Haku

VKL 144/03

Tulosta

Asianumero: VKL 144/03 (2003)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2003

Lakipykälät: 9

Vakuutusehtojen tulkinta Kahden vuoden sääntö Riidan peruste Lapsia koskeva riita

Vakuutuksenottaja erosi puolisostaan 25.9.2001. Tällöin puolisoiden yhteisten lasten huollosta ei annettu päätöstä, vaan lasten huolto jäi molemmille. Sopimusosituksen yhteydessä 7.3.2001 puolisot olivat sopineet elatusvastuusta siten, että lapset jäivät asumaan vakuutuksenottajan luokse ja isän elatusvelvollisuus hoidettiin siten, että hän otti yksin vastattavakseen perheen yhteisen talouden hyväksi käytettyjen velkojen suorittamisen. 

Lapset muuttivat asumana isänsä luo 1.4.2002 ja tämä nosti vakuutuksenottajaa vastaan 5.8.2002 päivätyllä kannehakemuksella käräjäoikeudessa kanteen lasten huollon ja elatusavun vahvistamisesta. Vakuutuksenottaja ja hänen entinen puolisonsa tekivät sittemmin sopimuksen huollosta, asumisesta ja elatusavusta.
 
Vakuutuksenottaja haki asiaan oikeusturvaetua 19.4.2002 alkaneen kotivakuutuksensa oikeusturvavakuutuksesta.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi oikeusturvaehtoihin, joiden mukaan vakuutustapahtuma on riita-asiassa sattunut silloin, kun haaste on annettu vakuutetulle tiedoksi. Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin kanne perustuu, olla syntynyt vakuu­tuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.
 
Vakuutusyhtiö totesi, että vakuutus ei ole ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa eli silloin, kun olosuhteet ovat muuttuneet lasten asumisen osalta 1.4.2002. Riitautus kuten myöskin ne olosuhteet, joihin riitautus perustuu, ovat tapahtuneet ennen vakuutuksen alkamista, joten oi­keusturvaetua asiaan ei voitu myöntää.
 
Vakuutuksenottajan uusintakäsittelypyynnön johdosta antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö vielä totesi, että mikäli oikeusturvavakuutus ei ole ollut voimassa kahta vuotta, tu­lee sekä riitautuksen että niiden olosuhteiden, joihin riita perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Ela­tusmaksuja koskevan riidan perusteena on olosuhteiden muutos eli lasten muuttaminen isän luo tai mahdollisesti jo ne aikaisemmat seikat, jotka ovat aiheuttaneet lasten muuttamisen toisen vanhem­man luota toisen luo. Koska vakuutus on alkanut vasta 19.4.2002 ja olosuhteiden muutos on tapahtunut 1.4.2002 lasten muutettua isän luo, ei oikeusturvaetua voida tähän asiaan myön­tää.
 
Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja on tyytymätön yhtiön päätökseen ja hän pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Vakuutuksenottaja toteaa saaneensa vakuutusyhtiön Lahden toimistolta suullisen myönteisen päätöksen oikeusturva-asiassa. Tämän vuoksi hän palkkasi asianajajan. Tämän jälkeen vakuutusyhtiön Tampereen toimistolta tuli päätös, että asiaan ei myönnetä oikeusturvaetua. Asiassa vedottiin siihen, että vakuutuksenottaja ei olisi maksanut elatusmaksuja. Lahden toimisto pyysi kuitteja, joiden kopiot vakuutuksenottaja toimitti sinne. Hän sai puhelimitse Lahden toimiston kautta tiedon, että Tampereella on nyt myönteinen päätös. Kun asia saatiin loppuun vakuutuksenottaja vei asiamiehen laskun ja oikeuden päätöksen Lahden toimistolle ja sitten Tampereelta tuli päätös, että asiaan ei myönnetä oikeusturvaa. Vakuutusyhtiö vetoaa mm. siihen, että vakuutus otettiin sen jälkeen, kun lapset muuttivat isänsä luo. Asia riitautui kuitenkin vasta pari kuukautta vakuutuksenoton jälkeen.
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa päätökseensä ja katsoo, että valitus tulee hylätä. Yhtiö toteaa, että riidan peruste on syntynyt ennen kuin vakuutus on tullut voimaan.
 
Mitä tulee valittajan väitteeseen siitä, että Lahden konttorilta olisi ilmoitettu vakuutuksen korvaavan kyseisen riidan, vakuutusyhtiö ei pidä sitä mahdollisena. Oikeusturva-asiat ratkaistaan keskitetysti pääkonttorissa Tampereella. Lahdessa on korkeintaan voitu yleisellä tasolla todeta, että tämäntyyppisiin riitoihin yleensä myönnetään oikeusturva ja samalla pyydetty tekemään oikeusturvailmoitus. Mikäli vastoin vakuutusyhtiön käsitystä Lahden konttorilla olisi luvattu oikeusturvaetu, on asiaa arvioitava vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella. Kyseisen pykälän 2 momentissa todetaan, että vakuutuksenantaja ei ole vastuussa vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen annetuista vakuutuksen sisältöä koskevista tiedoista.
 
Vakuutuksenottajan lisäkirjelmä
 
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta vakuutuksenottaja toteaa, että Lahden konttori oli koko ajan puhelinyhteydessä Tampereelle, josta ilmoitettiin myönteisistä päätöksistä kaksi kertaa. Vakuutuksenottaja toteaa vielä, että vakuutus on otettu ennen kuin asia riitaantui entisen puolison kanssa. Vakuutuksenottaja olisi kertomansa mukaan saanut oikeusaputoimistolta oikeusapua, josta hän olisi tulojensa perusteella joutunut maksamaan vain 30 %. Kun vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin myönteisestä päätöksestä, hän ei saanut oikeusapua, vaan joutui kääntymään yksityisen asiamiehen puoleen.
 
Vakuutusyhtiön lisävastine
 
Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että korvauspäätökset oikeusturva-asiassa tehdään aina pääkonttorissa Tampereella. Oikeusturvia käsittelevät korvauskäsittelijät ovat kokeneita eivätkä varmasti myönnä puhelimitse oikeusturvaetua. Keskusteluissa voidaan todeta, että tämäntyyppisiin asioihin oikeusturvaetu voi tulla, mutta ohjeiden mukaan aina pyydetään tekemään oikeusturvailmoitus ja vasta sen jälkeen voi olla varma oikeusturvan myöntämisestä.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Kotivakuutukseen liittyvän oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun riita on syntynyt. Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuu­tuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.
 
Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
 
Mitä edellä säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
 
Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee, että vakuutuksenottajan ja hänen entisen puolisonsa yhteiset lapset muuttivat 1.4.2002 asumaan isänsä luo. Lasten huollosta ei avioeron yhteydessä ollut annettu päätöstä, vaan huolto oli jäänyt molemmille vanhemmille. Lapset olivat jääneet asumaan vakuutuksenottajan luokse ja isä oli hoitanut elatusvelvollisuutensa ottamalla vastattavakseen perheen yhteisen talouden hyväksi käytettyjen velkojen suorittamisen. Lasten muutettua isänsä luokse tämä haki 5.8.2002 päivätyllä hakemuksella nuoremman lapsen osalta huollon ja elatusavun vahvistamista. Hakemuksen mukaan vakuutuksenottaja ei ollut vaatimuksista huolimatta suostunut toimittamaan selvitystä tuloistaan elatusavun määrän arvioimista varten. Vakuutus, jonka perusteella vakuutuksenottaja haki oikeusturvaetua, oli alkanut 19.4.2002.
 
Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta, koska riita kyseisessä asiassa on alkanut, mutta lautakunta pitää todennäköisenä, että asia on riitautunut vasta vakuutuksen alkamisen jälkeen. Koska vakuutus on riidan syntyessä ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee vakuutusehtojen mukaan myös niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tässä tapauksessa seikka, johon lapsen huoltoa ja elatusavun vahvistamista koskeva asia perustuu, on kyseisen lapsen muuttaminen vakuutuksenottajan luota isänsä luokse. Koska tämä on tapahtunut ennen vakuutuksen voimaantuloa eikä vakuutuksenottaja ole osoittanut, että hänellä olisi ollut yhtäjaksoisesti oikeusturvavakuutus jossain muussa vakuutusyhtiössä ennen nyt kyseessä olevaa vakuutusta, vakuutusyhtiön päätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
 
Vakuutuksenottaja on lisäksi vedonnut siihen, että hänelle olisi suullisesti luvattu oikeusturva kyseiseen asiaan. Vakuutusyhtiö mukaan tällaista ei ole voinut tapahtua. Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 9 §:n mukainen vahingonkorvausvastuu puutteellisista ja virheellisistä tiedoista ei sulje pois muita virheellisten tietojen antamiseen perustuvia oikeusseuraamuksia. Näin ollen vakuutusyhtiöltä on mahdollista vaatia korvausta mm. vahingonkorvausoikeudellisin ja sopimusoikeudellisin perustein. Tällöin korvauksenvaatijan tulee kuitenkin osoittaa, että hän on saanut virheellistä tietoa ja siitä on aiheutunut hänelle vahinkoa. Tässä tapauksessa asiassa on jäänyt riittävän luotettavasti selvittämättä, että vakuutusyhtiön edustaja olisi antanut vakuutuksenottajalle virheellistä tietoa vahingon korvattavuudesta. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole korvausvastuussa asiassa.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas sekä jäsenet Määttä, Rusanen, Eskuri ja Savonen. Sihteerinä toimi Haapasaari.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
 
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia