Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1945) oli ollut työnantajansa X Oyj:n palveluksessa 1.5.1972–31.12.1997. Hän oli saanut X Oyj:n eläkekassalta 6.5.1998 päivätyn vapaakirjan, jonka mukaan hänellä on oikeus vanhuuseläkkeeseen eläkeiässä 61 v. ja sitä ennen mahdolliseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Asiakas haki eläkekassalta vanhuuseläkkeen lisäeläkettä huhtikuussa 2009. Hän oli tuolloin vanhuuseläkkeellä. Hän sai eläkekassalta 22.4.2009 ja 29.6.2009 päivätyt eläkepäätökset ja eläkelaskelman sekä kirjeen, joiden mukaan hänen hakemustaan käsiteltäessä oli ilmennyt, että hänelle oli elokuussa 1999 myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke elokuussa 1998 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella. Asiakkaan työsuhde oli päättynyt 31.12.1997. X Oyj:n eläkekassan vapaakirja purkautui, jos entisen jäsenen työkyvyttömyys alkoi 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Vuoden 1998 vapaakirjaa laskettaessa X Oyj:n eläkekassalla ei ollut tietoa asiakkaan sairaudesta.

Asiakkaalle oli nyt laskettu kassan sääntöjen mukaisesti työkyvyttömyyseläke 1.6.1999 alkaen, jossa oli huomioitu palvelusaikana 1.5.1972–31.12.1997 ja aika eläkeikään 13.8.1998–17.6.2006. Eläkekassan työkyvyttömyyseläke muuttui samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 61-vuotiaana eli 1.7.2006 alkaen.

Asiakkaan työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke oli yhteensovituksen jälkeen ollut 60 % X Oyj:n eläkekassan sääntöjen mukaisesta eläkepalkasta. X Oyj:n eläke voi olla korkeintaan 60 % eläkekassan eläkepalkasta, ja työkyvyttömyyseläkkeessä otettiin vielä huomioon sääntöjen mukaiset vähennykset, jolloin kokonaiskarttumisprosentti oli 54,45 %. Yhteensovituksen jälkeen lisäeläkettä ei jäänyt maksettavaksi.

Lisäselvitys eläkekassan lisäeläkeoikeudesta

Asiakas pyysi tarkempaa selvitystä oikeudestaan saada nimenomaan vanhuuseläkettä 6.5.1998 annetun vapaakirjan perusteella.

X Oyj:n eläkekassan kautta järjestettyä lisäeläketurvaa hoitaa nykyään eläkesäätiö. Se totesi 22.1.2014 päivätyssä kirjeessään, että asiakkaalle oli 29.6.2009 myönnetty kassan sääntöjen 6 §:n mukainen työkyvyttömyyseläke, joka sisälsi ns. tulevan ajan osuuden eli ajan eläketapahtumasta sääntöjen mukaisen eläkeiän täyttämiseen. Eläkkeestä oli vähennetty samaan työsuhteeseen perustuva TEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke ja tehty yhteensovitus sääntöjen 8 §:n mukaisesti. Kassan työkyvyttömyyseläke oli sääntöjen 4 §:n mukaisesti muuttunut samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 1.7.2006 alkaen. Asiakkaalla ei siten enää ollut vapaakirjan perusteella oikeutta siinä ilmoitettuun vanhuuseläkkeeseen.

Eläkekassan lisäturva täydensi lakisääteistä eläketurvaa siten, että lisäeläkkeen laskennassa otettiin huomioon myös lakisääteisen eläkkeen määrä, ja sääntöjen 8 §:ssä kokonaiseläkkeelle oli mainittu 60 %:n enimmäistaso sääntöjen mukaisesti lasketusta eläkepalkasta. Lisäeläkettä maksettiin vain siltä osin kuin kokonaiseläkkeen tasoa ei saavutettu lakisääteisen eläkkeen kautta. Tässä tapauksessa työeläkevakuutusyhtiön asiakkaalle myöntämä kuntoutustuki ja myöhempi työkyvyttömyyseläke oli ollut tasoltaan 60 % yhteensovitusperusteesta eli korkeim­masta eläkkeen perusteena olevasta eläkepalkasta. Asiakkaan kohdalla kassan sääntöjen mukaista lisäeläkettä ei siten jäänyt maksettavaksi hänen lakisääteisen eläkkeensä määrän johdosta.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että hänellä on oikeus X Oyj:n eläkekassan 6.5.1998 antaman vapaakirjan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen. Hän on täyttänyt vanhuuseläkeiän, eikä hän ole hakenut kassalta työkyvyttömyyseläkettä vaan vanhuuseläkettä.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö viittaa 22.1.2014 antamaansa lisäselvitykseen. Asiakkaalle oli myönnetty eläkekassan sääntöjen mukainen työkyvyttömyyseläke, josta ei yhteensovituksen johdosta ole jäänyt maksettavaa eläkettä. Tämä eläke on muuttunut samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Vapaakirjalla ilmoitettu määrä oli laskettu työsuhteen päättyessä sen hetkisen tilanteen mukaan, eikä tuolloin ollut voitu ennakoida asiakkaan tulevan työkyvyttömäksi 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Selvitykset

Asiakkaan eläkekassalta saaman 6.5.1998 päivätyn vapaakirjailmoituksen mukaan vapaakirja käsittää oikeuden vanhuuseläkkeeseen eläkeiässä 61 v ja sitä ennen mahdolliseen työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä kuolintapauksessa kassan sääntöjen mukaisille edunsaajille oikeuden perhe-eläkkeeseen.

Ilmoituksen mukaan vapaakirjan määrät on sidottu kassan sääntöjen 5. pykälän 3 momentin nojalla indeksiin työntekijäin eläkelain (TEL) säännösten mukaisesti.

Vapaakirjan vanhuuseläke on vähintään takuueläkkeen suuruinen. Takuueläke ei ole sidottu TEL-indeksiin.

Ilmoituksen alaosassa olevan erittelyn mukaan vapaakirjan eläkeoikeuksina oli vanhuuseläke 480,11 mk/kk ja työkyvyttömyyseläke 0,00 mk/kk. Takuueläkkeen määrä oli 597,38 mk/kk. Vanhuuseläkeoikeus alkoi 1.7.2006.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaalle oli myönnetty eläkekassan työkyvyttömyyseläke, josta yhteensovituksen johdosta ei ollut jäänyt maksettavaa eläkettä. Asiassa on riitaa siitä, onko asiakkaalla oikeus eläkekassan 6.5.1998 päivätyn vapaakirjan mukaiseen vanhuus­eläkkeeseen.

Sovellettavat eläkekassan säännöt

Eläkekassan 1.1.1996 alkaen sovellettavien sääntöjen 4 §:n (Vanhuuseläke) 1 momentin mukaan oikeus vanhuuseläkkeeseen saavutetaan sen kuukauden päättyessä, jonka aikana jäsen on täyttänyt momentissa olevan taulukon mukaisen eläkeiän.

Vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytetään lisäksi, että jäsenelle on hakemuksesta myönnetty työntekijäin eläkelain mukainen vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke.

Sääntöjen 5 §:n (Vanhuuseläke ja indeksiturva) 1 momentin mukaan vanhuuseläkkeen määrä on enintään 60 % viimeisen työsuhteen työntekijän eläkelain mukaisesti lasketusta eläkepalkasta, kuitenkin siten, että eläkepalkkaan sisältyvä luontoisetujen raha-arvo määräytyy vähintään kassan hallituksen vahvistamien perusteiden mukaan.

Pykälän 3 momentin mukaan eläketurva sidotaan indeksiin siten, että palkka- ja hintatasossa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläkettä tai vapaakirjaa myönnettäessä ja eläkkeiden yhteensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkkeen perusteena oleva palkka ja sen jälkeen kalenterivuosittain eläkkeen määrä työntekijäin eläkelain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Sääntöjen 6 §:n (Työkyvyttömyyseläke) 1 momentin mukaan jäsenellä on oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä, kun hänen työkykynsä voidaan arvioida sairauden, vian tai vamman johdosta alentuneen momentissa tarkemmin määritellyllä tavalla.

Pykälän 4 momentin mukaan jos entisen jäsenen työkyvyttömyys alkaa 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä osakkaan palveluksessa, luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös eläketapahtuman ja näiden sääntöjen mukaisen eläkeiän välinen aika. Mikäli työntekijä on palveluksesta erottuaan uuden työ- tai virkasuhteen perusteella saavuttanut oikeuden laissa säädettyyn eläketurvaan, ei tämän momentin säännöstä noudateta.

Pykälän 6 momentin mukaan työkyvyttömyyseläke on edellä 5 momentin mukaisesti lasketun kokonaiskarttumisprosentin osoittama määrä 5 §:ssä tarkoitetusta eläkepalkasta. Jos jäsenellä on oikeus saada TEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä, on eläkkeen suuruus puolet edellä tarkoitetusta määrästä.

Sääntöjen 8 §:n (Eläkkeiden yhteensovitus) 1 momentin mukaan näiden sääntöjen mukaisesta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeestä vähennetään samaan työsuhteeseen perustuva työntekijäin eläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke, perhe-eläkkeestä ilman TEL 8 §:n mukaista yhteensovitusta ja ilman TEL 8 c – 8 f §:n mukaista eläkesovitusta laskettu TEL:n mukainen perhe-eläke.

Kassan maksettava 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä tässä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeessä 30 prosenttia, korkeimmasta eläkkeensaajan työntekijäin eläkelain mukaisen eläkkeen perusteena olevasta palkasta, siten, että ylimenevä osa vähennetään näiden sääntöjen mukaisesta eläkkeestä.

Momentissa on luettelo yhdistämistä toimitettaessa huomioon otettavista eläkkeistä ja korvauksista.

Eläkekassan sääntöjen 10 §:n (Vapaakirjaoikeus) 1 momentin mukaan jos kassan jäsen eroaa osakkaan palveluksesta ja hänen jäsenyytensä päättyy ennen kassan sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista hänen oltuaan osakkaan tai osakkaiden palveluksessa yhdenjaksoisesti yhteensä vähintään viisi vuotta, säilyttävät hän ja hänen omaisensa oikeuden näiden sääntöjen mukaiseen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen saamalla vapaakirjan. Vapaakirja ei käsitä oikeutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, varhennettuun vanhuuseläkkeeseen eikä hautausavustukseen.

Pykälän 2-4 momentissa on määräyksiä vapaakirjaan sisältyvien eläkeoikeuksien määrän laskennasta.

Pykälän 5 momentin mukaan vanhuuseläkkeen vapaakirjan määrä on kuitenkin vähintään 31.12.1995 lasketun vanhuuseläkkeen vapaakirjan määrä sanottuna päivänä voimassa olleiden eläkekassan sääntöjen mukaisesti määrättynä ja muunnettuna 1.1.1996 voimaan tulleiden sääntöjen mukaista, muuttunutta eläkeikää vastaavaksi. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei tarkisteta edellä tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.

Asian arviointi

Asiakkaan oikeus vanhuuseläkkeeseen

Esitetyn selvityksen mukaan asiakkaan hakiessa lisäeläkettä keväällä 2009 hänen osaltaan oli sattunut kaksi eläketapahtumaa. Hänelle oli myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke vuonna 1998 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella, mutta toisaalta keväällä 2009 hän oli jo vanhuuseläkkeellä. Asiakas haki eläkekassalta nimenomaisesti vapaakirjan vanhuuseläkettä.

Lisäeläkettä ei makseta työntekijälle automaattisesti, vaan sitä on haettava erikseen. Työntekijä voi lähtökohtaisesti päättää eläkkeen hakemisesta itse. Eläke­säätiö ei ole esittänyt esimerkiksi eläkekassan sääntöihin liittyvää perustetta, jonka mukaan työntekijä voisi hakea vain sitä eläkettä, jonka osalta eläketapahtuma sattuu ensimmäisenä. Säätiö ei myöskään ole esittänyt, että eläkekassa olisi säännöissään varannut itselleen oikeuden maksaa vapaakirjan saaneille vain sitä eläkettä, joka kulloinkin on kassalle edullisin. Sääntöjen 4 §:n ja 6 §:n sekä vapaakirjan tekstin mukaan niin vanhuuseläkkeen kuin työkyvyttömyyseläkkeenkin saaminen eläkekassasta on työntekijän oikeus.

Eläkekassan sääntöjen 10 § 1 momentin mukaan jos kassan jäsen eroaa osakkaan palveluksesta ja hänen jäsenyytensä päättyy ennen sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista, hän säilyttää oikeutensa mm. sääntöjen mukaiseen vanhuuseläkkeeseen saamalla vapaakirjan. Sääntöjen 6 §:n 4 momentin mukainen tilanne, jossa työkyvyttömyys alkaa 360 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, koskee vain työkyvyttömyyseläkkeen määräytymistä. Asiakkaan eläkeoikeus oli alkanut vasta kassan jäsenyyden päättymisen jälkeen, eikä hänen vanhuuseläkettä koskeva vapaakirjansa ollut rauennut.

Lautakunta katsoo, että kerrotussa tilanteessa asiakas on itse voinut valita, kumpaa eläke-etuutta hän hakee. Eläkekassan olisi sääntöjensä mukaisten edellytysten täyttyessä tullut vuonna 2009 myöntää asiakkaalle vanhuuseläke, jota hän oli hakenut.

Vanhuuseläkkeen määrä ja yhteensovittaminen

Eläkekassan säännöissä tai 6.5.1998 päivätyssä vapaakirjailmoituksessa ei ole nimenomaista määräystä siitä, että vapaakirjan mukainen vanhuuseläke yhteensovitettaisiin muiden eläkkeiden kanssa eläketapahtumahetkellä.

Vanhuuseläkkeen osalta lautakunta kiinnittää huomiota sääntöjen 10 §:n 5 momentin määräyksiin vanhuuseläkkeen vapaakirjan vähimmäismäärästä ja vapaakirjassa itsessään oleviin mainintoihin siitä, että vapaakirjan määrät oli sidottu sääntöjen mukaisella tavalla indeksiin ja että vapaakirjan vanhuuseläke on vähintään takuueläkkeen (597,38 mk/kk) suuruinen. Sääntöjen 5 §:n 3 momentin mukaan indeksitarkistukset tehdään eläkettä tai vapaakirjaa myönnettäessä ja eläkkeiden yhteensovitusta uudelleen toimitettaessa. Säännöistä ei tarkemmin ilmene, mihin tilanteisiin tämä eläkkeiden uudelleen yhteensovittaminen liittyy. Erityisesti vapaakirjan vanhuuseläkkeen markkamääräistä vähimmäismäärää koskevat määräykset viittaavat kuitenkin siihen, että sääntöjen mukainen yhteensovittaminen oli tehty jo vapaakirjaa myönnettäessä, eikä vapaakirjan mukaista vanhuuseläkettä enää yhteensoviteta eläketapahtuman hetkellä. Tällöin asiakkaalle jää maksettavaksi vapaakirjan mukainen vanhuuseläke.

Lopputulos

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että eläkesäätiön tulee poistaa asiakkaalle 22.4.2009 ja 29.6.2009 annetut päätökset työkyvyttömyyseläkkeestä ja myöntää hänelle sen sijasta 6.5.1998 annetun vapaakirjan mukainen vanhuuseläke.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Rissanen, puheenjohtaja
Raulos, sihteeri

Jäsenet:
Ahlroth
Kummoinen
Lehti
Niklander
Kaitemo