Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu A oli marraskuussa 2013 lomamatkalla Thaimaan Phuketissa. 15.11.2013 A piti matkapuhelintaan farkkushortseissa olevassa erillisessä etutaskussa, jossa ei ollut matkapuhelimen lisäksi muuta omaisuutta. Päivän aikana A ei käyttänyt matkapuhelinta. Palatessaan illalla hotellille A huomasi, että puhelin oli anastettu.
A haki puhelimen menetyksestä korvausta kotivakuutukseen sisältyvästä matkatavaravakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Korvauspäätöksessään 3.12.2013 vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutus korvaa vahingon, jos sen on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut tavaran katoamisesta tai sen unohtamisesta. Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, jos vahinkotapahtumaa ei voida määritellä, kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä.
Vakuutusyhtiö totesi, ettei A:n vahinkoilmoituksesta käynyt ilmi mitään äkillistä, normaalista poikkeavaa tapahtumaa, josta puhelimen menettäminen olisi voinut johtua. Pelkkä olettamus puhelimen anastamisesta ei tällaisessa tilanteessa riitä näytöksi siitä, että vahinko olisi aiheutunut varkaudesta tai muusta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta syystä. Puhelimen katoamiseen viittasi se, että A havaitsi puhelimen puuttumisen vasta illalla palatessaan hotellille. Yhtiö katsoi, että vakuutustapahtuma oli kokonaisuudessaan jäänyt määrittelemättömäksi ja vahingon todennäköisimpänä syynä voitiin pitää katoamista. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.
Valitus
Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A katsoo, että matkapuhelimen menettämisessä on voinut olla kyse vain anastuksesta. Shortsit, joiden taskussa A piti puhelintaan, ovat olleet käytössä kesäisin ja lomamatkoilla vuodesta 2009. Shortsien etupuolella on vasemman reiden kohdalla tasku, jossa A pitää matkapuhelinta. Puhelin mahtuu taskuun kokonaisuudessaan siten, ettei se jää näkyviin sen ollessa taskussa. Puhelimen ollessa taskun pohjalla jää taskun yläreunaan tyhjää tilaa useiden senttien matkalta. Puhelinta on pidetty kyseisessä taskussa shortsien hankkimisesta lähtien, eikä se ole koskaan pudonnut taskusta.
Phuketissa on kaupustelijoita joka lähtöön. Kadulla turisteille tarjotaan monenlaisia hyödykkeitä ja kojuja on viiden metrin välein molemmin puolin kujaa. Kaupustelijat tuppautuvat törkeästi ”iholle” ja pyytämättä esittelevät myymiään hyödykkeitä. Jo yhdellä kadunpätkällä on mahdollista, että puhelin voidaan anastaa 80 kertaa. A kertoo vahinkopäivänä käyneensä thaimaalaisessa kokovartalohieronnassa, jossa ollaan ainoastaan alushousut jalassa. Tällöin A on ottanut shortsit jalastaan ja ne ovat olleet lattialla hieronnan ajan. On mahdollista, että puhelin on anastettu tässä yhteydessä.
A toteaa merkinneensä tapahtuma-aikavälin vahinkoilmoitukseen tarkoituksella erittäin pitkäksi, koska tietää varmuudella laittaneensa puhelimen taskuun hotellilta lähtiessään ja huomanneensa sen anastetuksi hotellihuoneeseen palattuaan. A pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että anastus olisi tapahtunut välittömästi hotellilta lähdön jälkeen. Näin ollen tapahtuma-aikahaarukka voisi olla lyhyempikin. Kun A huomasi puhelimen anastetuksi, hän yritti paikantaa sitä, mutta se oli kytketty pois päältä. Myös tämä seikka puhuu puhelimen anastuksen puolesta, sillä jos puhelin olisi kadonnut, kaiken järjen mukaan virta olisi edelleen ollut päällä.
A pitää vakuutusyhtiön menettelyä asiassa yhtiön palvelulupauksen vastaisena ja katsoo, että yhtiön ratkaisu on perustunut mielivaltaan. A pitää vakuutuksia tarpeettomina, mikäli asiakkaan oma kertomus tapahtumasta ei riitä näytöksi korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta kuuluu korvausta hakevalle. A ei nyt käsillä olevassa tapauksessa ole kyennyt yksilöimään mitään äkillistä ja normaalista poikkeavaa tapahtumaa, joka olisi johtanut matkapuhelimen menettämiseen. Pelkkä A:n olettamus puhelimen anastamisesta ei riitä näytöksi siitä, että vahinko olisi aiheutunut varkaudesta tai muusta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta syystä. Yhtiö ei ole kiistänyt A:n kertomusta tapahtumainkulusta. A:n kertomuksen mukaan A on laittanut matkapuhelimen shortsien taskuun hotellilta lähtiessään ja havainnut sen puuttumisen hotellille palatessaan. Anastustapahtumaa A ei ole havainnut, vaan siltä osin on kyse jälkikäteispäättelystä. Vahinkotapahtuma on jäänyt epäselväksi, jolloin oikeutta vakuutuskorvaukseen ei ole.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
A:n matkatavaravakuutukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 3.2 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Ehtojen kohdan 3.4 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on varkaus tai sen yritys. Ehtojen kohdan 4.12 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut tavaran katoamisesta tai sen unohtamisesta eikä vahinkoa, jos vahinkotapahtumaa ei voida määritellä, kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä.
Ratkaisusuositus
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuskorvausta hakevan tulee osoittaa, että on tapahtunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vahinkotapahtuma. Mikäli vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Vakuutuslautakunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että varkausvahingon tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa avainasemassa on alkuperäinen syy, jonka vuoksi omaisuus on joutunut pois vakuutetun hallusta. Jos tämä alkuperäinen syy on katoaminen tai unohtaminen, ei sillä, että omaisuuden myöhemmin löytävä henkilö pitää omaisuuden oikeudettomasti itsellään, ole asian arvioinnin kannalta merkitystä. Asiassa on siten ratkaisevaa, onko osoitettu, että matkapuhelin on alun perin joutunut pois A:n hallusta varkauden tai muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A on ilmoittanut vahingon tapahtuma-ajankohdaksi välin 15.11.2013 klo 15 – 16.11.2013 klo 2. A on kertonut laittaneensa matkapuhelimen shortsien taskuun hotellilta lähtiessään ja havainneensa sen kadonneen hotelliin palatessaan. A on vahinkoilmoituksessa ja Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa esittänyt, että puhelin on tullut anastetuksi päivän aikana. A:n käsityksen mukaan puhelin on voitu anastaa esimerkiksi kauppakujalla tai hierontapalveluyrityksen tiloissa.
Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan puhelin on kuitenkin voinut joutua pois A:n hallusta muullakin tavalla kuin varkauden tai muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena, esimerkiksi taskusta putoamisen vuoksi. Vahingon syy on esitettyjen selvitysten perusteella jäänyt epäselväksi, jolloin kyseessä on lautakunnan käsityksen mukaan rajoitusehdoissa tarkoitettu katoaminen. Lautakunta katsoo, ettei vahingon syyksi ole voitu todeta vakuutusehdoissa tarkoitettua varkautta tai muuta vakuutusehtojen tarkoittamaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta yhtiön päätökseen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Laine.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA