Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A on saanut vakuutuspaketista, johon on kuulunut mm. kotivakuutusturva kiinteistöineen ja irtaimistoineen, tarjouksen 15.11.2011. Vakuutuksen ensimmäinen vakuutuskausi on ollut 15.11.2011 – 14.11.2012. Tarjouksessa vakuutuksen hinnaksi on merkitty 602,32 euroa. Tämän jälkeen A on mennyt vakuutusyhtiön konttoriin 5.12.2011 ja näyttänyt tuolloin kirjallisen auto- ja liikennevakuutuksen hakemuspaperin, johon vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö on käsin merkinnyt kotivakuutuksen hinnaksi 478 euroa sekä laittanut nimikirjaimensa paperiin. Tämän jälkeen A ja vakuutusyhtiö ovat sopineet kotivakuutuksen hinnaksi 476,07 euroa. Myöhemmin vakuutukseen on lisätty matkustusturva ja hinta on noussut 516,21 euroon. Vakuutuksenottaja A:lle on lähetetty seuraavan vakuutuskauden eli 15.11.2012 – 14.11.2013 vakuutuskirja ja vakuutuslasku 2.10.2012. Vakuutuksen vuosimaksuksi on merkitty 805,73 euroa. Yhtenä suurena syynä vakuutusmaksun isoon korotukseen on ollut alkuperäisessä maksussa vakuutuksenottajalle annettu 1. vakuutuskauden 33 %:n kerta-alennuksen poistuminen. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja A neuvotteli vakuutusyhtiön kanssa vakuutusmaksun suuruudesta, minkä seurauksena vakuutuksen vuosimaksuksi sovittiin 539,84 euroa. Tässä vaiheessa vakuutukseen on lisätty jatkuvana alennuksena 33 %. Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi vielä vahingonkorvauksena puhelinkuluista 36 euroa ja matkakuluista oman auton käytöstä 0,20 euron kilometrikorvauksena yhteensä 4 euroa eli yhteensä vahingonkorvausta kuluista 40 euroa. Perusteena vakuutusmaksun alentumiselle sekä vahingonkorvauskuluille on ollut vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti vakuutusta tehtäessä.

Erimielisyyttä asiassa on vielä siitä, mistä summasta 33 %:n alennus on alun perin sovittu tehtäväksi ja siitä, onko vakuutuksenottajalle korvattu riittävästi puhelin- ja matkakuluista vahingonkorvauksena.

Valitus

Vakuutuksenottaja on maksanut ensimmäisen vakuutusmaksun 18.1.2012. Vakuutuksesta sovittaessa 27.10.2011 vakuutusyhtiön yhteyspäällikön kanssa ei vakuutuksenottajalle kerrottu mistään alennuksista mitään. Vakuutuskirjoissa ei ole merkittynä vakuutusyhtiön edustajan lupaamaa 33 %:n alennusta eikä sitä ole vakuutuksen hinnassa huomioitu. Kulukorvaukset puheluista on arvioitu puhelun keston, hinnan ja puhelinnumeron etsimisen keskihintana. Vakuutuksenottajalle tulee puhelinlaskuja 4 kpl/kk eikä yhdestäkään selviä yksittäisen puhelun hinta. Vakuutusyhtiön edustaja on soittanut vakuutuksenottajalle ja kertonut, että tästä vakuutuksesta on annettu jatkuva 33 %:n alennus. Vakuutuksenottajaa on kehotettu tulemaan käymään toimistolla. Sitä vakuutuksenottaja ei ole tehnyt. Vakuutuksenottajalle on tullut hyvityslasku päivättynä 28.2.2013 ja siinä on mainittu jatkuva alennus 33 %. Tätäkään alennusta ei ole maksettu. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa on tehty 27.10.2011 sopimus, jossa vakuutuksen hinnaksi on sovittu 478 euroa ilman mitään alennusta. Vakuutusyhtiö on muuttanut sopimusta 5.1.2012 ja antanut vakuutuksenottajalle 33 %:n alennuksen takautuvasti 15.11.2011 alkaen. Vakuutuksen hintaa ei ole kuitenkaan vastaavasti alennettu. Lisäksi jatkuva alennus on annettu 28.2.2013, mutta hintaan tämäkään ei ole vaikuttanut.

Vakuutuksenottajan vaatimukset ovat seuraavat:

1. Takautuva alennus 15.11.2011 alkaen 474,47 euroa - 33 %:n alennus = 317,86 euroa, hyvitys 156,56 euroa.

2. Takautuva 33 %:n alennus 15.11.2012 alkaen eli 317,86 euroa + matkavakuutus 41,44 euroa + vuosikorotus 4,58 euroa = 375,75 euroa, maksettu 539,84 euroa - 375,75 euroa = hyvitys 164,09 euroa.

3. 15.11.2013 alkaen 375,75 euroa + vuosikorotus 3,77 % = 389,92 euroa, maksettu 560,18 – 389,92 euroa = hyvitys 170,26 euroa.

4. Kulukorvaukset:
puhelinkulut 23 kpl x 5 euroa = 115 euroa
toimistolla käynti 2 x 30 euroa = 60 euroa = 175 euroa, josta vakuutusyhtiö on suorittanut 40 euroa.
kulukorvausvaatimus 135 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottaja A:lle ei ole lähetetty vakuutustarjousta, jonka asiakas kertoo saaneensa 22.3.2013. Sen sijaan asiakkaalle on lähetetty vakuutustarjoukset 2.5.2011, 18.10.2011 sekä 15.11.2011. 15.11.2011 päivättyyn tarjoukseen vuosimaksuksi merkittiin virheellisesti 602,32 euroa, vaikka vakuutusyhtiön yhteyspäällikön kanssa oli ajoneuvon vakuutushakemuksessa sovittu kotivakuutuksen hinnaksi 478 euroa. Tuossa hinnassa oli huomioitu sovittu alennus, joka oli tarkoitettu kerta-alennukseksi. Sovituista alennuksista tulee kertoa tarjouksen yhteydessä asiakkaalle ja ne tulee merkitä vakuutusjärjestelmään ja näin ne tulevat näkyviin myös vakuutuskirjaan. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on toimittu virheellisesti eikä kerta-alennus ole näkynyt järjestelmässä ja tästä syystä vakuutuksenottajalle on lähtenyt virheellinen vakuutusmaksu. Kun vakuutuksenottaja otti yhteyttä, virhe huomattiin ja se korjattiin sovitun suuruiseksi eli vakuutuksen hinnaksi sovittiin 474,77 euroa. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja on hyväksynyt vakuutusmaksuksi 478 euroa. Kulukorvauksena on maksettu vahingonkorvauksena virheellisestä informaatiosta johtuen vakuutuksenottajalle puhelinkuluista 36 euroa ja matkakuluja kilometrikorvauksena 4 euroa eli yhteensä 40 euroa. Vakuutuksenottajan kulut on korvattu täysimääräisesti.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, mitä vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat sopineet vakuutuksen hinnasta vakuutusta tehtäessä 27.10.2011. Lisäksi on kysymys siitä, onko myöhemmin sovittu lisäalennusprosentista sekä siitä, ovatko vakuutusyhtiön virheestä aiheutuneet vakuutuksenottajan lisäkulut korvattu riittävästi.

Vakuutusmaksun suuruus

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että se tekee ratkaisunsa käytössään olevan tai hankkimansa kirjallisen asiakirjamateriaalin perusteella.

Vakuutuksenottaja A ja vakuutusyhtiö ovat sopineet kotivakuutuksen ostamisesta. Vakuutuksen hinnasta on sovittu toisen vakuutuksen vakuutushakemukseen 27.10.2011 tehdyllä käsinkirjoitetulla tekstillä. Aluksi vakuutusyhtiölle on ollut epäselvää, mitä vakuutuksen hinnasta on sovittu ja vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuutuksenottajalle virheellisen laskun. Kun vakuutusyhtiölle on selvinnyt sen yhteyspäällikön käsin kirjoittama ja allekirjoituksellaan vahvistama kotivakuutusmaksun suuruus, on hinta oikaistu. Tästä kumpikin osapuoli on samaa mieltä.

Seuraavan vakuutuskauden osalta vakuutusyhtiö on lähettänyt ensin kotivakuutuksesta laskun, jonka suuruudesta on ollut aluksi epäselvyyttä. Epäselvyys on koskenut sitä, onko vakuutuksenottajalle annettu kertaluontoinen 33 %:n alennus 1. vakuutuskaudelta, vai onko tämä alennus tarkoitettu jatkuvaksi. Vakuutusyhtiö on neuvotteluiden jälkeen katsonut oman tiedonantovelvollisuutensa laiminlyönnin perusteella, että kotivakuutusmaksun suuruuteen sovelletaan jatkuvaa 33 %:n alennusta. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuutuksenottaja A:lle uuden vakuutuskirjan ja vakuutuslaskun, joka on ollut 33 % pienempi kuin ensin lähetetty lasku. Mitkään Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevat asiakirjat eivät tue vakuutuksenottajan väittämää, että vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välillä olisi sovittu, että vielä näistä 33 %:lla alennetuista ensimmäisen ja toisen kauden vakuutusmaksuista olisi sovittu tehtävän 33 %:n lisäalennus.

Johtopäätös

Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa kirjallisen asiakirjamateriaalin perusteella, että vakuutusyhtiö on laskuttanut vakuutuksenottajaa kotivakuutuksesta sovitun mukaisesti. Vakuutusyhtiön päätöstä ei ole syytä tältä osin muuttaa.

Kulujen korvaaminen

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja A on vaatinut ylimääräisten puhelin- ja matkakulujen korvaamista, sillä hän on joutunut selvittämään puhelimitse sekä käymällä vakuutusyhtiön konttorissa vakuutusyhtiön toimihenkilöiden virheiden vuoksi. Vakuutusyhtiö on korvannut 18 kpl puhelinkuluja á 2 euroa sekä konttorilla käynnistä oman auton käyttönä 18 kilometrin mukaisesti á 0,2 euroa eli yhteensä 4 euroa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutustapausten selvittelyssä osa kuluista on normaaleja asian selvittelykuluja, joista ei vakuutuksenottajalle makseta korvausta. Siltä osin, kun vakuutusyhtiön virheellisen menettelyn vuoksi on vakuutuksenottajalle aiheutunut ylimääräisiä kuluja, ovat ne vahingonkorvauksena korvattavia. Vakuutusyhtiö on korvannut puhelinkuluista 36 euroa ja auton käyttökuluista 4 euroa kilometriperusteisesti. Vakuutuksenottaja ei ole antanut tarkempaa selvitystä omien vaateidensa perusteeksi.

Johtopäätös

Vakuutuslautakunta katsoo saamansa kirjallisen selvityksen perusteella, että vakuutusyhtiön korvauspäätöstä ylimääräisten kulujen osalta on pidettävä asianmukaisena eikä vakuutusyhtiön korvauspäätöstä ole tältäkään osin aihetta muuttaa.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA