Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja on kertonut, että hänen ajoneuvonsa varastettiin Viipurin lähellä 3.-4.6.2013.

Vakuutusyhtiö on katsonut 20.9.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei vahinkotapahtumasta ja siihen liittyneistä olosuhteista ollut esitetty muuta näyttöä kuin vakuutuksenottajan kertomus. Sekä vahinkotapahtuman kulku että sen ajankohta olivat jääneet epäselviksi. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ollut osoitettu, että kyseessä olisi ollut vakuutusehtojen edellyttämä lukitun ajoneuvon anastustapahtuma.

Paikallisen miliisin laatimista tutkimusasiakirjoista ilmeni, että operatiivisen tutkinnan aikana puhuteltiin vartija N:a, joka kertoi, ettei hän ollut nähnyt kyseistä ajoneuvoa vartioimallaan kentällä 3.-4.6.2013. Rikosasian vireille panemista koskevassa viranomaispäätöksessä oli mainittu, ettei ajoneuvoa kuljettanut henkilö saapunut 13.6.2014 miliisin Viipurin piirin paikallisyksikköön antamaan lisäselvityksiä. Päätöksessä oli lisäksi maininta kuljettajan alkoholinkäytöstä. Näiden syiden vuoksi rikosasiaa ei pantu vireille.

Vakuutuksenottaja oli vakuutusyhtiön mukaan kertonut vakuutustutkijalle, ettei hän uskonut ajoneuvon olleen varastettu vaan epäili, että kuljettaja oli ajanut autoa Viipurissa alkoholin vaikutuksen alaisena eikä yksinkertaisesti muistanut mihin hän oli jättänyt auton. Lisäksi vakuutuksenottaja oli kertonut, että auton toista avainta oli säilytetty Venäjällä teipattuna akkukotelon taakse.

Vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle toimittaman lausuman mukaan ajoneuvo ei ollut pysäköitynä vartijan vartioimalla kentällä vaan aidatun kentän lähettyvillä olevalla ja kuljettajan usein aikaisemmin ongelmattomaksi toteamalla kääntöpaikalla. Vartijan kopin ja varastetun ajoneuvon säilytyspaikan välissä oli puita ja rakennus, joiden takaa vartijalla ei ollut välitöntä näkyvyyttä varastetun ajoneuvon säilytyspaikalle. Kyseisen säilytyspaikan vartiointi ei kuulunut aidatun alueen vartijalle. Se, että vartija ei ollut kiinnittänyt huomiota oman vastuualueensa ulkopuolella olevaan ajoneuvoon ja sen ympärillä liikkuneisiin ihmisiin, ei ollut mitenkään tavatonta. Ajoneuvo oli pysäköitynä 3.6.2013 tällä kääntöpaikalla eikä vartijan lausuntoa asiasta voitu pitää ratkaisevana näyttönä.

Vakuutuksenottajan oli korvauspäätöksessä väitetty ilmoittaneen vakuutustutkijalle, ettei hän itsekään uskonut, että ajoneuvo olisi varastettu. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan keskustelua käytiin yleisellä tasolla, jolloin vakuutuksenottaja oli huumorimielessä maininnut, ettei kukaan voinut olla varma, mitä ajoneuvolle on tapahtunut. Vakuutuksenottaja ei usko, että kuljettaja olisi ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena.

Vakuutusyhtiölle oli ilmoitettu, että autossa oli vain yksi avain. Ajoneuvon entiseltä kuljettajalta vasta vahingon sattumisen jälkeen saadun tiedon mukaan vara-avain olisi ollut piilotettuna ajoneuvon akkukoteloon sellaiseen paikkaan, josta avaimesta tietämätön ei voisi löytää sitä. Kyseisessä kuorma-automallissa oli tyyppivika, joka voi aiheuttaa ovien tahattoman lukkiutumisen kuljettajan ollessa ajoneuvon ulkopuolella. Kaikissa kyseisen mallisissa ajoneuvoissa oli ajossa vara-avain pakko piilottaa johonkin varmaan paikkaan. Ei vakuutuksenottaja eikä kuljettajakaan ollut nähnyt piilotettua avainta. Vakuutuksenottaja oli vakuuttunut siitä, että avain oli edelleen piilossa eikä vara-avaimen säilytyspaikalla pitäisi olla merkitystä asian arvioinnissa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut 14.3.2014 päivätyssä valituksessaan, että varkaudesta oli tehty asianmukaiset ilmoitukset Suomen ja Venäjän poliisiviranomaisille. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perustelut olivat lähinnä olettamuksia, eikä vakuutusyhtiön haluttomuus selvittää vahinkotapausta voinut johtaa siihen, että yhtiö voisi pelkästään sen perusteella jättää korvauksen suorittamatta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 15.4.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei ollut tiedossa, mistä seikoista miliisi päätteli auton kuljettajan olleen alkoholin väärinkäyttäjä. Vakuutuksenottaja oli kertonut vakuutusyhtiölle, että kuljettajalla oli ollut pitkään alkoholiongelma ja hän halusi auttaa kaveriaan antamalla tälle tehtävän viedä auto Viipuriin. Vakuutuksenottaja oli kertonut epäilleensä, että kuljettaja oli ajanut autolla Viipurissa alkoholin vaikutuksen alaisena ja unohtanut, minne oli sen jättänyt. Vakuutuksenottajan kertomus oli nauhoitettu. Vakuutusyhtiö on edellä mainituin perustein pitänyt todennäköisenä, ettei ajoneuvo ollut anastuspaikassa ilmoitettuna vahinkoajankohtana 3.-4.6.2013.

Vakuutuksenottaja oli kertonut auton vara-avaimen olleen nippusiteillä kiinnitettynä akkukotelossa. Avain oli näin ollen lukitsemattomassa paikassa. Koska avaimen piilottaminen liittyi kyseisen ajoneuvon tyyppivikaan, avaimen säilytyspaikka oli vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ollut yleisessä tiedossa. Säilytyspaikkaa ei voitu pitää muutoinkaan epätyypillisenä.

Vakuutusehtojen lukitusvaatimus koskee kaikkia ajoneuvoja. Ajoneuvo, jossa ei ole rakenteensa puolesta ohjauslukkoa tai muuta luvattoman käytön tehokkaasti estävää laitetta, katsotaan lukituksi vain, kun se on lukittu suojaustehtävänsä täyttävällä lukituslaitteella. Jos avaimet ovat saatavissa autosta lukitsemattomasta paikasta, ei lukituksella ole varkautta ehkäisevää vaikutusta. Ajoneuvo ei tässä tapauksessa ollut lukittuna ehtojen edellyttämällä tavalla, eikä vahinko olisi senkään vuoksi korvattava vakuutuksesta.

Vakuutuksenottaja oli väittänyt saaneensa tiedon avainten säilytystavasta vasta vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen, mikä ilmoitus oli kuitenkin epäuskottava.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja näyttänyt, että ajoneuvoon oli kohdistunut vakuutusehtojen mukainen varkaustapahtuma vai oliko kyseessä rajoitusehdon mukainen tapahtuma, jonka ajankohtaa ja paikkaa ei voida määritellä. Lisäksi asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko ajoneuvo ollut lukittuna rajoitusehdon ja suojeluohjeiden tarkoittamalla tavalla varkauden teon hetkellä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 205.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetuille ajoneuvoille aiheutuneen vahingon, jonka syynä on

- ajoneuvon tai sen vakiovarusteen varkaus, luvaton käyttö, käyttövarkaus tai näiden yritys (Rikoslaki 28:7-9c).

Kohdan 205.2 (Rajoitukset) mukaan yleisten sopimusehtojen kohdan 9 (vahinkotapahtuma) rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

- silloin, kun ajoneuvo tai sen varusteet eivät ole olleet varkauden, luvattoman käytön, käyttövarkauden tai näiden yrityksen teon hetkellä lukittuna tai lukitussa tai jatkuvasti vartioidussa säilytyssuojassa. Lukitusvaatimus koskee kaikkia ajoneuvoja, myös perävaunua. Ajoneuvo, jossa ei ole rakenteensa puolesta ohjauslukkoa tai muuta luvattoman käytön tehokkaasti estävää laitetta, katsotaan lukituksi vain, kun se on lukittu suojaustehtävänsä täyttävällä lukituslaitteella.

- tapahtumasta, jonka ajankohtaa ja -paikkaa ei voida määritellä.

Suojeluohjeen 401 mukaan ajoneuvon ja sen avaimien säilymisestä ja silmälläpidosta on huolehdittava. Varkausvahingon estämiseksi ajoneuvon ja sen säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen ennalta tietää tai voi tietää avainten olevan. Yhteistilassa ajoneuvo ja siihen tarkoitetut varusteet kuten esim. renkaat on pidettävä lukittuina. Kun ajoneuvoa säilytetään toisessa kulkuvälineessä tai perävaunussa, ne tulee lukita.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on kertonut, että hänen omistamansa ajoneuvo varastettiin hotellin pysäköintipaikalta Viipurin lähellä 3.-4.6.2013.

Selvitys varkaustapahtumasta

Vakuutuslautakunta toteaa, että näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta on korvauksenhakijalla. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti näyttää, että kyse on ollut rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta.

Vakuutuslautakunta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella, että vakuutuksenottaja on esittänyt riittävän selvityksen vahinkotapahtuman sattumisajankohdasta ja -paikasta autonkuljettajan antamien tietojen perusteella. Varkaudesta oli myös tehty rikosilmoitus sekä Suomessa että Venäjällä. Asiassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole annettu ristiriitaisia tietoja vahinkoajankohdasta ja -paikasta.

Lukitus ja avainten säilyttäminen

Ajoneuvon kuljettajalta saadun tiedon mukaan vara-avain olisi ollut piilotettuna ajoneuvon akkukoteloon sellaiseen paikkaan, josta avaimesta tietämätön ei voisi löytää sitä. Vakuutuksenottaja on kertonut, että kuorma-autossa oli tyyppivika, joka voi aiheuttaa ovien tahattoman lukkiutumisen kuljettajan ollessa ajoneuvon ulkopuolella, joten vara-avain oli pakko piilottaa johonkin varmaan paikkaan.

Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei suoriteta korvausta vahingosta, joka aiheutuu kun ajoneuvo tai sen varusteet eivät ole olleet varkauden, luvattoman käytön, käyttövarkauden tai näiden yrityksen teon hetkellä lukittuna tai lukitussa tai jatkuvasti vartioidussa säilytyssuojassa. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty mitään selvitystä siitä, että ajoneuvo olisi vahingon sattumishetkellä ollut lukitsematon.

Suojeluohjeen mukaan varkausvahingon estämiseksi ajoneuvon ja sen säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen ennalta tietää tai voi tietää avainten olevan. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan akkukotelo ei ole yleinen avainten säilytyspaikka eikä avainta ole näin ollen säilytetty sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jonka sivullinen voisi tietää. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen varkausvahingosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri

Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sarpakunnas