Tapahtumatiedot

Valittajana olevassa asunto-osakeyhtiössä huoneistoa C 25 hallitseva vastuuvakuutettuna oleva yksityishenkilö A oli vahinkoilmoituksen mukaan nukahtanut suihkuun perjantaina 8.5.2012 sillä seurauksella, että suihkun lattiakaivo oli tukkeutunut. Vesi oli valunut huoneiston C 25 lattialle ja myös alakerran asuntoon. Huoneiston C 25 parkettilattia oli kärsinyt pieniä vaurioita, mutta alakerran vaurioista ei vielä ollut tuolloin tietoa.

A oli ilmoittanut puhelimitse vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle olleensa kavereiden kanssa illalla ulkona ja juoneensa illan mittaan noin kymmenen olutta. Kotiin hän oli tullut noin yhden aikaan yöllä. Hän oli ollut väsynyt muutenkin ja nukahtanut suihkuun ja heräsi hetken päästä itse. A:n omasta mielestä hänen alkoholin vaikutuksensa oli ollut vähäinen.

Vahinkokartoitusraportin 24.5.2012 mukaan asunto-osakeyhtiön eri huoneistoissa (C 25, 22 ja 19) 22.5.2012 tehdyissä havainnoissa voitiin todeta muun muassa, että huoneistossa C 25 oli ollut irtovettä kauttaaltaan vauriohetkellä. Parkettilattian saumakohdat olivat tummuneet ja lattia oli noussut kuprulle. Vesivauriot olivat edenneet myös kauttaaltaan seinärakenteisiin ja keittiön alakaappeihin. Huoneiston C 25 alapuolella olevassa asunnossa C 22 oli todettu veden valuneen asuntoon eteiseen, makuuhuoneeseen, keittiöön ja pesuhuoneeseen. Vettä oli tullut myös parvekkeen oven kohdalta. Vesivaurioita oli todettu myös huoneistossa C 19.

Korvausta haettiin A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön päätökset

Yhtiö on käsitellyt A:n vastuuvakuutuksen perusteella korvauspäätöksissään 15.6. ja 25.10.2012 suoranaisten esinevahinkojen osuuden. Yhtiö on käsitellyt päätöksissään 18.7. ja 7.12.2012 vesivahingon johdosta aiheutuneita, muiden

Yhtiö on katsonut, että vastuuvakuutuksen perusteella maksettavista esinevahingon sekä vuokratulo­menetyksen korvauksista on tehtävä 50 prosentin vähennys yleisten vakuutus­ehtojen perusteella. Yhtiö on perustellut tätä ratkaisuaan sillä, että A oli ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena ja vahinkotapahtumaa välittömästi edeltänyt alkoholin käyttö on vaikuttanut vahingon sattumiseen olennaisesti. Näillä perusteilla yhtiö on katsonut, että sillä on ollut oikeus alentaa maksettavat korvaukset puoleen.

Valitus

Asunto-osakeyhtiö on ilmoittanut tyytymättömyyttään yhtiön korvauspäätöksiin ja pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta asiasta siltä osin kuin kysymys on ollut vakuutusyhtiön oikeudesta alentaa korvauksia A:n alkoholin käytön johdosta. Asunto-osakeyhtiö pyytää lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiön päätös alentaa korvausta A:n alkoholin käytön johdosta ollut asianmukainen, kun otetaan huomioon, mitä korvauspäätöksessä on esitetty korvauksen alentamisen perusteeksi muun muassa alkoholin käytöstä ja määrästä.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö on antanut vastineen 20.5.2013. Yhtiö kiistää vaatimuksen katsoen, että sillä on ollut oikeus tehdä yleisten sopimusehtojen kohdan 7.2 perusteella alennus korvausmäärään 50 prosentin suuruisena sen johdosta, että A oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.

Käytettävissä oleva selvitys osoittaa, että A oli ollut tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Arvio perustuu A:n omaan kertomukseen nautituista alkoholimääristä ja vahingon tapahtumisen ajankohdalla, joka on ollut noin kello yhden maissa yöllä, jolloin A oli palannut kotiin. Vahinkotapahtumaa välittömästi edeltänyt alkoholin käyttö on kiistatta vaikuttanut vahingon sattumiseen. Esitettyjen tietojen perusteella yhtiö katsoo, että alkoholin käyttö on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntymiseen. Tällä perusteella yhtiöllä on ollut ehdon 7.2 mukainen oikeus alentaa korvausta.

A on myös laiminlyönyt ehdon 6.1 mukaisen velvollisuutensa noudattaa suojeluohjeita. Yhtiön käsityksen mukaan ehdon 6.1 soveltamisedellytykset ovat täyttyneet esillä olevassa tapauksessa siitä syystä, että A on alkoholin vaikutuksen alaisena nukahtanut suihkuun ja tukkinut lattiakaivon, jolloin vesi on valunut kynnyksen yli muualle asuntoon ja alapuolisiin asuntoihin. Alkoholin käyttö on vaikuttanut siihen, että A ei ole noudattanut yllä mainittua suojeluohjetta ja ei ole valvonut, että vedet ohjautuvat lattiakaivoon. Näin ollen voidaan katsoa, että A on laiminlyönyt noudattaa vastuuvakuutuksen suojeluohjetta, mikä on perustanut yhtiölle oikeuden alentaa korvausta silläkin perusteella.

Yhtiö on lisäksi katsonut, että A on myös laiminlyönyt noudattaa vahingontorjumis- ja rajoittamisvelvollisuuttaan. Tämä perustuu siihen, että ”[m]ikäli vakuutettu ei humalatilastaan johtuen olisi nukkunut niin raskaasti, vahinko olisi ollut rajoitettavissa huomattavasti vähäisemmäksi. Näin ollen voidaan katsoa, että vakuutetun alkoholin käyttö on vaikuttanut siihen, ettei hän ole pystynyt rajoittamaan vahingon määrää.” Yhtiö toteaa tähän liittyen lisäksi, että vahinkotarkastajan raportin mukaan A oli 14.8.2012 mennessä purkanut itse lattian keittiöstä, eteisestä ja makuuhuoneesta, mutta muuten tilanne on ollut ennallaan. Näin ollen on mahdollista, että kosteusvaurio on vakuutetun omassa ja mahdollisesti myös muissa asunnoissa pahentunut, kun kastunutta aluetta ei ole kuivattu tai muuten korjattu. Näinkin ollen voidaan katsoa, että A on myös laiminlyönyt vahingontorjumis- ja rajoittamisvelvollisuutensa.

Yhtiö katsoo, että sillä on ollut esittämillään perusteilla oikeus tehdä 50 prosentin alennus.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottaja A on jättänyt lautakunnalle 14.6.2013 vastauksen. A kiinnittää huomiota vakuutusyhtiön vastineessa oleviin eräisiin seikkoihin liit­tyen hänen itse tekemäänsä korjaukseen huoneistossa. A toteaa menetelleensä täysin hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti ja tehneensä kaikki tarvittavat toimenpiteet.

Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys

Lautakunnalla on ollut käytettävissä:

• vahinkoilmoitus
• korvauspäätökset
• sähköpostiviestejä kiinteistövakuutusyhtiö P:n ja tämän vakuutusyhtiön välillä
• vahinkokartoitusraportti 24.5.2012
• vakuutusyhtiön muistiot puhelinkeskusteluista A:n kanssa
  25.5.–28.5.2012
• vakuutusehdot 1.1.2012

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Sopimusehdon 7.2 mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ehdon 6.1 mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita.

Ehdon 6.2 mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.

Ehdon 6.3 mukaan vastuuvakuutuksessa ei korvausta vakuutetun huolimattomuuden takia alenneta tai evätä. Jos vakuutettu on kuitenkin laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuutensa tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.

Ratkaisu

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä vakuutusehdon 7.2 perusteella vesivahingon johdosta maksettavista korvauksista 50 prosentin alennus A:n alkoholin käytön takia.

Lisäksi on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä esittämänsä alennus sen johdosta, että A olisi alkoholin käyttönsä johdosta laiminlyönyt noudattaa vakuutusehdossa 6.1 tarkoitettuja suojeluohjeita tai ehdossa 6.2 tarkoitettua pelastamis- ja torjuntavelvollisuuttaan vakuutusehdossa 6.3 tarkoitetuin tavoin.

2 Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 3.2 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 30.2 §:n mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. 30.3 §:n mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan.

3 Tapauksen arviointi

3.1 Alkoholiehdon 7.2 soveltaminen

Esillä olevassa tapauksessa alkoholin käyttöön perustuvasta oikeudesta alentaa vastuuvakuutuskorvausta on otettu vakuutussopimuslain 30.3 §:ssä säädetyin tavoin nimenomainen määräys tarkasteltavana olevan vahinkovakuutuksen ehtoon 7.2. Yhtiöllä on siten ollut oikeus tehdä A:n humalatilan perusteella alennus korvauksiin, jos ehdon 7.2 soveltamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Koska nyt on kysymys vahinkovakuutuksesta eikä henkilövakuutuksesta, mainitun lainkohdan (VSL 30.3 §) soveltamisen kannalta ei sinänsä ole merkitystä, onko A:n osoitettu menetelleen törkeän huolimattomasti. Kuitenkin vakuutusehdon 7.2 mukaan ”harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin”.

Käytettävissä oleva selvitys osoittaa, että A on tullut illalla noin yhden aikaan kotiin nautittuaan ilmeisesti noin kymmenen olutta edeltävän illan aikana. Lisäksi A on vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle puhelimitse ilmoittamansa mukaan ollut väsynyt muutoinkin. A:n kertoman mukaan alkoholin vaikutus oli ollut vähäinen.

Tämän selvityksen pohjalta jää epäselväksi, miten pitkän ajan kuluessa A oli mainitut kymmenen olutta nauttinut, kuten myös se, kuinka suuria A:n nauttimat juoma-annokset ovat olleet. A:n humalatilaa ei ollut mitattu. Kertyneen selvityksen valossa jää siten epäselväksi, kuinka vahvassa humalatilassa A on ollut lopulta kotiin saavuttuaan. Vastaselvitystä ei ole esitetty sille, että A on ollut – mahdollisesta alkoholin käytöstään täysin riippumattakin – kertomallaan tavoin muutenkin väsynyt.

Perustellusti voidaan kuitenkin kysyä, kuinka todennäköisesti A olisi ylipäänsä nukahtanut suihkuun pelkästään väsymystilansa aiheuttamana ilman, että nukahtamiseen olisi myötävaikuttanut hänen mahdollinen humalatilansa. Vahinkokartoitusraportin 24.5.2012 piirroksista ja valokuvista voidaan päätellä, että asunnon C 25 kylpyhuone on varsin pieni. Yleisen elämänkokemuksen perusteella on pidettävä varsin epätodennäköisenä, että tuollaisessa ahtaassa tilassa henkilö voisi pelkästään voimakkaan väsymystilansa aiheuttamana nukahtaa ja myös pysyä nukahtaneena suhteellisen pitkän aikaa suihkun lattialla epäluonnollisessa asennossa. Toisaalta lattiakaivon tukkeutuminen tuollaiseen ahtaassa tilassa olevaan suihkuun nukahdettaessa voi aiheuttaa nopeasti varsin laajan vesivahingon. Tästä voitaisiin siis päätellä, että suhteellisen lyhytaikainenkin suihkuun nukahtaminen olisi saattanut aiheuttaa laajemman vesivahingon, vaikkei alkoholilla ole ollut nukahtamiseen mitään osuutta.

Ehtoa 7.2 sovellettaessa on annettava merkitystä myös sille, mikä on ollut vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Lautakunnan käsityksen mukaan asiassa jää epäselväksi myös, onko A:n pitänyt ymmärtää väsymystilansa ja toiminnantasonsa laskun olleen niin merkittävä, että hänen olisi pitänyt tiedostaa suihkussa käymiseen ylipäätään liittyvän merkittävä vaara nukahtamisesta sinne ja vesivahingon aiheutumisesta. Jutussa ei ole esitetty, että A olisi hakeutunut lämpimään suihkuun rentoutuakseen, istuakseen siellä lattialla tai toimiakseen siellä ylipäätään millään tavoin poikkeavasti siihen nähden, miten suihkussa yleensä käydään. A:n käyttäytymiseen ei siten liity sellaisia piirteitä, jotka erityisesti puoltaisivat korvauksen alentamista.

A:n vakuutusyhtiölle antamankin tiedon mukaan hänen humalatilansa on ollut vaikuttamassa – joskin A:n mukaan vähäisesti – vesivahingon aiheutumiseen. Vahingon muodostuminen näin laajaksi on kuitenkin ollut yllättävää, eikä A:n käyttäytymiseen ole liittynyt käytännössä juuri mitään muita moitittavia elementtejä kuin väsyneenä ja humaltuneena suihkuun hakeutuminen. Myöskään A:n humalatilan asteesta ei ole luotettavaa selvitystä. Kun näitä käsillä olevia olosuhteita verrataan vakuutusehdon 7.2 soveltamisedellytyksiin, on perusteltua päätyä siihen, että riittävänä myötävaikutusalennuksen määränä on tässä tapauksessa pidettävä 25 prosenttia.

3.2 Ehdon 6.2 soveltaminen

Esillä olevassa asiassa ei ole edes väitetty, että A:n vakuutuskirjaan tai vakuutusehtoihin olisi asetettu erityisiä suojeluohjeita liit­tyen suihkussa nukahtamisen välttämiseen. Ehdoissa asetettu yleisluonteinen velvollisuus toimia huolellisesti ei täytä suojeluohjeen kriteereitä.

3.3 Vahingon torjuntaa ja rajoittamista koskevan velvollisuuden väitetty laiminlyöminen

Yhtiö on perustanut väitteensä siitä, että A olisi laiminlyönyt torjua ja rajoittaa vahinkoa, siihen, että mikäli A ei humalatilastaan johtuen olisi nukkunut niin raskaasti, olisi vahinko ollut rajoitettavissa huomattavasti vähäisemmäksi.

Lautakunnan käsityksen mukaan esillä olevassa asiassa ei ole kysymys aiheutuvan tai välittömästi uhkaavan vahingon torjumisesta tai sen rajoittamisesta, vaan siitä, mistä väitetystä aiheuttamisteosta tai laiminlyönnistä vahinko syntyi. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä, jonka mukaan A:n itse asunnossa 14.8.2012 tekemät korjaustoimenpiteet olisivat olleet epäasianmukaisia tai sellaisia, jotka olisivat pahentaneet vesivahinkoja tai vaikeuttaneet niiden korjaamista yhtiön hallinnassa olevissa muissa rakenteissa.

4 Johtopäätös

Lautakunnan käsityksen mukaan yhtiöllä on ollut oikeus alentaa korvausta vakuutusehdon 7.2 nojalla 25 prosentilla sen johdosta, että A:n humalatila on vaikuttanut vahingon syntymiseen. Enemmälti ja muilla esittämillään perusteilla yhtiöllä ei ole ollut oikeutta alentaa korvausta.

Yhtiö on tehnyt korvauksiin myötävaikutusalennuksen 50 prosentin mukaisesti. Lautakunta suosittaa, että yhtiö maksaa lisäkorvausta siten, että alennuksen määräksi muodostuu edellä ratkaistu 25 prosenttia.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Saarikoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA