Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 18.1.2016 mukaan A:lle (s. 1949) määrättiin 10.7.2014 Requip-lääkitys Parkinsonin taudin hoitoon. Kontrollit sairauden ja lääkityksen osalta toteutettiin keskussairaalassa. A koki, että Requip-lääkityksestä seurasi haittavaikutuksia: yleiskunto heikkeni ja lääkitys aiheutti mm. pelihimoa, alkoholihimoa ja tupakkahimoa. Tästä seurasi taloudellisia menetyksiä. Yleiskunnon huononeminen johti arjen toimintojen vaikeutumiseen. Kun Requip-lääkitys lopetettiin, tilanne korjaantui muutamassa päivässä. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että A:lle oli Requip-lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut lääkevahinkovakuutuksesta korvattava henkilövahinko, pelihimo. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisestä psyykkisestä haitasta 500 euron kertakorvauksen. Hoitokulujen osalta korvattiin poliklinikkakäynti 29.9.2015, mutta ei muita hoitokuluja, koska niiden ei katsottu liittyvän pelihimon hoitoon. Yleiskunnon laskun yhtiö katsoi liittyvän A:n perussairauksiin eli Parkinsonin tautiin, ylipainoon, sydänsairauteen ja sokeritautiin. Tämän vuoksi korvausta yleiskunnon laskun osalta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A ilmoittaa, että hänelle heinäkuussa 2013 tehty Parkinson-diagnoosi on syyskuussa 2015 todettu virheelliseksi. Requip-lääkkeestä on aiheutunut A:lle haittaa ja vahinkoa lääkkeen käytön alusta alkaen.

Lääkkeen määräämisen jälkeen oli useita seurantakäyntejä keskussairaalassa, minkä lisäksi A:lle aiheutui lääkekuluja, jotka liittyivät Requipista aiheutuneiden oireiden ja kiputilojen hoitoon. Lääkevahinkoasian hoitamiseksi A on joutunut soittamaan paljon puheluita eri virastoihin ja vakuutusyhtiöihin, millä perusteella A vaatii korvausta myös puhelinkuluista. Tältä osin A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle neljä puhelinlaskua. A joutui yleiskunnon laskun vuoksi turvautumaan läheistensä apuun ja tukeen.

A vaatii pitkään jatkuneesta psyykkisestä haitasta 10 000 euron korvausta. Lääke aiheutti masennuksen, jonka takia A on psykiatrin hoidossa. Puolisolleen A vaatii 5000 euron korvausta tilanteen aiheuttaman avuntarpeen vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo edelleen, ettei yleiskunnon lasku ole syy-yhteydessä Requip-lääkitykseen. Muut lääkärikäynnit kuin korvattu poliklinikkakäynti 29.9.2015 eivät myöskään liity lääkevahinkoon, vaan niiden syynä on ollut alun perin hoidettavana ollut sairaus. Siltä osin kuin A on viitannut mahdolliseen virheelliseen diagnoosiin, vakuutusyhtiö toteaa, että asian käsittely kuuluu Potilasvakuutuskeskukselle, jonne A onkin tehnyt jo vahinkoilmoituksen. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty perusteita maksaa lääkevahingosta lisäkorvausta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 23.7.2013 ̶ 22.6.2016.

Keskussairaalan neurologian poliklinikan sairauskertomustekstin 23.7.2013 mukaan A on tullut tutkittavaksi epäillyn Parkinsonin taudin vuoksi. Perussairauksina A:lla on sepelvaltimotauti, diabetes ja ylipaino. A:lle on tehty ohitusleikkaus. Noin kolmen ̶ neljän kuukauden sisällä A:lle on ilmaantunut vapinaa, jota on levossa, mutta muutenkin. Käsiala on pienentynyt. Tutkimuksessa on todettu oikeapainotteinen lepovapina ja kyynär- ja rannetasolla selvä jäykkyys. Kävellessä oikea myötäliike on ollut kaventunut ja käsissä on todettu lievää kömpelöitymistä. Oireiston perusteella on diagnosoitu Parkinsonin tauti ja aloitettu Sifrol-lääkitys. Kontrollikäynnillä 23.1.2014 A on kertonut, ettei ole kokenut hyötyneensä Sifrolista; lihasjäykkyys on vain lisääntynyt. Lääkitykseksi on aloitettu Kardopal depot.

Kontrollikäynnillä 10.7.2014 A on kertonut kokeneensa Kardopal depot -lääkkeen sopivan hyvin. Vapina on kuitenkin lisääntynyt ja sitä on ilmennyt myös vasemmassa kädessä, minkä lisäksi yleistä jähmeyttä ja hitautta on tullut lisää. Tekstin mukaan A:lla on ollut käytössä Levozin-lääkitys ilmeisesti masennusindikaatiolla. A on yrittänyt olla ilman tätä lääkitystä, jolloin on tullut vieroitusoireena hampaiden kalinaa. A:lla on edelleen todettu mm. lepovapinaa ja jäykkyyttä. Lääkitystä on päädytty tehostamaan siten, että Kardopal depotin lisäksi on aloitettu Requip. Levozin-lääkitys on päädytty asteittain purkamaan. Kontrollikäynnillä 16.2.2015 A on kertonut unihalvaustyyppisestä oireilusta esimerkiksi aamuisin. Parkinson-lääkitykseen A on ollut suhteellisen tyytyväinen. Kontrollikäynnillä 8.9.2015 A on kertonut, että oireista subjektiivisesti haittaa eniten vapina. Liikkuminen on ollut hieman hidastunutta ja myötäliikkeet ovat tulleet esille. A:lla on ollut jatkuvaa vasenpainotteista lepovapinaa ja jäykkyys on ollut varsin lievää, vasenpainotteista. Kardopal-lääkitystä on lisätty, Requip-annos on jätetty ennalleen.

A on 29.9.2015 tullut kiireellisenä arvioon pelihimojen vuoksi. A on kertonut, että hän on pelannut jo nuorempana ennen Parkinson-diagnoosia, mutta asia on pysynyt kurissa. Nyt tilanne on ryöstäytynyt käsistä erityisesti viimeisen vuoden aikana. A on ottanut pikavippejä, hänelle on tullut maksuhäiriö, hän lainailee rahaa, painostaa puolisoaan ja taloudellinen tilanne on ryöstäytynyt käsistä. Lisäksi A:lle on tullut valtava himo tupakkaan ja oluen juontiin ja vuorokausirytmi on häiriytynyt. A on lopettanut Requip-lääkkeen käytön ja pienentänyt Kardopal-annosta. A:lla on taustalla masennus ja univaikeuksia, joiden takia hän on mielenterveystoimiston asiakkaana. Addiktiokäyttäytymisen käsistä ryöstäytymisen vuoksi on todettu, ettei agonistilääkitystä (Requip) voi enää jatkossa käyttää. Levodopan (Kardopal) annosta on laskettu ja päädytty tekemään beta-CIT-SPECT-tutkimus. Puhelinkontaktia 13.10.2015 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:n pelihimot ovat hävinneet eikä A ole ottanut alkoholia agonistin lopettamisen ja dopamiinin pudottamisen jälkeen. A on yrittänyt liikkuakin, mutta jalkakipu lähinnä haittaa. Käsien vapina on hieman lisääntynyt, mutta A pärjäilee asian kanssa. Samoin liikkuminen on itsenäistä eikä jumitilanteita tule. Tilanne on ollut kaiken kaikkiaan mallikas. Unettomuus- ja masennusasioissa A käy psykiatrilla.

Neurologian poliklinikan sairauskertomustekstin 29.4.2016 mukaan A:lle tehdyn dopamiinireseptorikuvauksen tulos on ollut normaali, mikä ei tue epäilyä Parkinsonin taudista. Tällä perusteella myös Kardopal-lääkitys on purettu. Taustalle on jäänyt vapina molemmissa yläraajoissa, jota on lääkitty Propralilla ja nyttemmin rytmihäiriöiden takia Bisoprololilla, josta isommalla annoksella on ollut apua vapinaan. Keuhkotilanne on vähän huonompi, A:lla on todettu keuhkoahtaumatauti ja lievähkö uniapnea. Lisäksi A on menossa sisätautipuolelle tutkimuksiin maksa-arvojen reilun kohoamisen ja maksan ja pernan koon suurentumisen takia. Psykiatrialla A on hoidossa mielialavaikeuksien vuoksi, joiden A on kokenut akutisoituneen Parkinson-lääkityksen myötä. Masennuksen ja unettomuuden vuoksi A:lla on käytössä useita lääkehoitoja: Mirtazapin, Escitalopram, Ketipinor ja Diapam/Tenox.

Mielenterveystoimiston ylilääkärin lausunnon 22.6.2016 mukaan A:lla on 90-luvulla ollut mielenterveystoimistoon hoitokontakti masennuksen takia. Tuosta masennuksesta A on kuitenkin toipunut hyvin ja ollut 15 vuotta ilman lääkitystä. Vuonna 2013 A:lla diagnosoitiin Parkinsonin tauti ja aloitettiin siihen lääkitys, johon liittyi paljon sivuvaikutuksia. Psyykkisenä sivuvaikutuksena tuli pelihimon lisääntyminen, johon liittyi jopa velkaantumista. Lisäksi A:lle kehittyi lääkityksen aloittamisen jälkeen vaikea masennustila, johon aloitettiin säännöllinen lääkitys. A on myös käynyt säännöllisesti mielenterveystoimistossa. Myöhemmin on todettu, ettei A:lla ole Parkinsonin tautia ja tähän liittyvät lääkitykset on lopetettu. A:lla on kuitenkin edelleen vaikea-asteinen masennustila, jonka hoito jatkuu mielenterveyskeskuksessa. Masennus ei ole vieläkään helpottanut hoidosta huolimatta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, miltä osin A:n korvattavaksi vaatimat oireet johtuvat Requip-lääkityksestä sekä maksettavan korvauksen määrästä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) Lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai vammaa, joka (…) on aiheutunut virheestä lääkkeen määräämisessä tai antamisessa taikka siitä, että lääkkeen määrääminen tai kokeiltavaksi antaminen ei ole ollut lääketieteellisesti perusteltua.

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 d §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla henkilövahingon kärsineelle erityisen läheisellä henkilöllä on erityisestä syystä oikeus kohtuulliseen korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jotka heille aiheutuvat henkilövahingon kärsineen hoitamisesta. Sama koskee muiden vahingosta johtuvien toimenpiteiden korvaamista, jos ne ovat omiaan edistämään henkilövahingon kärsineen tervehtymistä tai kuntoutumista. Korvausta maksetaan enintään siihen saakka, kun henkilövahingon kärsineen terveydentila vahinkotapahtuman jälkeen on vakiintunut.

Asian arviointi

Yleiskunnon laskun ja masennuksen syy-yhteys Requip-lääkitykseen

Asiassa on riidatonta, että Requip-lääkitys on aiheuttanut A:lle pelihimon. Riitaa on korvattavaksi vaadittujen yleistilan laskun ja masennuksen osalta.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:lla on diagnosoitu Parkinsonin tauti heinäkuussa 2013. Lääkityksenä on aluksi ollut Sifrol, jonka toimimattomuuden johdosta on 23.1.2014 aloitettu Kardopal depot ja 10.7.2014 lisäksi Requip. A:lla on selvitysten perusteella useita perussairauksia: sepelvaltimotauti, diabetes, ylipainoa, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Masennusta A on sairastanut 1990-luvulla, minkä jälkeen hän on ollut ilman masennuslääkitystä 15 vuoden ajan. Uusi hoitokontakti mielenterveystoimistoon on alkanut vuonna 2014. Neurologian poliklinikkakäynnin 10.7.2014 sairauskertomustekstin mukaan A:lla on ollut ilmeisesti masennusindikaatiolla käytössä Levozin-psykoosilääke. Masennusta on siis ilmeisesti hoidettu jo ennen Requip-lääkkeen aloitusta.

Vakuutuslautakunta pitää A:n yleiskunnon alenemisen todennäköisimpänä syynä A:n pitkäaikaissairauksia. Masennus ei sovi Requip-lääkkeen aiheuttamaksi, minkä lisäksi A:lla on kuvattu olleen aiempaa masennushistoriaa ja hänelle on määrätty Levozin-psykoosilääke masennuksen hoitoon jo ennen Requip-lääkkeen aloitusta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä yleiskunnon laskun ja masennuksen osalta vakuutusehtojen mukaisena.  

Keskussairaalan neurologian poliklinikkakäyntien korvattavuus

A on vaatinut keskussairaalan neurologian poliklinikkakäyntien ja niihin liittyvien matkakulujen korvaamista myös muilta osin kuin korvatun käynnin 29.9.2015 osalta. Vakuutuslautakunta toteaa, että lääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkevahinkoon liittyvät ylimääräiset kustannukset. Alun perin hoidettavana olleen sairauden tai oireiston tutkimus- ja hoitokuluja ei korvata. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että muut kuin pelihimon ilmaantumiseen liittyvä käynti 29.9.2015 ovat olleet Parkinsonin tautina pidetyn oireiston tutkimus- ja kontrollikäyntejä. Niissä ei ole kyse lääkkeen aiheuttamasta vahingosta syntyneistä ylimääräisistä kuluista. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta näistä käynneistä.

Lääkkeet

A on hakenut korvausta Panacod-, Risolid-, Levozin-, Stesolid-, Kardopal-, Escitalopram Sandoz- ja Mirtazapin-lääkkeistä. Näistä Panacod on kipulääke, Risolid ja Stesolid rauhoittavia lääkkeitä, Levozin psykoosilääke, Kardopal Parkinsonin taudin oireisiin käytettävä lääke ja Escitalopram Sandoz ja Mirtazapin masennuslääkkeitä.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei näitä lääkkeitä ole määrätty vakuutuksesta korvattavan lääkevahingon eli pelihimon hoitoon. Näin ollen lautakunta ei suosita korvausta lääkkeistä.

Puhelinkulut

A on vaatinut korvattavaksi korvauksen hakemiseen ja asian selvittämiseen liittyviä puhelinkuluja. A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle neljä puhelinlaskua. Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon selvittelystä ja korvauksen hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan tietyissä tapauksissa korvata vahingonkorvauslain mukaisina muina vahingosta aiheutuneina tarpeellisina kuluina. Korvauksen edellytyksenä on, että vahingonkärsijälle on selvittelystä ja valitusprosessista aiheutunut todellisia kustannuksia. Korvauksen määrittämisessä otetaan huomioon kulujen tarpeellisuus- ja välttämättömyysvaatimus sekä vahingonkärsineen velvollisuus rajoittaa vahinkoa. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A ole eritellyt kuluvaatimustaan puhelinkulujen osalta. Lautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että A:lle on aiheutunut kustannuksia siltä osin, kuin kyse on ollut lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon eli pelihimon selvittelystä. Näiden kustannusten kohtuullisena määränä Vakuutuslautakunta pitää tarkempien selvitysten puuttuessa 10 euroa ja suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Korvaus A:n puolisolle A:n hoitamisesta

A on vaatinut 5000 euron korvausta puolisolleen, koska tämä on avustanut A:ta tämän sairauden aikana. Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkärsineen puolisolla on vahingonkorvauslain 5 luvun 2 d §:n perusteella erityisestä syystä oikeus korvaukseen kuluista, jotka hänelle ovat aiheutuneet vahingonkärsineen hoitamisesta. Oikeus korvaukseen näistä kuluista on ns. akuuttivaiheen ajan eli siihen saakka, kun vahingonkärsineen terveydentila on vahingon jälkeen vakiintunut. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä A:n puolisolle aiheutuneista todellisista, A:n hoitamiseen liittyvistä kuluista, jotka liittyisivät korvattavaan lääkevahinkoon. Vahinko ei lautakunnan käsityksen mukaan muutenkaan ole vakavuudeltaan sen laatuinen, että asiassa olisi aihetta suosittaa puolisolle aiheutuneiden kulujen korvaamista. Lautakunta ei suosita korvausta tältä osin.

Tilapäinen haitta

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pelihimosta aiheutuneesta lievästä psyykkisestä haitasta 500 euron korvauksen. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan lievä psyykkinen haitta katsotaan aiheutuneen silloin, kun vahingon seurauksena vahinkoa kärsinyt on

- tarvinnut säännöllisen, tiiviin, enintään 12 kuukauden psykiatrisen hoitosuhteen tai

- tarvinnut pitkäkestoisen, kuitenkin enintään 12 kuukauden lääkehoidon ja

- toiminnallinen toipuminen on kestänyt enintään 12 kuukautta.

Korvausasteikko lievästä psyykkisestä haitasta on 500 ̶ 3800 euroa.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen lääketieteellisten selvitysten mukaan A:n pelaaminen on riistäytynyt hallinnasta Requip-lääkkeen aloittamisen jälkeen. Sairauskertomustekstin 29.9.2015 mukaan ongelma on tuolloin jatkunut noin vuoden ajan ja sen kuvataan sairauskertomustekstissä 13.10.2015 väistyneen lääkkeen lopettamisen myötä. A ei ole tarvinnut pelihimon vuoksi psykiatrista hoitosuhdetta tai lääkehoitoa. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle aiheutunut tilapäinen psyykkinen haitta vastaa liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua lievää psyykkistä haittaa. Korvausasteikon alarajalle sijoittuva 500 euron korvaus on lautakunnan näkemyksen mukaan asianmukainen ottaen huomioon, ettei A ole tarvinnut oireilun vuoksi muuta hoitoa kuin poliklinikkakäynnin 29.9.2015 ja lääkkeen tauotuksen. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle 10 euron korvauksen puhelinkuluista. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila