Tapahtumatiedot

U.P.:n (s. 14.2.1939) työeläketurva oli alun perin järjestetty valtion eläkelain (VEL) alaisena. Hänen palvelussuhteensa oli alkanut 2.7.1962. Työnantajan toiminnot yhtiöitettiin 1.7.1995, minkä jälkeen U.P. kuului työnantajansa eläkesäätiön B-osastossa järjestetyn työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisen eläke-turvan piiriin. Jotta yhtiöittämisestä seurannut VEL:n alaisen palveluksen päättyminen ennen eläkeikää ei olisi heikentänyt U.P.:n kokonaiseläketurvaa, hänelle järjestettiin oikeus myös eläkesäätiön A-osaston lisäeläkkeeseen. U.P.:n eläkesäätiön sääntöjen mukainen eläkeikä oli 58 vuotta.

Eläkesäätiön päätös

Eläkesäätiö myönsi päätöksellä 7.3.1997 U.P.:lle vanhuuseläkkeen 1.3.1997 alkaen ilmoittaen eläkkeen määräksi 7.556,91 mk/kk. Eläkelaskelman mukaan eläke oli laskettu käyttäen eläkepalkkana U.P.:n sekä VEL:n että TEL:n alaisen palveluajan perusteella sääntöjen mukaan laskettua painotettua eläkepalkkaa määrältään 11.449,86 mk/kk. Pelkkä VEL:n mukainen eläkepalkka oli 11.354,92 mk/kk. Palveluajan perusteella U.P.:lle karttuneen eläkkeen määräksi ilmoitettiin 8.299,85 mk/kk, mutta koska eläkesäätiön sääntöjen mukaan eläkkeet saivat olla yhteensä enintään 66 % lisäeläkepalkasta 11.449,86 mk/kk, jäi rajoitussäännöksen vuoksi eläkkeen määräksi päätöksen mukaiset 7.556,91 mk/kk.

U.P.:n täytettyä 65 vuotta Valtiokonttori myönsi hänelle 1.3.2004 alkaen VEL:n mukaisen vanhuuseläkkeen 1.430,95 euroa/kk. Myös eläkesäätiö myönsi U.P.:lle B-osaston työeläkelakien mukaisena TEL-työsuhteiden perusteella karttuneena vanhuuseläkkeenä 69,13 euroa/kk samasta ajankohdasta lukien. Eläkesäätiön A-osaston lisäeläketurva yhteen sovitettiin lakisääteisten eläkkeiden alkamisen vuoksi uudelleen, jolloin sen vanhuuseläkkeeksi jäi eläkesäätiön 18.2.2004 antaman päätöksen mukaan 26,34 euroa/kk. Eläkesäätiön eläkelaskelman mukainen eläkepalkka laskentavuoden indeksitasossa oli 2.312,76 euroa/kk ja sen mukainen kokonaiseläkkeen 66 %:n enimmäismäärä yhteensä 1.526,42 euroa/kk, jota U.P.:lle siis 1.3.2004 lukien maksettiin.

Valitus

U.P. kertoo 2.7.1962 alkaneen lähes 35 vuotta kestäneen päätoimensa lisäksi olleensa myös sivutoimisena talonmiehenä työnantajan kiinteistössä 5 vuotta. Ennen eläkkeelle siirtymistä ammattiliiton ja eläkesäätiön esimerkkilaskennassa ja tiedotteissa luvattiin, että eläke lasketaan ja maksetaan 66 %:n mukaan. Eläkesäätiö ilmoitti eläkkeen olevan 1.3.1997 lukien 8.482,71 mk/kk. Vähän myöhemmin eläkesäätiö laski eläkkeen uudelleen ja ilmoitti sen olevan enää 7.556,91 mk/kk. Viimemainittu on laskettu lupausten vastaisesti vain 60 % mukaan. U.P.:n mukaan ohjeet uuteen laskelmaan olivat tulleet eläkesäätiölle Valtiokonttorilta. Hän on pyytänyt Valtiokonttoria oikaisemaan virheen, mutta pyyntö on hylätty 21.1.2010.

U.P.:n mukaan on käynyt ilmi, että kaikkia samaan aikaan, samoista töistä lähteneitä ei siirretty eläkesäätiölle vaan heidän eläkkeensä maksoi alun alkaenkin Valtiokonttori 66 %:n mukaan. Työnantaja toimi niin, että joitakin työntekijöitä siirrettiin jostakin syystä yhtiöittämisen aikaan perustetulle eläkesäätiölle ja sen poikkeaville säännöille, joilla hämätään eläkkeen muodostuminen 66 %:sta vain 60 %:iin. Syytä lainvastaiseen syrjivään menettelyyn ei ole monista kyselyistä huolimatta ilmoitettu. U.P. katsoo, että hänellä on lain mukaan oikeus tietää itseään koskevan päätöksen perusteet. Tasapuolisuutta on loukattu ja vastuita siirrellään eläkejärjestöltä toiselle.

Valtiokonttori on antanut ohjeet eläkesäätiölle, joka on laskenut hänen päätyönsä eläkkeen tositteen mukaan laskentatasosta 11.354,92 lupausten vastaisesti vain 60 % mukaan ja saanut 6.812,95 mk/kk. Eläke jo 65,83 % mukaan olisi 7.474,95 mk/kk. Eläkesäätiö ei koskaan ilmoita, että päätyön (eläke) on laskettu vain 60 % mukaan vaan hämäysmielessä aina päätyö ja sivutyö yhdessä ovat 7.079,37 mk/kk, jotta päätyön vain 60 % osuus ei ilmenisi. Valtiokonttorin eläkelaskelmasta vuodelta 2004 asia käy selvästi ilmi. Päätyön 66 %:n osuuteen 11.354,92 mk = 7494,95 mk/kk tulee talonmiehen työn osuus 266,41 mk/kk ja lisäksi 20 kk:n TEL aika 333,12 mk/kk ja lisäosuuteen oikeuttava 887,36 mk/kk.

Kulmakivi on päätyön osalta laskettu eläke. Laskentatasosta 11.354,92 mk/kk se on laskettu vain 60 %:n mukaan, mutta myöhemmin eläkesäätiö on väittänyt, että eläke on laskettu ja maksettu 66 %:n mukaan. 1.3.2004 suurin osa vastuusta siirrettiin Valtiokonttorille, ja sen jälkeen KEVA:lle ja Varmalle. Eläkesäätiön osuus on enää 25,34 euroa/kk. Valtiokonttori, joka antoi poikkeavat ohjeet eläkkeen laskennasta eläkesäätiölle, ei vastaa eläkkeestä enää miltään osin. Välillä häntä on pidetty jopa työkyvyttömyyseläkeläisenä, mikä ei pidä paikkaansa.

U.P. vaatii, että häntä kohdellaan samanarvoisesti toisten samaan aikaan samoista töistä lähteneiden kanssa. Hänet on siirretty jostakin syystä väliaikaisesti eläkejärjestölle, joka on ottanut myöhemmin ennakkolupauksista ja laskenta-esimerkeistä poikkeavat laskentatavat toiselta eläkejärjestöltä. U.P. vaatii, että saamatta jäänyt eläke maksetaan korkoineen 1.3.1997 lukien ja jokaiseen kolmelle taholle hajautettuun eläkemaksuun lisätään puuttuvat 6 %.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö toteaa, että työnantajan palveluksessa yhtiöittämishetkellä olleille turvattiin myös oikeus eläkesäätiön lisäeläkkeeseen (A-osastossa). Lisäeläkkeen määrä on säännelty eläkesäätiön säännöissä. U.P. kuului työsuhteensa pituuden perusteella sääntöjen mukaan ryhmään 3, jossa eläkeikä oli 58 vuotta ja oikeus saada silloin 66 prosentin tavoitetason mukainen eläke.

U.P. täytti eläkesäätiön lisäturvan mukaisen eläkeiän, 58 vuotta, 14.2.1997. Eläkesäätiö myönsi hänelle lisäturvan mukaisen vanhuuseläkkeen 1.3.1997 alkaen 7.556,91 mk/kk. Eläke muodostui seuraavasti (eläkesäätiön säännöt 7 §):

- VEL:n mukainen eläke, joka oli karttunut 30.6.1995 mennessä, 7.079,37 markkaa/kk. Tämä sisälsi sekä päätoimesta karttuneen eläkkeen (6.812,95 mk/kk) että sivutoimesta talonmiehenä karttuneen eläkkeen (266,41 mk/kk).

- TEL:n mukainen eläke, joka oli karttunut työsuhteesta työnantajaan, 333,12 mk/kk.

- Lisäosuus (siivueläke) 887,36 mk/kk.

Yhteensä 8.299,85 markkaa/kk.

Eläke sai kuitenkin olla korkeintaan 66 prosenttia painotetusta palkasta eli korkeintaan 7.556,91 mk/kk (säännöt 13 § ja 6 § 1 mom.). Tämä määrä U.P.:lle myönnettiin. Hän sai siis eläkkeen, joka on 66 prosenttia painotetusta palkasta. Painotettu palkka, josta 66 prosenttia laskettiin, oli 11.449,86 mk. Painotettu palkka määräytyi VEL:n ja TEL:n eläkepalkoista palvelusaikojen mukaisessa suhteessa.

Painotetussa paikassa käytetyllä VEL:n mukaisella palkalla tarkoitetaan eläkesäätiön sääntöjen (6 § 1 ja 2 mom. sekä 2 § 8 mom.) mukaan 30.6.1995 voimassa olleen VEL:n 10 §:n 5 momentin mukaista, eläkkeen enimmäismäärän laskemisessa käytettävää palkkaa. Mainitussa lainkohdassa eläkepalkalla tarkoitetaan korkeinta VEL:n mukaisesti lasketun sellaisen eläkkeen perusteena olevaa palkkaa, jossa on eläkeaikaa vähintään kaksi vuotta. Rinnakkaisten palvelussuhteiden eläkepalkkoja ei lasketa yhteen. Näin ollen painotettua palkkaa laskettaessa oli VEL -eläkepalkkana käytetty korkeampaa eli päätoimen eläkepalkkaa.

Eläke on muilta osin laskettu alusta alkaen eläkesäätiössä, mutta VEL-eläkettä koskevat tiedot on saatu Valtiokonttorista. Sieltä on saatu myös tieto, että VEL-eläke sisältää sekä päätoimesta että sivutoimesta karttuneen eläkkeen. Päätoimen eläkepalkkaa on ollut 11.354,92 mk/kk ja eläke siitä on ollut 6.812,95 mk/kk. Sivutoimen eläkepalkka on ollut 2.710,30 mk/kk ja eläke siitä on ollut 266,41 mk/kk. Yhteensä VEL-eläke on ollut 7.079,37 mk/kk.

Koska U.P.:n palvelussuhde valtioon päättyi ennen eläkkeelle siirtymistä, VEL:n mukainen eläke määräytyi 2 %:n vuosikarttuman mukaan (tavoitetaso 60 %). Koska U.P. siirtyi 1.7.1995 alkaen yksityisen alan työsuhteeseen ja TEL:n piiriin, eläkettä karttui siitä alkaen 1,5 prosentin mukaan (tavoitetaso 60 %). Jos U.P.:n palvelussuhde valtioon olisi jatkunut eläkkeelle siirtymiseen asti, hän olisi saanut koko ajalta VEL:n mukaisen eläkkeen, joka olisi laskettu 2,2 %:n vuosikarttuman mukaan (tavoitetaso 66 %).

Jotta työnantajan yhtiöittäminen ei olisi heikentänyt U.P.:n kokonaiseläketurvaa, VEL:n ja TEL:n mukaista karttumaa täydennettiin lisäosuudella. Lisäosuus laskettiin VEL- ja TEL-palkoista lasketun painotetun palkan perusteella ja oli VEL-palvelusajalta 1/60 prosenttia palkasta ja TEL-työsuhdeajalta 7/120 prosenttia palkasta eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta kohti. Tämän tavoitteena oli, että kokonaiseläke (VEL-osuus, TEL-osuus ja lisäosuus yhteensä) olisi 66 % painotetusta palkasta.

U.P.:n työskentely rinnakkaisissa työsuhteissa ei ole vaikuttanut lisäosuuden määrään. Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika lasketaan niin kuin henkilö olisi ollut samanaikaisesti vain yhdessä palveluksessa eikä rinnakkainen palvelussuhde lisää eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa (säännöt 16 §).

Eläkkeen myöntämisestä eläkesäätiö toteaa, että oikeus saada vanhuuseläke jo 58 vuoden iässä on järjestetty eläkesäätiössä lisäturvan mukaisena, koska siinä iässä sitä ei ole mahdollista saada lakisääteisenä eläkkeenä. Vanhuuseläke alennetusta eläkeiästä alkaen maksetaan näin ollen ensin kokonaan eläkesäätiöstä lisäturvan mukaisena. Kun eläkkeensaaja täyttää lakisääteiseen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, pääosa eläkkeestä eli VEL:n ja TEL:n (TyEL:n) mukaan karttunut osa siirtyy lakisääteisiä eläkkeitä myöntävälle eläkelaitokselle. Eläkesäätiön maksettavaksi jää enintään lisäosuuden verran. Tämän mukaan eläkesäätiö maksoi U.P.:lle koko eläkkeen ajalla 1.3.1997 - 29.2.2004.

Kun U.P. täytti 65 vuotta, hän haki ja hänelle myönnettiin lakisääteiset vanhuuseläkkeet 1.3.2004 alkaen. Valtiokonttori myönsi VEL:n mukaisen vanhuuseläkkeen 1.430,95 euroa/kk. Tämä on se VEL-osuuden määrä, jota eläkesäätiö oli siihen asti maksanut osana lisäturvan mukaista eläkettä (1997 taso euroiksi muutettuna ja indeksoituna 2004 tasoon). Tämä on laskettu 2 %:n vuosikarttuman mukaan, tavoitetasona 60 %. VEL-eläke sisältää eläkkeen sekä päätoimesta että sivutoimesta. VEL-eläkkeen maksaminen on sittemmin siirtynyt Kevalle.

U.P.:n TEL:n mukainen eläketurva oli järjestetty eläkesäätiön B-osastossa. Tämän vuoksi eläkesäätiö myönsi U.P.:lle TEL:n mukaisen eläkkeen 69,13 euroa/kk. Tämä on se TEL-osuuden määrä, jota eläkesäätiö oli siihen asti maksanut osana lisäturvan mukaista eläkettä (1997 taso euroiksi muutettuna ja indeksoituna 2004 tasoon). Tämä on laskettu 1,5 %:n mukaan, tavoitetasona 60 %.

Eläkesäätiön lisäturvan mukaisena eläkkeenä jäi tässä vaiheessa maksettavaksi enintään lisäosuus. Eläkesäätiö otti huomioon, että U.P.:lle oli myönnetty lakisääteiset vanhuuseläkkeet ja laski maksettavaksi jäävän lisäosuuden uudelleen (13 §). Lisäturvan eläkkeenä jäi maksettavaksi 26,34 euroa/kk.

U.P.:n kokonaiseläke 1.526,42 euroa/kk, oli tämän jälkeen edelleen 66 % painotetusta palkasta. (Painotettu palkka euroiksi muutettuna ja indeksoituna oli 2.312,80 euroa, josta 66 % oli 1.526,45 euroa. Muutaman sentin ero johtuu siitä, että eläkkeen osia on laskettu uudelleen, kun lakisääteiset eläkkeet myönnettiin. Myös euroiksi muuttamisessa syntyy helposti senttieroja.

Lakisääteisen eläketurvan hoitaminen siirrettiin 1.1.2010 alkaen eläkesäätiöstä työeläkeyhtiöön. Tämän vuoksi työeläkeyhtiö maksaa U.P.:n TyEL:n mukaisen eläkkeen. Eläkesäätiö maksaa U.P.:lle edelleen lisäturvan mukaisen eläkkeen

U.P. kertoo valituksessaan saaneensa eläkesäätiöstä virheellisiä tietoja tulevasta eläkkeestään. Eläkesäätiö toteaa antaneensa U.P.:lle virheellistä tietoa vuodenvaihteessa 1996 - 1997. Tämä johtuu siitä, että rinnakkaisten VEL:n piiriin kuuluneiden palvelussuhteiden käsittelyssä oli eläkesäätiön toiminnan alkuaikoina jonkin verran epävarmuutta. VEL-eläkepalkkana oli U.P.:lle annetussa arviossa virheellisesti käytetty rinnakkaisten palvelussuhteiden yhteenlaskettua palkkaa. VEL-eläkepalkkana olisi kuitenkin pitänyt käyttää päätoimen eläkepalkkaa. U.P. on kuitenkin ennen eläkkeelle siirtymistään saanut myös oikein lasketun arvion tulevasta eläkkeestään.

Yhteenvetona eläkesäätiö toteaa, että U.P.:lle on myönnetty eläkesäätiön sääntöjen mukaan oikein laskettu 66 %:n tasoinen eläke. Aihetta eläkepäätöksen oikaisuun ei ole.

Se, että U.P.:n eläkettä maksaa kolme eri eläkelaitosta, johtuu ensiksikin siitä, että osa eläkkeestä on lakisääteistä eläkettä ja osa on ns. rekisteröimätöntä lisäeläkettä. Lisäeläkkeen maksaa eläkesäätiö, jossa työnantaja on lisäeläketurvan järjestänyt. Lakisääteisen eläkkeen maksamisesta on säännökset työeläkelaeissa. Muutoksia on aiheuttanut myös se, että valtion eläkeasioiden hoitaminen siirtyi Valtiokonttorista Kevalle ja eläkesäätiö siirsi lakisääteisen eläketurvan hoitamisen työeläkeyhtiölle. Muutokset eivät ole vaikuttaneet mitenkään U.P.:n eläkkeen määrään.

Valittajan lisäkirjelmä

U.P. selostaa eläkeasiansa vaiheita ja toteaa jo ennen eläkkeelle jääntiä ottaneensa selvää eläkkeen määrästä. Eläkesäätiön edustaja ilmoitti puhelimella 1.10.1996 tulevan eläkkeen olevan noin 9120 mk/kk. Eläkesäätiö ilmoitti kirjeellä 13.1.1997, että eläke on 1.3.1997 alkaen 8.482,71 mk/kk. Kuitenkin siinä mainittu VEL-eläkkeen määrä 7.079 mk on yhdistetty päätyön ja sivutyön osalta. Päätyö (laskettu vain 60 % :n mukaan) 6.812,95 mk ja sivutyö 266,41 mk on laskettu yhteen ja saatu 7079,37 mk. U.P. viittaa ammattiliittonsa 19.5.1994 lähettämään jäsenkirjeeseen ja eläkesäätiön julkaisuun "Tiedätkö eläketurvasi ", joiden mukaan hän on vanha edunsaaja ja oikeutettu 66 % eläkkeeseen. Eläkesäätiön 28.2.1997 ilmoituksen mukaan hän täyttää vanhan eläkkeensaajan kriteerit.

Jatkuvasti toistuu laskennan sama virhe, että VEL-eläke on yhdistetty pää- ja sivutyön osalta ja saatu 7.079,37 mk, vaikka eläke jo pelkästään päätyön osalta 65,83 % mukaan laskettuna olisi 7.474,95 mk/kk. Valtiokonttori on kieltäytynyt laskemasta eläkettä siinä tapauksessa, että häntä ei olisi siirretty eläkesäätiölle.

Eläkesäätiö väittää kirjeellään 11.10.2012, että hänelle on maksettu eläke 66 %:n mukaan niin kuin se tuleekin saada. Kuitenkaan 60 % ei muutu 66 %:ksi. Valtiokonttorin päätökset ja eläkesäätiölle antamat ohjeet ovat olleet lupausten vastaisia. Eläkettä on hajautettu eri vastuullisille ja eläkeasiaa on siirretty ja selitetty ristiriitaisesti monella tapaa monen päättäjän taholta, joten U.P. pyytää Vakuutuslautakuntaa selvittämään sen. Ydinkysymys edelleen on, miksi kaikkia samoista töistä samaan aikaan lähteneitä ei ole kohdeltu samoin.

Eläkesäätiön vastaus lisäkirjelmään

Eläkesäätiö on ilmoittanut U.P.:n lisäkirjelmän johdosta lautakunnalle antamassaan vastauksessa, ettei sillä ole lisättävää jo antamaansa vastineeseen.

Valittajan toinen lisäkirjelmä

Lautakunnalle toimittamassaan uudessa lisäkirjelmässä U.P. viittaa edelleen eläkkeen määrästä saamiinsa ennakkotietoihin ja toistaa näkemyksensä päätyön eläkkeen laskemisesta vain 60 %:n mukaan. Hän pitää laskentaa virheellisenä luvattuun 66 %:n eläkkeeseen vedoten ja uudistaa vaatimuksensa laskennan oikaisemisesta. Sama laskennan virhe toistuu jatkuvasti.

Eläkesäätiön lisävastine

Lautakunnalle toimittamassaan lisävastineessa eläkesäätiö tähdentää vielä, että U.P.:n eläkkeen määrään vaikuttavat paitsi eläkkeen karttumista koskevat säännökset olennaisesti myös eläkkeen rajoittamista koskevat säännökset.

U.P.:n eläke on rajoitettu eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n mukaan. Enimmäismääränä oleva 66 % on määräytynyt sääntöjen 6 §:n 1 momentin mukaisena painotettuna palkkana. Painotetussa paikassa on VEL:n mukaisena eläkepalkkana käytetty sääntöjen 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti VEL:n 10 §:n 5 momentissa mainittua, eläkkeen enimmäismäärän laskemisessa käytettävää eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. Sääntöjen 2 §:n 8 momentissa on mainittu, että VEL:lla tarkoitetaan eläkesäätiön säännöissä valtion eläkelakia sellaisena kuin se oli voimassa 30.6.1995.

Mainitun VEL:n 10 §:n 5 momentin mukaan eläkkeiden enimmäismäärä lasketaan "korkeimmasta sellaisen tämän lain mukaisesti lasketun eläkkeen perusteena olevasta palkasta, jossa on eläkeaikaa vähintään kaksi vuotta". Rinnakkaisten palvelussuhteiden eläkepalkkoja ei lasketa yhteen. Näin ollen painotettua palkkaa laskettaessa on VEL-eläkepalkkana käytetty korkeampaa eli päätoimen eläkepalkkaa.

Eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n 2 momentissa on lisäksi suojasäännös, jonka mukaan "eläkkeen kokonaismäärä on kuitenkin vähintään B-osaston näiden sääntöjen mukaisen työnantajan palveluksesta karttunen eläkkeen ja 30.6.1995 mennessä karttuneen VEL 10 §:n 1 momentin mukaisesti lasketun eläkkeen edellä mainittujen eläkkeiden ja korvausten kanssa yhteensovitettu yhteismäärä". U.P.:n VEL:n mukaan laskettu eläke ja palveluksesta karttunut TEL:n mukainen eläke on ollut yhteensä 7.412,49 markkaa. Suojasäännöksen mukainen eläke ei ole tullut maksettavaksi, koska pääsäännön mukaan laskettu eläke on ollut suurempi.

Eläkkeen määrästä 1.3.2004 alkaen eläkesäätiö toteaa, että U.P.:lle on myönnetty lakisääteiset eläkkeet 1.3.2004 alkaen hänen täytettyään 65 vuotta. Eläkesäätiön lisäeläke on pienentynyt tässä yhteydessä, koska lisäeläkkeenä siihen asti maksettujen lakisääteisten osuuksien maksaminen on päättynyt. Kokonaiseläkkeen määrä ei siinä yhteydessä ole pienentynyt. Tätä asiaa on selvitetty tarkemmin jo ensimmäisessä vastineessa. Eläkesäätiö huomauttaa vielä, että Vakuutusvalvonta on 12.3.2001 U.P.:n toimittaman kirjeen vuoksi todennut, että eläke on laskettu oikein eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti.

Myöhempi asiassa käyty kirjeenvaihto

U.P. on toimittanut lautakuntaan vielä 8.6.2013, 15.6.2013, 1.7.2013, 18.8.2013 sekä 7.10.2013 päivätyt kirjoitukset. Eläkesäätiö on ilmoittanut, ettei sillä ole kirjoitusten johdosta lisättävää asiassa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Ratkaistava kysymys ja lautakunnan toimivalta

Lisäeläkkeen maksaminen pohjautuu työnantajan ja työntekijän välisen palvelussuhteen ehtoihin. Asiakirjatietojen mukaan U.P. on kuulunut työnantajansa eläkesäätiön toimintapiiriin, minkä perusteella hänellä on oikeus mm. eläkesäätiön A-osastosta maksettavaan lisäeläkkeeseen. Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta voi käsitellä asiaa vain siltä osin kuin se koskee eläkesäätiöllä sen sääntöjen mukaan olevaa suoritusvelvollisuutta mainitusta A-osaston lisäeläkkeestä.

U.P.:n asiassa esittämien muiden vaatimusten osalta lautakunta toteaa, että lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa eikä se sen vuoksi anna siitä ratkaisusuositusta siltä osin kuin asia koskee U.P.:n lakisääteisiä VEL- ja TEL-eläkkeitä taikka sitä, mitä U.P.:n eläkeoikeuksista oli sovittu tai olisi tullut sopia hänen ja hänen työnantajansa välillä.

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Eläkesäätiön sääntöjen 6 §:n 1 momentin mukaan A-osaston toimintapiirissä olevien, eläkeryhmiin 1-4 kuuluvien henkilöiden A-osaston mukaisen eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan kertomalla erikseen eläkkeeseen oikeuttavalta ajalta ennen 1.7.1995 laskettu, jäljempänä 2 momentissa mainittu VEL:n mukainen eläkkeen perusteena oleva TEL 9 §:n mukaisesti tarkistettu palkka sekä erikseen viimeisen työsuhteen TEL:n mukainen eläkkeen perusteena oleva TEL 9 §:n mukaisesti tarkistettu palkka vastaavien eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärällä. Näin saatujen palkkojen yhteismäärä jaetaan eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärällä. Mikäli henkilön viimeiseen palvelussuhteeseen on sovellettu TEL 2 §:n 5 momenttia, tällaisen palvelussuhteen katsotaan kuitenkin jatkuneen yhdenjaksoisena määrättäessä tämän pykälän TEL:n mukaisen eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. TEL:n mukaisessa viimeisessä palvelussuhteessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika.

Sääntöjen 7§:n 1 momentin mukaan oikeus A-osaston mukaisen vanhuuseläkkeen saamiseen on jokaisella osaston toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä, jonka palvelussuhde on päättynyt hänen täytettyään eläkeiän. 7 §:n 5 momentin mukaan A-osaston mukaisen karttuneen vanhuuseläkkeen määrä muodostuu jäljempänä 6-11 momenteissa mainittujen eläkkeiden yhteismäärästä näissä momenteissa määrätyin perustein. 7 §:n 6 momentin mukaan vanhuuseläkkeen määrä kuukaudessa eläkeryhmiin 1-4 kuuluvilla henkilöillä on jokaista eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta kohden 1/60 prosenttia 6 §:n 1 momentissa mainitusta eläkkeen perusteena olevasta palkasta kuitenkin siten, että 1.7.1995 lukien prosenttimäärä on 7/120 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta kohti. Näin karttunut eläke on korkeintaan 6 prosenttia sanotusta palkasta eläkeryhmiin 1 ja 2 kuuluvilla henkilöillä.

Sääntöjen 7 §:n 10 momentin mukaan A-osaston toimintapiiriin kuuluville henkilöille, lukuun ottamatta 11 momentissa mainittuja henkilöitä, suoritetaan tämän pykälän 6-9 momentissa mainitun eläkkeen lisäksi A-osastosta vanhuuseläkkeenä sanottujen momenttien mukaisen eläkkeen alkamisesta lukien B-osaston näiden sääntöjen mukaisen työnantajan palveluksesta karttuneen eläkkeen ja 30.6.1995 mennessä karttuneen VEL 10 §:n 1 momentin mukaisesti laskettavan eläkkeen yhteismäärä ottaen huomioon 13 §:n määräykset. Mainittua vanhuuseläkettä suoritetaan sanottujen eläkkeiden alkamiseen saakka, kuitenkin enintään 65 vuoden ikään saakka.

Eläkesäätiön sääntöjen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rajoittamista koskevan 13 §:n mukaan A-osaston 7 §:n mukaisen vanhuuseläkkeen, 10 §:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen, 11 §:n mukaisen yksilöllisen varhaiseläkkeen ja 12 §:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä rajoitetaan siten, että se yhdessä

- TEL:n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain sekä eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain mukaisen yhteensovitetun eläkkeen,

- virkasuhteeseen tai TEL 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun eläketurvaan perustuvan yhteensovitetun eläkkeen

…[sekä muiden kohdassa lueteltujen eläkkeiden ja korvausten, joista tässä käsiteltävässä asiassa ei ole kyse]…

kanssa on eläkeryhmiin 1-4 kuuluvien henkilöiden osalta enintään 66 prosenttia sekä eläkeryhmiin 5-7 kuuluvien henkilöiden osalla enintään 63 prosenttia 6 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta. Eläkkeen kokonaismäärä on kuitenkin vähintään B-osaston näiden sääntöjen mukaisen työnantajan palveluksesta karttuneen eläkkeen ja 30.6.1995 mennessä karttuneen VEL 10 §:n 1 momentin mukaisesti lasketun eläkkeen edellä mainittujen eläkkeiden ja korvausten kanssa yhteensovitettu yhteismäärä.

13 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa mainittuna eläkkeenä ei oteta huomioon yli yhden vuoden jatkuneeseen rinnakkaiseen muuhun kuin edellä 2 §:n 5 momentissa mainitun työnantajan työsuhteeseen perustuvaa TEL:n mukaista eläkettä.

13 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa mainitut eläkkeet ja korvaukset otetaan huomioon siitä ajankohdasta lähtien, kun henkilö saa tai hänellä on ikänsä perusteella oikeus saada mainittuja etuuksia, kuitenkin aikaisintaan A-osaston mukaisen eläkkeen myöntämisestä lukien.

13 §:n 4 momentin mukaan, jos eläkkeen myöntämisen jälkeen eläkkeensaajalla alkaa oikeus edellä 1 momentissa mainitun eläkkeen tai korvauksen saamiseen tai mainittu etuus lakkaa tai se muuttuu muusta syystä kuin edellä 4 momentissa mainitusta syystä, A-osastosta suoritettava eläke on tarkistettava. Eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan tällöin TEL 9 §:n mukaisesti.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että tässä asiassa U.P.:n eläkeoikeuksien järjestämisen kannalta on keskeistä havaita se, että U.P.:n VEL:n alainen palvelussuhde on päättynyt työnantajan toimintojen yhtiöittämiseen 1.7.1995. Tämän jälkeiseltä ajalta hänen lakisääteinen työeläketurvansa on ollut palvelussuhteen päätymiseen saakka järjestettynä TEL:n alaisena työnantajan eläkesäätiön B-osastosta.

Koska U.P.:n VEL:n alainen palvelussuhde on päättynyt ennen eläkeikää, on tästä silloin voimassa olleen VEL:n mukaan seurannut, että hänen lakisääteinen VEL-eläkkeensä on ollut laskettava vain 2 prosentin vuotuisen karttuman mukaan. Mikäli VEL:n alainen palvelussuhde ei olisi päättynyt yhtiöittämiseen vaan jatkunut yhdenjaksoisesti U.P.:n eläkeikään saakka, olisi VEL eläkettä karttunut enemmän eli 2,2 prosentin vuosikarttuman mukaisesti.

Jotta U.P. ei olisi juuri selostusta syystä yhtiöittämisen seurauksena menettänyt oikeuttaan 66 %:n eläketasoon, hänelle on järjestetty oikeus myös nyt käsiteltävänä olevaan eläkesäätiön A-osaston lisäeläketurvaan. Lisäeläkkeen avulla palvelussuhteen muutoksesta syntynyt edellä mainittu eläkkeen vuotuisen karttuman aleneminen 2 %:iin vuodessa on voitu kompensoida.

U.P. on kuulunut eläkesäätiön sääntöjen 4 §:n mukaan säätiön A-osaston eläkeryhmään 3, jossa sääntöjen 8 §:n mukainen eläkeikä on ollut 58 vuotta ja VEL 10 §:n 1 momentin mukaisesti laskettavaan eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa on 30.6.1995 mennessä ollut vähintään 25 vuotta. Koska U.P.:n eläkeikä on ollut hänen palveluhistoriansa perusteella mainitut 58 vuotta, on hänen koko eläkkeensä aluksi eli lakisääteisten eläkkeiden alkamista edeltävältä ajalta ikävälillä 58 – 65 vuotta maksettu eläkesäätiön A-osastosta. Lakisääteisten eläkkeiden alkamisen jälkeen eläkesäätiön A-osastosta maksettavaksi määräksi on jäänyt vain edellä todettu eläkkeen karttuman vajauksen kattamiseksi tarvittu määrä 26,34 euroa/kk vuoden 2004 tasossa.

Lautakunnan U.P.:n valituskirjelmistä saaman käsityksen mukaan U.P. on perustanut valituksensa lähinnä siihen, että hän syystä tai toisesta on ymmärtänyt kokonaiseläkkeensä lasketuksi vain 60 %:n eläketason mukaisesti. Väärinymmärrykseen on saattanut johtaa se, että Valtiokonttorin eläkelaskelmilla on esitetty U.P.:n aiemman VEL:n alaisen palveluksen perusteella karttunutta eläkettä lasketun hänen mainitsemansa 60 %:n eläketason mukaisesti. Lakisääteisen eläkkeen ja mainitun VEL:n alaisen palveluksen osalta näin on kuitenkin pitänytkin tehdä lautakunnan yllä selostamista syistä. Tästä aiheutunut eläketason vajaus kuitenkin on katettu juuri eläkesäätiön A-osaston lisäeläkkeellä, josta eläkesäätiö on laskemalla käyttänyt nimitystä siivueläke.

Koska U.P.:n palvelusaikaan on sisältynyt sekä VEL:n että TEL:n alaista palvelusta on hänen eläkkeensä laskennassa käytettynä eläkepalkkana tullut käyttää eläkesäätiön sääntöjen 6 §:n 1 momentin mukaista palvelusaikojen perusteella painotettua palkkaa. Painotettua palkkaa laskettaessa VEL:n mukaisena eläkepalkkana on sääntökohdan mukaan ollut käytettävä VEL:n 10 §:n 5 momentin mukaista eläkkeen enimmäismäärän laskemisessa käytettävää palkkaa.

Lautakunta toteaa, että eläkesäätiön sääntöjen 2 §:n 8 momentin mukaan sääntöjä sovellettaessa VEL:lla on tarkoitettu valtion eläkelakia sellaisena kuin se oli voimassa 30.6.1995. VEL:n mukaan VEL:n alaista eläkettä laskettaessa eläke on tullut laskea kustakin palveluksesta erikseen, joten päätyön ja sivutyön palkkoja ei ole voitu laskea yhteen U.P.:n valituskirjelmissään esittämin tavoin.

Eläkesäätiön sääntöjen perusteella U.P.:n kokonaiseläketurvan tavoitetaso on yksiselitteisesti juuri hänen mainitsemansa 66 % eläkepalkasta, mikä ilmenee edellä selostetusta eläkesäätiön sääntöjen 13 §:stä, jossa kokonaiseläkkeen määrä rajoitetaan mainittuun 66 %:iin.

Lautakunnalle osoittamissaan kirjelmissä U.P. ei ole edes väittänyt, että eläkesäätiön hänen eläkkeensä laskennassa käyttämän sääntöjen mukaisesti painotetun eläkepalkan määrä 11.449,86 mk/kk vuoden 1997 tasossa olisi ollut virheellinen. Lautakunta toteaa, että 66 %:n eläke eläkepalkasta 11.449,86 mk/kk on 7.556,91 mk/kk eli eläkesäätiön päätöksellä 7.3.1997 U.P.:lle myöntämän eläkkeen määräinen. Vastaavasti myös U.P.:lle 1.3.2004 lukien myönnetty 66 %:n kokonaiseläkkeen enimmäismäärän mukainen eläke 1.526,42 euroa/kk laskentavuoden indeksitasossa olevasta eläkepalkasta 2.312,76 euroa/kk on eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti oikein laskettu.

Eläkesäätiö on lautakunnalle antamassaan vastineessa myöntänyt antaneensa U.P.:lle vuodenvaihteessa 1996 - 1997 virheellisiä tietoja hänen tulevan eläkkeensä määrästä. Lautakunta katsoo, että yksin tällä perusteella U.P.:llä ei kuitenkaan ole oikeutta saada suurempaa eläkettä kuin mihin hän on eläkesäätiön sääntöjen perusteella oikeutettu. Virheelliset tiedot on myös oikaistu ennen U.P.:n eläkkeen alkamista.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että eläkesäätiö on laskenut U.P.:n eläkkeen sääntöjensä mukaisesti oikein.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Ahlroth, Kauppila, Kummoinen, Lehti ja Rauhamaa. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA