Haku

VKL 147/16

Tulosta

Asianumero: VKL 147/16 (2016)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 01.11.2016

Lääkevahingon korvaaminen. Simvastatin-lääkkeen haittavaikutukset. Tilapäinen haitta. Pysyvä haitta. Todennäköinen syy-yhteys lääkkeen käytön ja vahingonkärsineen alaraajojen lihasoireilun välillä.

Tapahtumatiedot

A:lla (s. 1938) diagnosoitiin 3.5.2013 lievä sepelvaltimotauti, jonka vuoksi aloitettiin Simvastatin-lääkitys. Toukokuussa 2013 A:n varpaankynnet alkoivat mustua. Heinäkuussa 2013 ilmaantui lisäksi alaraajakipua. A lopetti Simvastatinin käytön 5.8.2013. A:lle 21.8.2013 määrätyissä laboratoriokokeissa todettiin CK- eli kreatiinikinaasiarvo korkeaksi (709). Jalkojen kivut alkoivat vähitellen hellittää lääkityksen lopetuksen myötä. Oireilu ei kuitenkaan väistynyt kokonaan. A:lla on sittemmin epäilty tyypin 2 myotonista dystrofiaa (DM 2).

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut Simvastatin-lääkkeen käytön seurauksena alaraajojen kiputila. Yhtiö maksoi A:lle mm. 200 euron korvauksen tilapäisestä haitasta. Korvausta pysyvästä haitasta ei maksettu. Yhtiö katsoi, että merkittävä osa A:n oireista ei liittynyt statiinilääkehoitoon; A:lla oli epäilty geneettistä poikkeavuutta eli DM 2 -sairautta. Lisäksi A:n liikuntakyky oli laskenut ikään liittyen, mihin myötävaikuttavana tekijänä oli aiemmin sairastettu aivoinfarkti.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että tilapäisen haitan korvausta tulee korottaa ja pysyvän haitan korvaus maksaa. A katsoo Simvastatinin aiheuttaneen DM 2 -sairauden. Kenelläkään A:n sukulaisella ei ole kyseistä sairautta, vaikka se oletettavasti geeneissä heillä onkin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksissään esittämäänsä ja katsoo, ettei A:n valituksessa ole esitetty sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Yhtiö katsoo, että A:n mahdollisesti sairastama DM 2 tai kyseistä tautia muistuttavat kliiniset oireet eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä Simvastatin-lääkkeen käyttöön.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 27.9.2012 ̶ 8.3.2016. Lisäksi lautakunnan käytössä on 21.6.2016 päivätty sairauskertomusmerkintä koskien A:n sisarelle tehdyn alaraajalihasten MRI-kuvauksen tuloksia.

Yliopistollisen sairaalan sydänpoliklinikan sairauskertomustekstin 3.5.2013 mukaan A on tullut sovitusti diagnostiseen sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Tutkimustuloksen perusteella A:lla on diagnosoitu lievä sepelvaltimotauti, jonka johdosta on aloitettu veren kolesterolipitoisuutta alentava Simvastatin-lääkitys.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 12.6.2013 mukaan A on muihin terveysasioihin liittyvällä kontrollikäynnillä näyttänyt kynsiä, jotka ovat pohjastaan muuttuneet kauttaaltaan mustaksi. Tilannetta on jääty seuraamaan. A on ollut 12.7.2013 varpaankynsien tummumisen ja varvaskivun takia terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, jolloin on epäilty sieni-infektiota. A on 20.8.2013 ollut terveyskeskuslääkärin vastaanotolla alaraajakipujen vuoksi. Vastaanottokäyntiä koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lle on ilmaantunut vasempaan alaraajaan voimakasta kiputuntemusta, jonka A on yhdistänyt joko kesäkuussa 2013 tehtyyn vasemman kiveksen poistotoimenpiteeseen tai toukokuussa 2013 aloitettuun kolesterolilääkitykseen. A on jättänyt kolesterolilääkityksen tauolle noin viikkoa aiemmin, mutta kipu on kuitenkin edelleen jatkunut. Kipu on tuntunut vasemmassa jalassa säteillen nivusesta polvitaipeeseen saakka; voimakkaimmillaan se on ollut reisien sisäsyrjällä. Kliinisessä tutkimuksessa kipua on tunnustellen todettu nivusessa ja vasemman reiden sisäosassa. A:lle on määrätty laboratoriokokeita (kolesteroli, ALAT, CK, tulehdusarvot). Sairauskertomustekstin 28.8.2013 mukaan CK-arvo on ollut 709. Jalkavaivat ovat jonkin verran helpottaneet. Kolesterolilääkitys on päädytty tauottamaan toistaiseksi. Tekstin 6.9.2013 mukaan CK-arvo on ollut laskussa, mutta edelleen koholla (394). Kivut ovat helpottaneet Simvastatin-tauon aikana. Tekstin 10.10.2013 mukaan CK on laskenut edelleen (227); kokeiluun on otettu Atorvastatin-lääke, joka on kehotettu lopettamaan heti, mikäli oireita ilmaantuu uudelleen. Sairauskertomustekstin 17.12.2013 mukaan kynsimuutokset ja lihaskivut ovat palanneet Atorvastatin-kokeilun myötä, minkä jälkeen A on lopettanut lääkkeen käytön.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 17.2.2014 mukaan A on ollut vastaanotolla lihaskipujen takia. Runsas viikko sitten on tullut reisiin kovaa särkyä; vasen puoli on ollut pahempi. CK-arvo on ollut selvästi nousussa (486). Koska statiinilääkitys on lopetettu jo marraskuun 2013 alkupuolella, lääkäri on epäillyt mahdollista lihassairautta ja tehnyt lähetteen neurologille kaupunginsairaalaan. Neurologian sairauskertomustekstien mukaan A:n oireita on tutkittu 24.2.2014 alkaen. Vastaanottokäyntiä 30.4.2014 koskevan sairauskertomustekstin mukaan CK-arvo on kohonnut edelleen ja ollut maaliskuussa 2014 534. A:lle on tehty 17.4.2014 ENMG-tutkimus, jonka löydös on ollut normaali. Myös vuonna 1996 on tehty ENMG-tutkimus kohonneiden CK-arvojen vuoksi; tuolloinkin tutkimustulos on ollut normaali. A:lle on sovittu aika lihasbiopsiaan. Sairauskertomusmerkinnän 7.7.2014 mukaan lihasbiopsian löydös on ollut hieman DM2-tyyppinen. Vastaanottokäynnillä 1.9.2014 on ohjelmoitu DM2-geenitutkimus biopsialöydöksen ja DM2-sairauteen sopivan kliinisen oirekuvan vuoksi. Sairauskertomustekstin 16.12.2014 mukaan geenitutkimuksen löydös on ollut ”niin sanotusti harmaalla alueella”. Lihasbiopsian osalta neurogeenisestä (hermosyntyistä) vauriota ei ole voitu sulkea pois. A:lle on tilattu alaraajojen MRI-kuvaus.

Neurologian sairauskertomustekstin 7.5.2015 esitietojen mukaan A:ta on vuonna 1996 tutkittu ainakin edeltävän viiden vuoden ajan esiintyneen alaraajakivun vuoksi. Etenkin reisien ulkosivuilla ja säärissä on ollut jalkojen kipua ja jäykkyyttä.  CK-arvo on marraskuussa 1995 ollut 659 ja tammikuussa 1996 395. Kliinisessä tutkimuksessa tammikuussa 1996 lihaksisto on todettu normaalin näköiseksi, surkastumaa tai nykimistä ei ole todettu. Myotoniaan (lihaksen kestokouristukseen) viittaavaa ei ole todettu. Reisien ulkosivuilla on tunnustellen todettu lievää arkuutta, lihasvoimat on testaten todettu hyviksi. Polvien tasolla on todettu tärinätunnon puutetta. Helmikuussa 1996 tehdyn ENMG-tutkimuksen löydösten perusteella on otettu lihasbiopsia oikeasta kaksoiskantalihaksesta; lihaksessa on todettu selvät hermosyntyiseen vaurioon sopivat muutokset. A:lle on 20.3.2015 tehty alaraajojen MRI-tutkimus, jossa on todettu myopatiaan sopivat löydökset.

Vastaanottokäynnillä 7.5.2015 A ja hänen puolisonsa ovat kertoneet A:n voinnin lihasoireiden osalta selvästi heikentyneen statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen. Tuolloin A:lla on ollut erittäin kovat reisiin painottuvat lihaskipuoireet ja runsasta kipulääkkeiden käyttöä. Tilanne on jonkin verran rauhoittunut statiinilääkityksen lopettamisen jälkeen, mutta tilanne on jäänyt kaiken kaikkiaan kivuliaammaksi kuin ennen statiinin aloitusta. Kävelyssä lihakset kipeytyvät erityisesti, kävely on kankeaa ja A joutuu pysähtymään noin 100 ̶ 200 metrin jälkeen. Toisaalta A on pystynyt tekemään kuntosaliharjoittelua, kun on säätänyt rasitustason sopivaksi. Yläraajoissa A:lla ei ole ollut lihaskipuja eikä lihaskramppeja, mutta vähintään viime vuoden aikana A on huomannut vasemman yläraajan lepovapinaa ja pientä hitautta käden toiminnassa. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu ajoittain lievää vasemman käden lepovapinaa, rytmisissä toistosuorituksissa vasemmalla lievää hidastumista verraten oikeaan, lievää vasemman kyynärnivelen ja ranteen ja oikean kyynärnivelen jäykkyyttä. Tunnustellen on todettu reisilihasten aristusta. Reisilihaksisto on ollut lievästi surkastunut. Magneettitutkimuksen vastaukset on lähetetty nähtäväksi yliopistollisen sairaalan lihastautipoliklinikalle. Vastaanottokäynnillä 14.10.2015 A on kertonut voinnin menneen kesän aikana alaspäin. Kävelykyky on vaikeutunut lisää ja myös puheeseen on tullut vaikeutumista. CK-arvo on jälleen ollut nousussa. Vastaanotolla A on ollut jähmeän tuntuinen ja hieman eteenpäin kumara; puhe on ollut melko hidasta. Vasemmassa kädessä on ollut lepovapinaa. Jalat ovat tuntuneet melko jäykiltä ja kipua on ollut reisissä. Neurologi on pohtinut Parkinsonin taudin mahdollisuutta ja tältä osin on tehty tutkimuslähetteitä.

Yliopistollisen sairaalan sairauskertomusmerkinnän 8.3.2016 mukaan A:n sisarelle on tehty samanlainen DNA-tutkimus kuin A:lle ja häneltä on todettu vastaava geenimuunnos. A:n sisar on kuitenkin täysin oireeton. A:n sisarta koskevan sairauskertomusmerkinnän 21.6.2016 mukaan tälle on tehty alaraajalihasten MRI-kuvaus, jonka tulos on ollut normaali. Tutkimuksessa ei ole todettu samanlaisia lihasmuutoksia kuin A:lla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:n alaraajojen kipuongelmat ovat syy-yhteydessä Simvastatin-lääkkeen käyttöön, maksettavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä sekä siitä, onko A:lle jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

Lääkkeen käytön ja oireiden välinen syy-yhteys

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on toukokuussa 2013 aloitetun statiinilääkityksen jälkeen ilmaantunut alaraajojen lihaskipuja, jotka ovat jatkuneet myös lääkityksen lopettamisen jälkeen. A:ta on tutkittu alaraajojen kipuoireilun vuoksi myös vuonna 1996. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvattavaksi alkuvaiheen oireilun, mutta on katsonut, että lääkityksen lopettamisen jälkeen uudelleen pahentumaan lähtenyt oireisto ei ole todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että statiinilääkitys on pahentanut A:n lihasoireita ohimenevästi lääkityksen käytön ajan. Ottaen kuitenkin huomioon A:n aiemmat lihasoireet sekä epäillyn geneettisen poikkeavuuden Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että sittemmin uudelleen pahentunut oireisto olisi syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön.

Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausta 200 euroa, mikä vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) alarajaa. Lieville vammoille, joiden korvaustaso maksuvuonna on ollut 200–1200 euroa, ominaista on, että ne

- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,

- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,

- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,

- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,

- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat, korvausasteikko 1200 ̶ 3800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että

- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,

- niihin tai niiden hoitoon ei liity vaikeampia komplikaatioita ,

- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,

- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 ̶ 3 viikkoa,

- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 ̶ 7 kuukaudessa,

- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingosta aiheutunut tilapäinen haitta kuuluu laatunsa ja kestonsa perusteella liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat). Ottaen huomioon haitan kestoajan A:n kohdalla Vakuutuslautakunta arvioi tilapäisen haitan sijoittuvan luokan puoliväliin ja katsoo, että haittaa vastaava korvaus on 700 euroa. Lautakunta suosittaa siten vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle 500 euron lisäkorvauksen tilapäisestä haitasta.

Pysyvä haitta

Vakuutuslautakunta toteaa edellä esitetyn perusteella, että A:n alaraajojen lihaskivut ovat todennäköisesti pahentuneet statiinilääkityksen seurauksena, mutta kysymyksessä on ollut ohimenevä tila. Lautakunta katsoo, ettei A:lle ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tilapäisestä haitasta 500 euron lisäkorvauksen. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia