Tapahtumatiedot
Lausunnonpyytäjä (syntynyt v. 1951) oli ottanut vakuutusyhtiöstä sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen ja sijoitussidonnaisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Myös hänen vuonna 1993 syntyneellä tyttärellään oli samasta yhtiöstä niin ikään sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus. Vuonna 2006 säästöhenkivakuutuksissa oli valittuna vakuutussäästöjen ja tulevien vakuutusmaksujen sijoituskohteena rahasto GAP. Lausunnonpyytäjän eläkevakuutuksessa vakuutussäästöistä 62 % oli kyseisessä GAP rahastossa ja 38 % vakuutuksen korkotuotto-osassa.
Konsernin varainhoidossa toteutettujen muutosten vuoksi vakuutusyhtiön yhteistyö mm. GAP rahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön kanssa kuitenkin päättyi, minkä vuoksi rahasto poistettiin vakuutuksenottajien käytettävissä olevista rahastoista marraskuussa 2006.
Vakuutusyhtiö ilmoitti lausunnonpyytäjälle ensimmäisen kerran rahaston poistumisesta rahastovalikoimasta asiakastiedotteella 30.1.2006 eläkevakuutuksen ja asiakastiedotteilla 2.3.2006 säästöhenkivakuutusten osalta. Vakuutusyhtiö lähetti asiasta uudet tiedotteet 27.9.2006 kehottaen lausunnonpyytäjää siirtämään poistuvassa rahastossa olevat vakuutussäästöt ensi tilassa muihin käytettävissä oleviin rahastoihin. Muussa tapauksessa poistuvissa rahastoissa olevat varat siirrettäisiin vakuutusyhtiön toimesta tiedotteessa mainittuun lyhyen koron rahastoon EPA, johon myös mahdolliset tulevat maksut ohjattaisiin. Vakuutusyhtiö lähetti lausunnonpyytäjälle vakuutuksista vielä kolmannet kirjeet 16.11.2006 ilmoittaen, että aiemmin kerrottu vakuutussäästöjen siirto rahastoon EPA oli tehty. Yhtiön mukaan rahasto oli riskiprofiililtaan maltillinen ja se sopii lyhyen aikavälin sijoituskohteeksi. Rahasto EPA sulautui vielä 6.5.2008 toiseen lyhyen koron rahastoon.
Lausunnonpyytäjä vaati 31.3.2009 päiväämällään kirjeellä vakuutusyhtiöltä korvausta korkorahastoon sidottujen vakuutussäästöjen arvon alentumisesta. Vaatimuksena oli eläkevakuutuksessa 8.1.2008 – 5.3.2009 väliseltä ajalta 25.967,82 euroa – 22.883,83 euroa = 3.083,99 euroa sekä 4,5 %:n korko 25.967,82 eurolle samalta ajalta. Säästöhenkivakuutuksen osalta lausunnonpyytäjä vaati 1.6.2007 – 5.3.2009 väliseltä ajalta 132.264,03 euroa – 117.097,60 euroa = 15.166,43 euroa 3,5 %:n korkoineen 132.264,03 eurolle samalta ajalta. Tyttärensä säästöhenkivakuutuksen osalta lausunnonpyytäjä vaati 5.6.2007-5.3.2009 väliseltä ajalta 50.235,64 euroa – 44.227,09 euroa = 6.008,55 euroa 3,5 %:n korkoineen 50.235,64 eurolle kyseiseltä ajalta.
Lausunnonpyytäjän mielestä vakuutusyhtiön tuli korvata aiheutuneet tappiot ja sopimuksien mukainen korkohyvitys alkuperäisille rahastosummille, koska vakuutusyhtiö oli edesvastuuttomasti siirtänyt Aasian rahastossa olleet varat riskialttiiseen rahastoon alkuperäisen rahaston loputtua yhtiön ohjelmasta. Varat olisi pitänyt siirtää vakuutussopimuksen mukaiseen korkotuotto-osaan eikä riskitilille.
Vakuutusyhtiön päätös
Vastauksessaan 20.4.2009 vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutusyhtiö voi lisätä, vähentää tai muuttaa sisällöltään käytettävissä olevia rahastoja. Vakuutusyhtiö viittasi lausunnonpyytäjälle lähetettyihin useisiin asiakastiedotteisiin. Rahastosiirto oli tehty, koska lausunnonpyytäjä ei ollut tiedotteista ja kehotuksista huolimatta toimittanut yhtiölle muutospyyntöä. Muutoksesta oli niin ikään ilmoitettu sen tekemisen jälkeen saatteella 16.11.2006 ja vakuutustiliotteilla. Lisäksi lausunnonpyytäjälle oli ennen hänen ensimmäistä yhteydenottoaan lähetetty vakuutuksista vielä kaksi vuosittaista vakuutustiliotetta, joista oli selvästi käynyt ilmi, missä varat olivat sijoitettuna.
Vakuutusyhtiön tietojen mukaan lausunnonpyytäjä oli ollut ensimmäisen kerran yhteydessä vakuutusyhtiön edustajana olevaan pankkiin vasta kesäkuussa 2008. Tällöinkään lausunnonpyytäjä ei ollut tehnyt vakuutusten sijoituskohteisiin muutoksia. Kirjallisen toimeksiannon siirtää vakuutussäästöt vakuutussopimuksen mukaiseen korkotuotto-osaan lausunnonpyytäjä oli antanut vasta tapaamisessa 4.3.2009.
Vakuutusyhtiö katsoikin toimineensa lain, vakuutusehtojen ja hyvän vakuutustavan mukaisesti, eikä suostunut lausunnonpyytäjän vaatimuksiin. Lausunnonpyytäjää on informoitu käytettävissä olevassa rahastovalikoimassa tapahtuvista muutoksista asianmukaisesti, ajoissa ja useamman kerran. Hänelle oli annettu aikaa ja mahdollisuus itse valita sijoituskohde / sijoituskohteet, joihin poistuvissa rahastoissa olevat vakuutussäästöt siirretään, ja kerrottu selkeästi, minne vakuutussäästöt siirretään, ellei hän sitä ennen ilmoita uutta sijoituskohdetta. Lausunnonpyytäjällä on ollut vakuutusehtojen mukaan myös tämän jälkeen oikeus milloin tahansa ilmoittaa yhtiölle muutoksista vakuutusten sijoituskohteissa.
Vakuutusyhtiön mielestä asiasta saattoikin vetää lähinnä sen johtopäätöksen, että lausunnonpyytäjä oli pitänyt tammi-marraskuussa 2006 ja sen jälkeenkin, aina kesäkuuhun 2008 asti, hyvänä ratkaisuna siirtää poistuvissa rahastoissa olleet vakuutussäästöt EPA rahastoon. Muutoin hän olisi tiedotteiden mukaisesti ilmoittanut vakuutusyhtiölle toisen sijoituskohteen vakuutussäästöille tai muuttanut vakuutusten sijoituskohteita myöhemmin. Lausunnonpyytäjä ilmeisesti oli kesäkuussa 2008 havainnut vakuutussäästöjen vähentyneen sijoitusmarkkinoiden poikkeuksellisten muutosten seurauksena ja halunnut siirtää vastuun tästä vakuutusyhtiölle. Vakuutuksen sijoituskohteiksi valituissa rahastoissa tapahtuneet arvon muutokset ja sitä kautta vakuutussäästön määrässä tapahtuneet muutokset eivät kuitenkaan ole vakuutusyhtiön vastuulla.
Lausuntopyyntö
Lausunnonpyytäjä vaatii edelleen oikaisua asiaan uudistaen vakuutusyhtiölle esittämänsä vaatimuksen. Hän otti asiasta ensimmäisen kerran yhteyttä pankkiin saatuaan tilitiedotteen 10.6.2008 aikoihin. Kuukauteen ei kuulunut mitään eikä asiasta vastaavia henkilöitä saanut puhelimella kiinni. Tuloksettomat tavoittamisyritykset jatkuivat koko loppuvuoden. Tammikuulla 2009 tuli eläkevakuutuksesta tiliote, josta hän näki sijoituksiin tulleen isoja menetyksiä. Tapaaminen lisävahinkojen estämiseksi onnistui vasta 4.3.2009, jolloin sovittiin varojen siirtämisestä samana päivänä vakuutusten korkotuotto-osaan. Varojen siirrossakin meni viikko sovitusta poiketen.
Lausunnonpyytäjä katsoo kärsineensä mittavat taloudelliset menetykset asioiden hoitamatta jättämisestä. Vakuutusyhtiöllä ei ollut mitään oikeutta siirtää varoja mihinkään, missä on pieninkin riski taloudelliselle vahingolle. Kaikissa vakuutuksissa on sivutilinä korkotuotto-osa, johon varat olisi pitänyt siirtää varojen oltua lakkautetussa rahastossa, jos varojen omistajat eivät muuta ilmoita.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti eikä näe perustetta lausunnonpyytäjän esittämälle korvausvaatimukselle.
Päättyneessä rahastossa olleiden säästöjen siirto ja tulevien maksujen sijoituskohteen muutos
Kyseessä olevien vakuutusten vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö voi lisätä, vähentää tai muuttaa sisällöltään käytettävissä olevia rahastoja. Tässä tapauksessa poistuvien rahastojen korvaavaksi rahastoksi valittiin käytettävissä olevista rahastoista vähäriskisin eli EPA. Lausunnonpyytäjälle ja hänen tyttärelleen, kuten myös muille asiakkaille on lähetetty asiasta useampia asiakastiedotteita, joihin vakuutusyhtiö viittaa.
Ensimmäiset tiedotteet 30.1.2006 ja 2.3.2006 sisälsivät mm. tiedon ko. vakuutuksen tilanteesta, luettelon jatkossa käytettävissä olevista rahastoista, muutoslomakkeen ja palautuskuoren. Toinen asiaa koskeva asiakastiedote on lähetetty 27.9.2006. Siinä lausunnonpyytäjää on pyydetty siirtämään rahastovalikoimasta poistuvissa rahastoissa olevat varat muihin käytettävissä oleviin sijoituskohteisiin sekä muuttamaan myös tulevia maksuja koskevaa sijoitussuunnitelmaa. Muutokset on pyydetty tekemään ensi tilassa, ja on kerrottu, että säästöt tullaan muutoin siirtämään vakuutusyhtiön toimesta EPA rahastoon marraskuussa 2006, viikolla 46. Samassa yhteydessä myös tulevia maksuja koskevan sijoitus-suunnitelman kerrottiin vaihtuvan EPA rahastoksi. Tiedotteen mukana on jälleen ollut mm. muutoslomake ja palautuskuori.
Koska lausunnonpyytäjä ei ole tiedotteista ja kehotuksista huolimatta toimittanut muutospyyntöä, vakuutussäästöt on siirretty 15.11.2006 EPA rahastoon. Samassa yhteydessä on muutettu myös tulevien maksujen sijoitussuunnitelma. Muutoksen jälkeen lausunnonpyytäjälle on 16.11.2006 lähetetty vakuutuksia koskevat vakuutustiliotteet. Saatteessa on korostettu sitä, mihin poistuneissa rahastoissa olleet varat on siirretty odottamaan mahdollista muutospyyntöä ja jälleen kehotettu lausunnonpyytäjää olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön, jos hän haluaa siirtää varat johonkin muuhun sijoituskohteeseen.
Edellä kerrottujen asiakastiedotteiden lisäksi lausunnonpyytäjälle on vuosina 2007 ja 2008 lähetetty kustakin vakuutuksesta vuosittaiset vakuutustiliotteet. Myös vakuutustiliotteista on selkeästi käynyt ilmi mm. se, mihin kyseisen vakuutuksen vakuutussäästöt on sijoitettu
Yhteydenpito lausunnonpyytäjän ja vakuutusyhtiön välillä
Vakuutusyhtiön tietojen mukaan lausunnonpyytäjä on ollut marraskuussa 2006 tehtyjen rahastomuutosten johdosta ensimmäisen kerran yhteydessä yhtiön edustajaan kesäkuussa 2008. Tässä yhteydessä lausunnonpyytäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä tehtyihin rahastomuutoksiin suullisesti. Lausunnonpyytäjälle on tuolloin kerrottu pitkälti samat asiat kuin edellä on selostettu ja todettu, että mikäli hän on edelleen tyytymätön, tulee hänen tehdä asiasta kirjallinen reklamaatio. Lausunnonpyytäjä ei kuitenkaan ole tehnyt muutoksia vakuutusten sijoituskohteisiin. Lausunnonpyytäjän toimeksianto siirtää vakuutussäästöt vakuutuksen korkotuotto-osaan on vastaanotettu 4.3.2009. Lausunnonpyytäjän esittämästä poiketen siirto toteutettiin sovitun mukaisesti samana päivänä, mutta vahvistus muutoksesta toimitettiin vasta myöhemmin.
Kirjallinen reklamaatio on vastaanotettu 1.4.2009 ja siihen on vastattu 20.4.2009. Tämän lisäksi lausunnonpyytäjä kertoo yrittäneensä tavoitella toimihenkilöä asian johdosta useita kertoja pitkän ajan kuluessa kesäkuusta 2008 lähtien. Vakuutusyhtiö pahoittelee sitä, että lausunnonpyytäjä katsoo, ettei toimihenkilö ole hoitanut asiaa asianmukaisesti. Asiassa on täytynyt tapahtua jonkinlainen väärinkäsitys, sillä lausunnonpyytäjän soittopyyntö ei ole tavoittanut toimihenkilöä, vaan tapaaminen on sovittu heti, kun toimihenkilö on saanut lausunnonpyytäjän yhteydenottopyynnön. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut oikeudenmenetyksiin lausunnonpyytäjän esittämällä tavalla, koska hänellä on vakuutusehtojen mukaisesti ollut milloin tahansa oikeus ilmoittaa vakuutusyhtiölle sijoituskohteiden muutoksista kirjallisesti.
Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, että lausunnonpyytäjää (ja hänen tytärtään) on informoitu käytettävissä olevassa rahastovalikoimassa tapahtuvista muutoksista asianmukaisesti. Lausunnonpyytäjälle on annettu mahdollisuus itse valita sijoituskohde / sijoituskohteet, joihin poistuvissa rahastoissa olevat vakuutussäästöt siirretään ja kerrottu selkeästi, minne vakuutussäästöt siirretään, ellei hän sitä ennen ilmoita yhtiölle uutta sijoituskohdetta. Lausunnonpyytäjällä on vakuutusehtojen mukaisesti myös tämän jälkeen ollut milloin tahansa oikeus ilmoittaa yhtiölle muutoksista vakuutustensa sijoituskohteissa. Lausunnonpyytäjä ei ole kuitenkaan tehnyt muutoksia vakuutusten sijoituskohteissa ennen kuin maaliskuussa 2009, jolloin oli kulunut yli kaksi vuotta vakuutussäästöjen siirrosta ja yli kaksi ja puoli vuotta lähetetyistä asiaa koskevista ennakkotiedotteista.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Kysymyksenasettelu
Asiassa on ensiksikin käsiteltävä sitä, onko vakuutusyhtiöllä lain ja vakuutussopimusten ehtojen mukaan ollut ylipäätään oikeus tehdä yksipuolisesti muutoksia vakuutuksenottajan vakuutussopimuksissa käytettävissä olleeseen rahastovalikoimaan. Mikäli vakuutusyhtiöllä on ollut sanottu oikeus, on arvioitava, onko vakuutusyhtiö menetellyt vakuutussopimuksen mukaisesti siirtäessään oma-aloitteisesti lausunnonpyytäjän vakuutussopimuksissa olleet vakuutussäästöt lyhyen koron rahastoon EPA. Mikäli vakuutusyhtiön menettely ei joltain osin ole ollut vakuutussopimusten mukaista, on vielä arvioitava vakuutusyhtiölle tästä mahdollisesti aiheutuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Kysymyksessä oleviin säästöhenkivakuutuksiin sovellettavien 1.5.1997 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdassa 1 (Vakuutuksen sisältö) todetaan mm., että vakuutuksen yksityiskohtainen sisältö määritellään sopimuskirjassa, vakuutusehdoissa ja laskuperusteissa. Näiden lisäksi sopimussuhteeseen sovelletaan vakuutussopimuslakia (543/94) ja muuta Suomen lainsäädäntöä.
Vakuutusehtojen kohdan 5 (Tilityypit) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, missä suhteessa maksetut vakuutusmaksut sijoitetaan tai olemassa oleva vakuutussäästö jaetaan vakuutusyhtiön sallimille riskiltään ja tuoton muodostumistavaltaan erityyppisille tileille. Tilit ovat joko korkotilejä tai sijoitussidonnaisia rahastotilejä.
Vakuutusehtojen kohdan 6 (Korkotilit ja niiden vakuutussäästö) mukaan korkotilillä olevalle säästölle vakuutusyhtiö hyvittää valitusta korkotilityypistä riippuen
- laskuperusteiden mukaista sopimuskorkoa ja vakuutustoiminnan ylijäämään perustuvaa lisäkorkoa (tulossidonnainen korkotili) tai
- sellaista sopimuskorkoa, jonka määrä riippuu tilin avaamispäivästä ja sovitusta kestosta (takuutuottoinen korkotili).
Takuutuottoinen korkotili on käytettävissä vain siirrettäessä vakuutussäästöä tai sen osaa kohdan 12 mukaisesti muulta tililtä tällaiselle tilille.
Korkotilin vakuutussäästö muodostuu sinne sijoitetuista vakuutusmaksuista, muilta tileiltä siirretyistä eristä ja valitun korkotilin korosta. Sitä voi lisätä kuolevuudesta johtuva hyvitys, mikäli vakuutussäästö ylittää kuolintapausturvan määrän. Vakuutussäästöstä tehtävät vähennykset on selostettu kohdassa 10. Vakuutussäästön muodostumiseen vaikuttavat edellä mainitut tekijät ja laskentatapa on määritelty laskuperusteissa.
Vakuutusehtojen kohdan 7 (Rahastotilit) mukaan rahastotileille ohjatut vakuutusmaksut ja muilta tileiltä siirretyt erät käytetään rahasto-osuuksien hankkimiseen. Rahastotileille vakuutusyhtiö ei maksa mitään korkoa.
Vakuutusehtojen kohdassa 8 (Vakuutusmaksun sijoittaminen rahastotileille) todetaan mm., että mikäli jonkin rahastotilin osalta maksun sijoittamista rahasto-osuuksiin ei voida toteuttaa viimeistään edellä mainittuna päivänä vakuutus-yhtiöstä riippumattomasta syystä, vakuutuksenottajalle ilmoitetaan esteestä ja hänelle varataan tilaisuus muuttaa sijoitusohjettaan. Jos vakuutuksenottajaa ei tavoiteta, maksu sijoitetaan vakuutuksenottajan määräämille muille rahastotileille. Jos määräyksessä ei ole muita rahastotilejä, maksu siirretään korottomalle tilille.
Vakuutusehtojen kohdan 12 (Siirto tililtä toiselle) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus siirtää jollain tilillä oleva vakuutussäästö tai sen osa toiselle tilille ilmoittamalla siitä kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Ilman erillistä toimenpidemaksua siirtoja voi tehdä kalenterivuosittain neljä kertaa.
Vakuutusehtojen kohdan 19 (Sopimusehtojen muuttaminen sopimusaikana) mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä yleisen vahinkokehityksen, korkotason muutoksen tai muuttuneen lainsäädännön tai viranomaismääräyksen vuoksi ja vakuutuksen sisältö ei olennaisesti muutu alkuperäiseen vakuutukseen verrattuna. Vakuutusyhtiöllä on oikeus korottaa kaikkia vakuutusehtoihin tai laskuperusteisiin sisältyviä markkamääräisiä rajoja enintään sen verran, mitä elinkustannusindeksi on muuttunut siitä ajankohdasta, jolloin mainitut markkamäärät viimeksi vahvistettiin. Vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus tehdä sopimusehtoihin sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutuksen keskeiseen sisältöön.
Vakuutusehtojen kohdan 20 (Erityisiä määräyksiä) mukaan vakuutusyhtiö voi lisätä, vähentää tai muuttaa sisällöltään käytettävissä olevia rahastotilejä.
Viranomaisten antamiin määräyksiin, rahastojen omiin sääntöihin ja vakuutusyhtiön ohjeisiin voi sisältyä erityisiä määräyksiä koskien
- rahaston valintaa,
- rahasto-osuuksien lukumäärää tietyssä rahastossa,
- pienintä sijoitusta rahastoon,
- rahasto-osuuksien osto- ja myyntikurssien laskemista ja
- eri toimenpiteistä perittäviä maksuja.
Mikäli yllämainituissa määräyksissä tapahtuu muutoksia, vakuutusyhtiö ilmoittaa niistä vakuutuksenottajalle.
Vastaavat määräykset sisältyvät myös lausunnonpyytäjän eläkevakuutukseen sovellettaviin niin ikään 1.5.1997 alkaen voimassa olleisiin vakuutusehtoihin.
Sovellettavat lainkohdat
Vakuutussopimuslain 20 §:n (sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevia vakuutussopimuksia tehtäessä ja niiden rahastovalikoimaa sittemmin muutettaessa laissa 543/94) 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa muuttaa henkilövakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja muissa kuin tässä pykälässä ja 25 ja 27 §:ssä säädetyissä tapauksissa.
Lain 20 §:n 3 momentin mukaan henkivakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja voidaan muuttaa vain edellyttäen, että muutokseen on erityistä syytä yleisen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen vuoksi ja että vakuutussopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti alkuperäiseen sopimukseen verrattuna.
Lain 20 §:n 4 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä henkilövakuutuksen vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiön oikeus rahastovalikoiman muuttamiseen
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on kyseisiin eläke- ja henkivakuutussopimuksiin sovellettavissa vakuutusehdoissa varannut itselleen oikeuden lisätä, vähentää tai muuttaa sisällöltään käytettävissä olevia rahastotilejä. Vakuutusehdoissa ei kuitenkaan ole mitenkään yksilöity rahastoyhtiöitä tai niitä eri rahastoja, jotka vakuutussopimuksen kautta olisivat vakuutuksenottajan käytettävissä, eikä lautakunnalle annetuista asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö muutoinkaan olisi vakuutussopimuksissa sitoutunut siihen, että tietyt rahastot ovat vakuutuksenottajien käytettävissä.
Rahastoyhtiöiden rahastovalikoimissa tapahtuvat muutokset ovat yleensä vakuutusyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja johtuvat osin taloudellisten suhdannevaihtelujen kaltaisista tekijöistä. Tämän vuoksi tietystä kiinteästä rahastovalikoimasta sopiminen ei ole henkivakuutuksen ehdoissa yleensä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Lautakunta katsoo, että sijoitussidonnaisen vakuutussopimuksen tekohetkellä voimassa olleen rahastovalikoiman vaihtaminen vakuutussopimuksen voimassaoloaikana ei ole vakuutussopimuslain 20 §:ssä tarkoitettua henkivakuutuksen sopimusehtojen muuttamista, ellei vakuutusyhtiö ole vakuutussopimuksessa sitoutunut siihen, että tietty rahastovalikoima on vakuutusajan vakuutuksenottajan käytettävissä. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus kehottaa lausunnonpyytäjää siirtämään vakuutussäästöt muihin vakuutuksissa käytettävissä olleisiin rahastoihin sopimuksissa valittuna olleen rahaston poistuessa rahastovalikoimasta.
Vakuutusyhtiön menettely rahaston vaihtamisessa
Puheena oleviin vakuutussopimuksiin sovellettavissa ehdoissa ei ole nimenomaista määräystä puheena olevan kaltaisessa rahastojen vaihtamisessa noudatettavasta menettelytavasta. Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan kannalta sijoitussidonnaisen vakuutuksen olennainen ominaisuus on nimenomaan mahdollisuus valita vakuutussäästöille vakuutuksenottajan omiin tavoitteisiin ja riskinkantokyykyyn nähden sopivat sijoituskohteet.
Tämän vuoksi vakuutusyhtiön oikeuteen tehdä ilman vakuutuksenottajan myötävaikutusta muutoksia vakuutukseen valittuihin sijoituskohteisiin on lähtökohtaisesti suhtauduttava pidättyvästi. Tätä periaatetta vastaava määräys sisältyykin nyt kysymyksessä olevien vakuutussopimusten vakuutusmaksujen sijoittamista koskevaan ehtokohtaan, jonka mukaan, jos vakuutuksenottajan haluamaa vakuutusmaksujen sijoittamista ei jostain syystä voida toteuttaa eikä vakuutuksenottajaa tavoiteta sijoitusohjeen muuttamiseksi, maksu sijoitetaan vakuutuksenottajan määräämille muille rahastotileille. Jos määräyksessä ei ole muita rahastotilejä, maksu siirretään ehtokohdan mukaan korottomalle tilille.
Selostetuista syistä lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut vakuutussopimuksen ehtoihin tai pelkkään vakuutuksenottajan passiviteettiinkaan perustuvaa oikeutta oma-aloitteisesti siirtää vakuutuksenottajan ja hänen tyttärensä vakuutussopimuksiin valitussa GAP rahastossa olleita varoja matalaksikaan katsottua sijoitusriskiä sisältäneeseen EPA rahastoon. Sen sijaan vakuutusyhtiön olisi tullut siirtää vakuutusten vakuutussäästöt vakuutusehdoissa vastaavankaltaisen tilanteen varalta määrätylle korottomalle tilille odottamaan vakuutuksenottajan antamia ohjeita.
Kysymys vakuutusyhtiön korvausvastuusta
Lautakunta katsoo, että koska vakuutusyhtiön meneteltyä on pidettävä edellä kuvatuin tavoin voimassa olleiden sopimusten vastaisena, vakuutusyhtiö on lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuussa tästä lausunnonpyytäjälle aiheutuneista vahingoista niiden periaatteiden mukaan, jotka koskevat vahingonkorvausta sopimussuhteissa. Sanottujen periaatteiden mukaan kuitenkin myös lausunnonpyytäjälle on syntynyt reklamaatiovelvollisuus vakuutusyhtiötä kohtaan. Lausunnonpyytäjän olisi tullut kohtuullisessa ajassa rahastonvaihdosta tiedon saatuaan ilmoittaa vakuutusyhtiölle siitä, että hän ei pidä vakuutusyhtiön toteuttamaa siirtoa vakuutussopimuksissa sovitun mukaisena.
Vakuutusyhtiö on vuonna 2006 hyvissä ajoin ennen rahastovalikoiman muuttumista lähettänyt lausunnonpyytäjälle jokaisesta vakuutuksesta kaksi selkeää toimintaohjeet sisältänyttä tiedotetta, erilliset 16.11.2006 päivätyt ilmoitukset rahastosiirron tapahduttua sekä vielä vakuutuksia koskevat vuositiedotteet kahdelta vuodelta, joista vakuutussäästöjen uusi sijoituskohde on käynyt selkeästi ilmi. Lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt asiassa mitään syytä sille, miksi hän on omankin kertomansa mukaan reklamoinut asiasta vakuutusyhtiölle vasta kesäkuussa 2008, vaikka onkin esittänyt pitävänsä rahastonvaihtoa vakuutussopimuksen vastaisena. Asiakirjoista ei ilmene, että lausunnonpyytäjä olisi vielä tuolloinkaan esittänyt vakuutussäästöjen siirtämistä muuhun kohteeseen.
Tämän vuoksi ja kun lautakunnan käsityksen mukaan lausunnonpyytäjän korvattaviksi vaatimat lyhyen koron rahaston arvonalennukset ovat tapahtuneet vasta vuoden 2008 kuluessa, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö virheellisestä menettelystään huolimatta ole velvollinen korvaamaan lausunnonpyytäjälle hänen vaatimiaan summia.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Helle, Kauppila ja Korpiola sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Isokoski.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA