Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä (syntynyt 24.2.1948) kuului 12.10.1977 - 30.4.2006 välisen ajan kestäneen työsuhteensa perusteella työnantajansa eläkesäätiön toimintapiirin. Lausunnonpyytäjä oli ennen työsuhteen päättymistä täyttänyt 50 vuotta ja hänen palvelusaikansa oli yhtäjaksoisena kestänyt 15 vuotta. Tämän perusteella hänellä oli eläkesäätiön sääntöjen mukaan oikeus lisäeläkevapaakirjaan.

Eläkesäätiö myönsikin lausunnonpyytäjälle 16.4.2007 eläkevapaakirjan, jonka mukaan lausunnonpyytäjällä tai hänen puolisollaan on oikeus saada palvelusaikaa vastaava osuus vanhuus- tai perhe-eläkkeestä aikaisintaan 1.3.2013, jolloin hän täyttää tai olisi täyttänyt vanhuuseläkeiän. Vapaakirjalaskelman mukaan lausunnonpyytäjän eläkepalkka oli 4.191,58 eur/kk ja vapaakirjaeläke eläkeprosentin 57 % mukainen osuus eli 2.389,20 eur/kk. Eläkesäätiön sääntöjen 8 ja 11 §:n mukaisesti rajoitetun lisäeläkkeen määräksi ilmoitettiin 27,13 eur/kk.

Lausunnonpyytäjä oli saanut lisäeläkkeestä myös ennakkovapaakirjalaskelmia. Niiden mukaan eläkkeen määrät olivat vuoden 2000 laskelmassa 394,38 eur (2.344,89 mk) /kk, vuoden 2005 laskelmassa 260,59 eur/kk ja vuoden 2006 laskelmassa 36,27 eur/kk.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä ei ole tyytyväinen saamaansa vapaakirjalaskelmaan, koska katsoo ansainneensa työnantajan lisäeläkettä 0,5 % vuodessa eli 28,5 vuotta x 0,5 % = 14,25 %. Eläkkeen perusteena olevan palkan mukaan eläkkeeksi tulee 14,25 % x 4.191,58 eur/kk = 597,30 eur/kk. Hänellä on usealta vuodelta ennakkovapaakirjalaskemia, jotka perustuvat siihen, että hän jää omalle eläkkeelle kun täyttää 58 vuotta.

Lausunnonpyytäjä haluaisi myös lausunnon tasa-arvoeläkkeestä, jonka laskelma tuli huhtikuussa 1998, eläkeikä on 60 vuotta. Eläkesäätiön tiedotteessa 31.1.1998 sanottiin seuraavaa:

” 2.1.1 Miehen vanhuuseläkkeen määrä tasa-arvoistamisen jälkeen

Jos hän valitsee vanhuuseläkeiäkseen naisten alemman eläkeiän, joka on 60 vuotta, hänen palveluskuukausiaan 1.1.1994 edeltävältä ajalta ei oteta huomioon lisäeläkettä laskettaessa. TEL -eläkettä laskettaessa palveluskuukaudet ennen 1.1.1994 otetaan normaalisti huomioon.”

Lausunnonpyytäjä toteaa, että hänen tapauksessaan eläkesäätiön eläkettä, jonka pitäisi tulla ajalle 1.1.1994 – 28.2.2008 eli 14 v 2kk x 0,5 % = 7,1% x 18.682 mk/kk = 1.321,55 mk/kk, ei ole laskettu ollenkaan. Tasa-arvoeläkkeestä, joka on ansaittu 1.1.1994 ei mene varhennusvähennystä, ei ainakaan naisilla.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö toteaa, että eläkesäätiö on suljettu 31.12.1991. Säätiön sääntöjen mukainen täysi vanhuuseläke on 66 prosenttia eläkepalkasta, joka lasketaan säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan noudattaen TEL 31.12.2004 voimassa olevia säännöksiä. Eläkesäätiön säännöissä on määräykset lisäeläkkeen yhteen sovittamisesta ja rajoittamisesta.

Jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä on 50 vuotta täytettyään vähintään 15 yhtäjaksoista palvelusvuotta työsuhteestaan työnantajaan ja hän lakkaa kuulumasta eläkesäätiön toimintapiiriin esimerkiksi, kun hänen työsuhteensa päättyy ennen sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista, hänelle annetaan vanhuuseläkettä ja perhe-eläkettä vastaava vapaakirja. Tämän perusteella henkilöllä tai hänen omaisillaan on oikeus saada hänen palvelusaikaansa vastaava osuus vanhuus- tai perhe-eläkkeestä.

Eläkkeen määrän määrittämiseksi lasketaan eläkeprosentti palveluskuukausien lukumäärän pohjalta. Eläkkeen perusteena oleva palkka määritetään sääntöjen 5 §:n mukaisesti eroamishetkeä vastaavan mukaisena. Lähtökohtaisesti eläkkeen määrä on eläkeprosentin osoittama osuus eläkepalkasta. Tämän jälkeen säätiön lisäeläke yhteen sovitetaan ja rajoitetaan säätiön sääntöjen 8, 11 ja 13.2 §:n mukaisesti.

Eläkkeen yhteen sovittaminen ja rajoittaminen

Lausunnonpyytäjä kuului eläkesäätiön toimintapiirin. Hän on syntynyt 24.2.1948 ja hänen työsuhteensa kesti 12.10.1977 - 30.4.2006. Hänen jäädessään pois työnantajan palveluksesta voimassa olivat 1.1.2005 voimaan tulleet eläkesäätiön säännöt. Lausunnonpyytäjä oli ennen työsuhteen päättymistä täyttänyt 50 vuotta ja hänellä oli 15 yhtäjaksoista palvelusvuotta, joten hänellä on oikeus vapaakirjan mukaiseen lisäeläkkeeseen.

Lausunnonpyytäjän palvelusaika oli yhteensä 342 kuukautta. Palvelusaika eläkeikään asti laskettuna olisi ollut 424 kuukautta. Lausunnonpyytäjän eläkeprosentiksi saadaan 57. Eläkepalkka on määritetty vuosien 1996 - 2005 ansioiden mukaan. Vapaakirjaa laskettaessa eläkepalkka ja sen perusteena olevat vuosiansiot tarkistetaan 31.12.2004 saakka TEL:n mainittuna päivänä voimassa olleen 9 §:n 2 momentin mukaisesti ja sen jälkeiseltä ajalta TyEL 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Lausunnonpyytäjän eläkkeen perusteena oleva palkka on 4.191,58 euroa kuukaudessa. Vapaakirjaeläke on eläkeprosentin (57 %) osoittama määrä eläkepalkasta eli 2.389,20 euroa kuukaudessa.

Vapaakirjaeläkettä rajoitetaan eläkesäätiön sääntöjen 8, 11 ja 13.2 §:n mukaisesti. Säätiön eläkkeestä vähennetään työnantajan palveluksessa kertynyt lakisääteinen eläke. Lisäksi vähennetään myös laskennallinen tulevan ajan TyEL-eläke työsuhteen päättymishetkestä eläkeikään 65 vuotta. Eläkesäätiön sääntöjen 13.2 §:n mukaan vapaakirjan yhteensovituksessa huomioidaan työnantajan työsuhteen työeläke sen suuruisena kuin se olisi ollut, jos henkilön työsuhde olisi jatkunut eläkeikään saakka.

Eläke kertyy henkilön täytettyä 53 vuotta 1,9 prosentin suuruisena, minkä määräisenä eläke lasketaan ikään 65 vuotta. Lausunnonpyytäjä oli jäädessään pois palveluksesta täyttänyt 58 vuotta. Hänen tulevan ajan eläkkeensä määritellään eläkesäätiön sääntöjen mukaisen eläkepalkan perusteella 1.5.2006 - 24.2.2013 väliseltä ajalta (81 kuukautta 24 päivää) 1,9 prosentin mukaisesti seuraavasti: (81 + 24/30) x 1,9 x 4.191,58/1200 = 542,88 euroa/kk. Lisäksi eläkkeestä vähennetään eläkesäätiön sääntöjen mukaan määritellystä kansaneläkkeen pohjaosasta puolet eli 37 euroa.

Vapaakirjan mukaisen lisäeläkkeen maksaminen alkaa siitä ajankohdasta, jolloin henkilö täyttää tai olisi täyttänyt säätiön sääntöjen mukaisen vanhuuseläkeiän eli 65 vuotta. Eläkkeen määrää tarkistetaan TyEL 98 §:n indeksillä.

Ennakkovapaakirjalaskelmat

Eläkesäätiöstä saadut ennakkovapaakirjalaskelmat ovat arvioita vapaakirjaeläkkeen määrästä. Ennakkoon annetuissa vapaakirjalaskelmissa erikseen myös todetaan, että kysymyksessä ei ole lopullinen eläkkeen määrä.

Lausunnonpyytäjälle on pyynnöstä annettu useita vapaakirjalaskelmia, joista osa on oikaisupyynnön liitteenä. Laskelmia on tehty erilaisilla pyydetyillä oletuksilla työsuhteen päättymisen vaihdellessa 58 - 60 vuoden ikäisenä. Laskelmissa on eläkkeen perusteena olevien ansioiden määräksi huomioitu indeksillä korotettuna viimeisimmän tiedossa olleen ansiovuoden palkat sellaisten vuosien ansioksi, jotka eivät ole arviota tehdessä olleet tiedossa.

Lähtökohtana on, että ennakkolaskelmat tehdään kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja eläkesäätiön sääntöjen mukaan. Lausunnonpyytäjälle on toimitettu myös virheellinen ennakkolaskelma, jossa eläkesäätiön sääntöjen mukaisia rajoituksia ei ole huomioitu lainkaan. Sen tilalle hänelle on toimitettu korjattu laskelma. Esitettyjä ennakkolaskelmia on pääpiirteissään kommentoitu vastineen liitteessä. Ansiotulojen muutosten sekä kulloinkin sovellettavien sääntöjen ja lainsäädännön muutosten vuoksi oikaisupyynnön liitteissä esitetyt vapaakirjaeläkkeestä ennakkoon tehdyt laskelmat poikkeavat eläkesäätiön 16.4.2007 antamasta päätöksestä.

Tasa-arvoeläke

Vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamista koskeva laki tuli voimaan 1.12.1997. Eläkesäätiön sääntömuutos on tullut voimaan 1.12.1997. Sääntöjen mukaan lausunnonpyytäjä kuului niiden joukkoon, jotka saattoivat valita eläkeiäkseen 60 tai 65 vuotta. Valinnan perusteeksi toimitettiin eläkelaskelmat 60 ja 65 vuoden eläkeikävalinnalla. Eläkeiän valinta (60 tai 65 vuotta) oli ilmoitettava sitovasti 31.8.1998 mennessä. Lausunnonpyytäjä ei määräaikaan mennessä tehnyt ilmoitusta alemman eläkeiän käyttämisestä. Hänelle on toimitettu 21.3.2006 työeläkeyhtiön selvitys tasa-arvovalintaan liittyvistä laskelmista.

Yhteenveto
Lausunnonpyytäjä katsoo, että eläkesäätiön lisäeläkettä laskettaessa laskennallista tulevan ajan TyEL-eläkkeen määrää ei saa huomioida. Eläkesäätiön sääntöjen 13.2 ja 8.1 §:n mukaan tämä tulee huomioida. Ennakkolaskelmat perustuvat kulloinkin voimassa olleisiin sääntöihin ja ansiotulojen arviointiin.

Lausunnonpyytäjälle on aikaisemmin toimitettu selvitys tasa-arvovalintaan liittyvistä laskelmista. Koska hän ei ole määräajassa tehnyt ilmoitusta alemman 60 vuoden eläkeiän valinnasta, on hänen sääntöjen mukainen vanhuuseläkeikänsä 65 vuotta. Työeläkeyhtiön laskelma tasa-arvoeläkkeestä on tehty voimassa olleiden sääntöjen ja lainsäädännön mukaisesti.

Vapaakirjaeläkkeen palvelusaika, eläkkeen perusteena oleva palkka ja tulevan ajan eläkkeen määrä on laskettu eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Vapaakirjaoikeus on myös rajoitettu ja yhteen sovitettu sääntöjen mukaisesti. Eläkesäätiön 16.4.2007 tekemää päätöstä ei muuteta.

Lausunnonpyytäjän lisäkirjelmä

Lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä lausunnonpyytäjä toteaa, että hänen tullessaan töihin 12.10.1977 eläkesäätiön säännöissä oli määrätty, että lisäeläkettä kertyy 0,5 % vuodessa. Koska hän on palvellut 28,5 vuotta, ei hänen mielestään voida yhtäkkiä tehdä sääntöä, jossa ansaittu eläkekertymä poistetaan. Eläkesäännön muutoksesta ei annettu tietoa henkilökunnalle kuin vasta vuoden 2006 alkupuolella. Lausunnonpyytäjän tietojen mukaan sääntömuutos oli otettu kiireellisenä joulukuun 2004 kokoukseen, jossa henkilöstön luottamusmiehet näkivät sen ensi kertaa, mutta eivät ymmärtäneet, mitä se merkitsi yksittäiselle eläkkeensaajalle. Muutos on hyväksytty siinä kokouksessa ja ilmeisesti kirjattu sääntöihin, mutta siitä ei annettu mitään tietoa henkilökunnalle. Tiedottaminen olisi kuulunut eläkesäätiön sihteerille, mutta hän ei sitä hoitanut.

Tasa-arvoeläkkeen osalta lausunnonpyytäjä toteaa, että hänelle toimitettiin laskelma, jonka mukaan tuleva eläke on 60 vuoden iässä 7.008 mk/kk, vaikka eläkkeen pitäisi olla 9.628 mk/kk varhennettuna, jos varhennusvähennys otetaan huomioon ( naisilla sitä ei ole). Asiasta olisi pitänyt ilmoittaa 31.8.1998 mennessä, mutta laskettu eläke oli niin pieni, ettei hän katsonut olevan syytä valita tasa-arvoeläkettä 60 vuoden iässä. Jos eläkesäätiö oli antanut tarkoituksella väärää tietoa eläkkeen suuruudesta, niin valinta pitää saada tehdä uudelleen oikeiden eläkelaskelmien mukaan.

Eläkesäätiön lisävastine

Eläkesäätiö uudistaa aikaisemmin lausumansa ja toteaa, että eläkesäätiön sääntömuutoksista tiedotetaan yhtiön intranetissä, missä myös kulloinkin voimassaolevat säännöt ovat saatavilla. Lisätietoja eläkeasioista saa eläkesäätiön asiamieheltä ja myös säätiön hallituksen ja työntekijäedustajilta. Myös yleisistä eläkelainsäädännössä tapahtuneista muutoksista on järjestetty muutamia tiedotustilaisuuksia.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Eläkesäätiön sääntöjen 5 §:n 1 momentin mukaan eläkkeen perusteena olevalla palkalla (jäljempänä eläkepalkka) tarkoitetaan samaan työsuhteeseen perustuvan TEL:n mukaisen eläkkeen perusteena käytettävää palkkaa. Eläkepalkka lasketaan TEL:n 31.12.2004 voimassa olleiden säännösten mukaan. Jos henkilö on ollut useammassa kuin yhdessä työsuhteessa työnantajaan, käytetään eläkepalkkana viimeisen työsuhteen edellä tarkoitetulla tavalla laskettua TEL:n mukaisen eläkkeen perusteena käytettävää palkkaa.

Sääntöjen 6 § 5 momentin mukaan täysi vanhuuseläke on 66 prosenttia 5 §:ssä tarkoitetusta eläkepalkasta. 6 §:n 6 momentin mukaan täysi vanhuuseläke suoritetaan sellaiselle edellä tämän pykälän mukaan eläkkeeseen oikeutetulle, jolla on vähintään 396 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta. Jos eläkkeeseen oikeutetulla on vähemmän palveluskuukausia, suoritetaan hänelle hänen täysien palveluskuukausien 396. osan osoittama määrä täydestä vanhuuseläkkeestä.

Sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan näiden sääntöjen 6 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeestä, 7 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja 6 a § mukaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä vähennetään edellä 4 §:n 2, 3, 5, 6 ja 7 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työsuhteeseen perustuvat:

1 puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (37 e/kk)

2 ilman TEL 7 g §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TEL 7 h §:n mukaista muuntamista määräytyvät TEL:n ja LEL:n mukaiset eläkkeet sen suuruisina kuin ne ovat, kun tulevan ajan osalta karttuva eläke lasketaan 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan ikään 65 sekä

3 virkasuhteeseen tai aikaisempaan työsuhteeseen perustuvat muut kuin kohdassa 2 mainitut, ilman TEL 7 g §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TEL 7 h §:n mukaista muuntamista määräytyvät eläkkeet, kuitenkin enintään vastaavasta ajalta lasketun eläkesäätiön eläkkeen määrään saakka.

Sääntöjen 8 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä tässä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, ja jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 66 prosenttia 5 §:n mukaisesta eläkepalkasta, ylimenevä osa vähennetään eläkesäätiön eläkkeestä. Yhdistämistä toimitettaessa otetaan huomioon seuraavat vanhuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeet ja korvaukset:

1 ilman TEL 7 g §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TEL 7 h §:n mukaista muuntamista määräytyvän TEL:n ja LEL:n sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden eläkelain (jäljempänä TaEL) mukaiset vanhuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä kuntoutusraha. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan osalta karttuva eläke lasketaan 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan ikään 65. TEL 4 c §:n 3 momentissa tarkoitettu työttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen osa lasketaan myös 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan ikään 65.

…

3 puolet kansaneläkkeen pohjaosaa vastaavasta määrästä sen suuruisena kuin se oli 31.12.1995 (37 e/kk). …

Eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n 1 momentin mukaan, jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla henkilöllä on 50 vuotta täytettyään yhteensä vähintään 15 yhtäjaksoista palvelusvuotta työsuhteestaan työnantajaan tai työsuhteestaan 4 §:n 5 ja 6 momentissa tarkoitettuun työnantajaan, jossa palveltu aika katsotaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi, ja… hänen työsuhteensa päättyy ennen näiden sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista, annetaan hänelle vanhuuseläkettä ja perhe-eläkettä vastaava vapaakirja, jonka perusteella hänellä tai hänen omaisillaan on oikeus saada hänen palvelusaikaansa vastaava osuus vanhuus- tai perhe-eläkkeestä. …Vapaakirjaeläkkeen maksaminen alkaa siitä ajankohdasta, jolloin henkilö täyttää tai olisi täyttänyt vanhuuseläkeiän.

Eläkkeen määrä saadaan kaavasta t/n x E, missä

t = työsuhteen päättymiseen mennessä sääntöjen 4 §:n mukaan laskettu, eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärä kuitenkin enintään 396 kuukautta

n = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärä 6 §:n mukaiseen eläkeikään laskettuna, kuitenkin enintään 396 kuukautta.

E = 6 §:n mukaan laskettu vanhuuseläke, jonka henkilö eläkeikään saakka palveltuaan olisi saanut tai 10 §:n mukaan laskettu perhe-eläke, jonka hänen edunsaajansa olisivat saaneet edunjättäjän kuollessa työsuhteen kestäessä. Eläkkeitä laskettaessa käytetään eroamishetkeä tai välittömästi ennen osa-aikaeläkkeen alkamishetkeä vastaavaa 5 §:n mukaista eläkepalkkaa.

Sääntöjen 13 §:n 2 momentin  mukaan edellä 1 momentin mukaisesti laskettua vapaakirjaeläkkeen määrää rajoitetaan työsuhteen päättyessä 8 ja 11 §:n mukaisesti. Jos toimintapiiriin kuuluneelle henkilölle tai hänen edunsaajilleen myönnetään TEL:n tai LEL:n mukainen eläke, jossa eläkkeeseen oikeuttavana aikana otetaan työnantajan työsuhteen osalta huomioon myös tuleva aika, huomioidaan nämä eläkkeet vapaakirjaeläkettä rajoitettaessa sen suuruisina kuin ne ovat, kun tulevan ajan osalta karttuva eläke lasketaan 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan ikään 65. Vanhuuseläkkeen vapaakirjan määrän yhteensovituksessa huomioidaan työnantajan työsuhteen työeläke sen suuruisena kuin se olisi ollut, jos henkilön työsuhde olisi jatkunut eläkeikään saakka.

Sääntöjen 14 §:n 1 momentin mukaan eläkettä ja vapaakirjaa laskettaessa eläkepalkka ja sen perusteena olevat vuosiansiot tarkistetaan 31.12.2004 saakka TEL:n mainittuna päivänä voimassa olleen 9 §:n 2 momentin mukaisesti ja sen jälkeiseltä ajalta TEL 7 b §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Asian arviointi

1) Eläkkeen määrä

Lausunnonpyytäjä on kuulunut eläkesäätiön toimintapiiriin ajalla 12.10.1977 - 30.4.2006 ja hänellä on työsuhteensa perusteella eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n mukainen oikeus vapaakirjaeläkkeeseen. Eläkesäätiö on myöntänyt vapaakirjan 16.4.2007.

Lausunnonpyytäjä on ensiksikin esittänyt, että hänen vapaakirjaeläkkeensä määrä tulisi laskea käyttäen 0,5 %:n vuotuista eläkekarttumaa.

Lausunnonpyytäjän oikeus saada kysymyksessä olevaa vapaaehtoista lisäeläkettä perustuu eläkesäätiön voimassa oleviin sääntöihin vuodelta 2005. Vapaakirjaeläkkeen määrä lasketaan sääntöjen 13 § 1 momentissa annetulla kaavalla toteutuneen palvelusajan ja täyteen eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan mukaisessa suhteessa. Sääntöjen 6 § 5 momentin mukaan täysi vanhuuseläke on 66 prosenttia eläkepalkasta ja täysi vanhuuseläke saavutetaan 396 kuukauden eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan perusteella. Eläkesäätiön sääntöjen mukainen eläkekarttuma on siten lausunnonpyytäjän mainitsema 0,5 % vuodessa, joten eläke on tältä osin laskettu hänen vaatimansa mukaisesti.

Eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n 2 momentin perusteella vapaakirjaeläkkeen määrä kuitenkin rajoitetaan ja eläkkeet yhteensovitetaan sääntöjen 8 ja 11 §:n (11 § koskee perhe-eläkettä) mukaan. Tässä tapauksessa olennaisinta lausunnonpyytäjän eläkeoikeuden kannalta on se, että sääntöjen 13 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan vanhuuseläkkeen vapaakirjan määrän yhteensovituksessa huomioidaan työnantajan työsuhteen työeläke sen suuruisena kuin se olisi ollut, jos henkilön työsuhde olisi jatkunut eläkeikään saakka.

Tämän vuoksi eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneen työsuhteen perusteella määräytyvä lausunnonpyytäjän lakisääteinen TEL-eläke on lisäeläkettä laskettaessa huomioitava lausunnonpyytäjän esittämän 1.782,19 euron sijasta 2.325,07 euron määräisenä. Työeläke siis huomioidaan tältä osin sen suuruisena kuin se olisi ollut lausunnonpyytäjän jatkaessa työssä sääntöjen mukaiseen 65 vuoden eläkeikään asti.

Sanottu laskennallinen vähennys ja sääntöjen 8 §:n 1 momentissa mainittu osuus kansaneläkkeen pohjaosasta huomioiden lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjän eläke on sääntöjen mukaan oikein laskettu.

Lausunnonpyytäjän tätä ennen saamissa ennakkovapaakirjalaskelmissa ilmoitetut eläkkeen määrät ovat poikenneet viimeisestä laskelmasta, sillä ennakkolaskelmat on asiakirjojen mukaan tehty osin erilaisia eläkkeelle jäämisen tilanteita silmällä pitäen kuin lausunnonpyytäjän lopullinen vapaakirjalaskelma.

2) Eläkeoikeudesta annetut tiedot

Lausunnonpyytäjä on lisäksi vedonnut siihen, ettei eläkesäätiön sääntöjen muutoksista ja uusista vuoden 2005 säännöistä olisi annettu tietoa henkilökunnalle. Eläkesäätiön mukaan sääntömuutoksista on tiedotettu työnantajan intranetissä, josta voimassa olevat säännöt ovat olleet saatavissa, ja lainmuutoksista on järjestetty tiedotustilaisuuksia.

Lautakuntamenettely on kirjallista eikä lautakunta voi käytettävissään olevin keinoin tarkemmin selvittää, missä yhteyksissä ja millä tavoin eläkesäätiö on antanut tietoa sääntömuutoksista toimintapiiriinsä kuuluneille työntekijöille. Lautakunnan tehtäviin ei myöskään kuulu eläkesäätiöiden toiminnan valvonta.

Lautakunta toteaa kuitenkin, että eläkesäätiön vuoden 2005 sääntöjen etulehden mukaan säännöt ovat tulleet voimaan 1.12.1997, niihin on tehty 1.7.1998, 1.6.2000, 1.2.2002 ja 1.5.2003 alkaen voimaan tulleet muutokset sekä sääntöjen kokonaisuudistus 1.1.2005.

Eläkesäätiölaissa ei ole ollut ennen 1.7.2003 voimaan tullutta lakia (6.6.2003/421) säännöksiä eläkesäätiön tiedonantovelvollisuudesta toimintapiiriinsä kuuluvia työntekijöitä kohtaan. Viimeksi mainitulla lailla eläkesäätiölain 7 lukuun lisätyn 49 a §:n mukaan A-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön A-osaston on kohtuullisin väliajoin saatettava tiedoksi toimintapiiriinsä kuuluville muille kuin eläkkeen tai muun etuuden saajille eläkesäätiön säännöt, joista käy ilmi heidän eläkeoikeuksiensa laajuus ja järjestelmään liittyvät valintamahdollisuudet. Samalla mainituille toimintapiiriin kuuluville on toimitettava tiedot heidän käytettävissään olevista oikeusturvakeinoista.

Tuolloin voimassa olleessa sen paremmin kuin nykyisessäkään eläkesäätiölaissa ei ole säännöstä sen tilanteen varalta, että eläkesäätiö laiminlyö sille lain 7 luvussa asetettuja tiedonantovelvoitteita toimintapiiriin kuuluvia, vapaakirjan saaneita tai eläkkeensaajia kohtaan. Näin ollen eläkesäätiön mahdollista vastuuta laiminlyönnistä voitaisiin arvioida lähinnä vain yleisillä vahingonkorvausoikeudellisilla perusteilla.

Eläkesäätiön sääntöjen muuttamisen edellytyksistä on säädetty eläkesäätiölain 2 luvun 11 §:ssä. Lainkohdan mukaan eläkesäätiö voi säännöksestä ilmenevin edellytyksin tehdä sääntöihinsä myös sellaisia muutoksia, jotka tarkoittavat toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden eläkkeiden vähentämistä tai poistamista siltäkin osin kuin eläkkeiden on katsottava perustuvan ennen muutosajankohtaa suoritettuun palvelukseen. Saman luvun 10 §:n mukaisesti eläkesäätiön on tullut hakea sääntömuutoksille sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus, joka on myös tullut muutoksille antaa, mikäli ne ovat olleet lain mukaisia.

Kun lisäeläkkeen maksaminen ja määrä perustuu aina eläkesäätiön voimassa oleviin viranomaisen vahvistamiin sääntöihin ja kun eläkesäätiö on tässä tapauksessa määritellyt lausunnonpyytäjän vapaakirjaeläkkeen sääntöjensä mukaisesti lautakunta katsoo edellä selostetut seikat huomioon ottaen, ettei eläkesäätiölle ole voinut syntyä asiassa vahingonkorvausvelvollisuutta lausunnonpyytäjää kohtaan vain sillä perusteella, ettei lausunnonpyytäjä mahdollisesti ollut saanut tietoa eläkesäätiön sääntöihin voimaan tulleista muutoksista.

Lisäeläkkeen maksaminen työsuhteen perusteella perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen eikä lautakunta ole toimivaltainen käsittelemään asiaa siltä osin, kuin se mahdollisesti koskee sitä, mitä vakuutetun ja hänen työnantajansa välillä oli eläkeoikeudesta sovittu.

3) Eläke-etujen tasa-arvoistaminen vuonna 1998

Vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta annetun lain (1038/1997) 8 §:n 1 momentin mukaan eläkejärjestelyn hoitajan tuli viipymättä lain voimaantulon jälkeen tiedottaa eläkejärjestelyn piiriin kuuluville työntekijöille 3 §:n tai 5 §:n 2 momentin mukaisen valintaoikeuden sisällöstä ja antaa selvitykset muista valintaan vaikuttavista seikoista. Lisäksi eläkejärjestelyn hoitajan oli annettava työntekijälle hänen pyynnöstään henkilökohtainen laskelma hänen eläkkeensä määristä eri vaihtoehdoissa.

Lain (1038/1997) 8 §:n 2 momentin mukaan työntekijän on tullut kirjallisesti viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua lain voimaantulosta ilmoittaa eläkejärjestelyn hoitajalle valinnastaan. Jollei ilmoitusta ole sanotussa ajassa tehty eläkejärjestelyn hoitajalle, työntekijän katsotaan valinneen ennen lainmuutosta olleen eläkejärjestelyn mukaisen eläkeikänsä.

Lausunnonpyytäjä ei ole yksilöinyt, miltä osin hänelle olisi annettu vuonna 1998 väärää tietoa tulevan eläkkeen määrästä siinä tapauksessa, että hän valitsisi alemman eli 60 vuoden eläkeiän.

Eläkesäätiön 1.12.1997 alkaen voimassa olleiden sääntöjen 6 §:n 2 momentin mukaan alemman eläkeiän valitsevien eläkeryhmässä 3 edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseen jo 60 vuoden iässä on lisäksi, että henkilölle on myönnetty TEL:n tai LEL:n mukainen varhennettu vanhuuseläke. Sääntöjen 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vanhuuseläkkeestä vähennetään ”4 §:n 2,3,5,6 ja 7 momenteissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työsuhteeseen perustuvat TEL:n tai LEL:n mukaiset eläkkeet”. Kohdassa ei mainita  4 §:n 4 momenttia, jonka mukaan eläkeryhmässä 3 palvelusaikaa ennen 1.1.1994 ei oteta huomioon, joten tämäkin osuus palvelusajasta on huomioitava laskettaessa 8 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella lisäeläkkeestä vähennettävän lakisääteisen työeläkkeen määrää.

Lautakunta toteaa, että lausunnonpyytäjän omasta vuonna 1998 tekemästä laskelmasta  ilmenee, että hän on laskenut työnantajan palveluksessa karttuvan, lisäeläkkeestä edellä todetun mukaisesti vähennettävän, TEL-eläkkeensä määrän jostain syystä vain marraskuuhun 1994 karttuneena, kun vähennettävä TEL-eläke on tullut laskea 60 vuoden eläkeikään saakka. Tästä syystä lausunnonpyytäjän esittämä laskelma on muodostunut virheelliseksi.

Lopputulos

Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että eläkesäätiö on määritellyt lausunnonpyytäjän eläkevapaakirjan sääntöjensä mukaisesti eikä lautakunta ole voinut todeta, että eläkesäätiö myöskään olisi antanut lausunnonpyytäjälle vuonna 1998 virheellistä tietoa hänen eläkeoikeudestaan.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen ja jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Rauhamaa sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA