Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään konsulttivastuuvakuutuksen ehtojen kohtaan 2 sekä ehtokohtaan 3.9.

 

Selvityksen mukaan vahinko oli aiheutunut varastokapasiteetin tilavuuden laskemisessa. Vahinkoa ei voitu korvata konsultin vastuuvakuutuksen perusteella ehtojen kohdan 3.9 mukaisesti, koska vahinko oli aiheutunut määrälaskelmista ja taloudellisten arvioiden perustaksi tehdyistä laskelmista.

 

Lausuntopyynnössä korvauspäätöstä pidetään virheellisenä sillä:

1)      Kyseessä on tilanne, jossa suunnittelutoimistolta on tilattu laite tai rakenne, jolle on annettu toiminnalliset lähtö- ja vaatimusarvot. Näitä arvoja noudattaen on suunniteltava laite tai rakenne. Vakuutuksenottaja ei ole tehnyt minkäänlaisia taloudellisia laskelmia tai arvioita, vaan he ovat suunnitelleet asiakkaalle laitteiston, joka ei tässä tapauksessa täyttänyt suunnittelijan lupaamia tuottoarvoja eli vakuutuksenottajayritys A Oy on tehnyt suunnitteluvirheen puhtaimmillaan.

 

2)      Vakuutusyhtiön on tarkennettava määritelmää ”määrälaskelmat”. Mitä vakuutusyhtiön määrälaskelmat tarkoittavat?

 

2.1    Vakuutusyhtiö ehkä tulkitsee asian tässä tapauksessa niin, että määrälaskelma on rakenteen tai laitteen toiminnallinen kapasiteetti, eli kuinka paljon ko. laite tässä tapauksessa käyttää tuotantoaikana raaka-ainetta.

Jos näin on, niin tilaaja on antanut heille pääkonstruktion lähtötiedot, joihin he ovat suunnitelleet virheellisesti rakenteet ja laskeneet laitteiston kapasiteetin sen mukaan väärin, eli tilaajan lähtötietoina antamat arvot ovat täysin oikeita. Suunnittelijalle on tullut virhe laskiessaan laitteen päämittoja. Hän on siis laitetta suunnitellessaan mitoittanut laitteen rakenteet pienemmiksi kuin mitä tilaan oli mahdollista rakentaa, mikä oli tarve tai mitä oli tarkoitus rakentaa ja kuinka paljon laitekapasiteettia he olivat tekemänsä suunnitelman pohjalta luvanneet asiakkaalle tehdä. Kyseessä oli ollut suunnitteluvirhe puhtaimmillaan.

 

2.2     Toisaalta vakuutusyhtiö ehkä katsoo, että määrälaskelmavirhe on tullut kyseisen konstruktion vaatimien rakennusmateriaalien määrissä. Jos suunnittelija ei olisi tehnyt mitoitusvirhettä, olisivat lopputuotteen rakennusmateriaalin määrälaskelmat olleet oikeat. Nyt, kun virheelliseen suunnitteluun perustuen on rakennettu liian pieni laite tilaajalle luvatuista kapasiteettiarvoista poiketen, ovat määrälaskelmat sinänsä oikeat, mutta luvattuun kapasiteettiin ja lopulliseen oikeaan konstruktioon nähden virheelliset. Jos vakuutuksenottajayritys olisi suunnitellut laitteen oikein, ei lopputuotteen rakenteiden materiaalien määrälaskelmissa olisi eroa nyt korjatun rakenteen rakennusmateriaalien määrälaskelmiin verrattuna.

Vakuutuksenottajayrityksen suunnitteluvirheestä johtuen loppuasiakas oli joutunut rakentamaan omalla kustannuksellaan väliseinärakenteet uudelleen. Tämä uudelleenrakentaminen on päällekkäistyötä ja rakennusmateriaalihukkaa, joka johtuu vain ja ainoastaan vakuutuksenottajayrityksen tekemästä suunnitteluvirheestä. Nyt toiminnassa oleva rakenne on tehty samoilla lähtöarvoilla, mutta oikein suunniteltuna. Siitä on vain aiheutunut loppuasiakkaalle merkittävästi enemmän lisäkustannusta verrattuna siihen, mitä se olisi maksanut rakentamisen onnistuttua kerralla, eli jos määrälaskelma tulkitaan vakuutusyhtiössä hylkäysperusteeksi, sellaista ei ole tapahtunut.

 

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan mm., että B Oy toteaa A Oy:lle osoittamassaan korvausvaatimuksessa (päivätty 20.11.2005), että "esisuunnittelu osoitti hankkeen C Oy:n kannalta kannattavaksi ja he tekivät talkinlaivaussopimuksen kolmannen osapuolen kanssa perustuen esisuunnittelun kustannusarvioon". Toisin sanoen C Oy arvioi hankkeen kannattavaksi esisuunnittelussa laaditun kustannusarvion perusteella. Kyse on siis ollut vakuutusehdoissa tarkoitetusta taloudellisten arvioiden perustaksi tehdyistä laskelmista tai suunnitelmista. Konsultin vastuuvakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut taloudellisten arvioiden perustaksi tehdyistä tutkimuksista, laskelmista tai suunnitelmista. Koska vahinko ei edellä mainittu huomioon ottaen kuulu konsultin vastuuvakuutuksen korvauspiiriin, korvausta vastuuvakuutuksesta ei voida suorittaa.

 

B Oy:n korvausvaatimuksen ja vakuutuksenottajayritys A Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan vahinko on aiheutunut esisuunnittelussa, jonka tarkoituksena on ollut selvittää kaoliinivaraston muuttaminen talkinkäsittelyyn soveltuvaksi. Taloudellisten arvioiden perustaksi tehdyistä laskelmista aiheutuneen vahingon tarkempana syynä on ollut se, että A Oy on laskenut kuljettimien purkauspään alle muodostuvien talkkikekojen (varastokapasiteetin) tilavuuden väärin. Kyse on ollut vakuutusehdoissa tarkoitetuista määrälaskelmista aiheutuneesta virheestä. Vakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut määrälaskelmista. Koska vahinko ei kuulu konsultin vastuuvakuutuksen korvauspiiriin, korvausta ei vastuuvakuutuksesta voi tälläkään perusteella suorittaa.

 

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että mikäli vakuutuksenottajayritys A Oy:n tekemät määrälaskelmat olisivat olleet alun perin oikeat, varastoon olisi pitänyt silti tehdä rakennemuutoksia tarvittavan tilavuuden saavuttamiseksi. Kyse ei ollut näin ollen lisäkustannuksista, kuten B Oy mainitsee 20.11.2005 päivätyssä reklamaatiossaan, vaan välttämättömistä kustannuksista oikean tilavuuden saavuttamiseksi. Mikäli B Oy olisi etukäteen tiennyt, että oikean tilavuuden saavuttamisesta aiheutuu kustannuksia rakennemuutosten johdosta, olisi se todennäköisesti hinnoitellut projektin omassa sopimussuhteessaan eri tavalla tai ei olisi ryhtynyt projektiin lainkaan. Kyse on tästäkin näkökulmasta katsoen A Oy:n osalta taloudellisten laskelmien ja suunnitelmien perustaksi tehdyistä laskelmista, joita ei voida korvata vastuuvakuutuksesta vakuutusehtojen kohdan 3.9 perusteella.

 

 

 

Konsulttivastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityssä konsulttitoiminnassa tilaajalle aiheutettu henkilö-, esine- ja varallisuusvahinko, kun

-         vahinko on seuraus vakuutuskauden aikana tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä

-         vakuutuksenottaja on vahingosta kulloinkin voimassa olevien konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaan korvausvastuussa.

 

Vakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut määrälaskelmista tai taloudellisten arvioiden perustaksi tehdyistä tutkimuksista, laskelmista tai suunnitelmista.

 

 

Vakuutuksenottajayritys A Oy on tehnyt esisuunnittelun, jolla on ollut tarkoitus selvittää kaoliinivarastotilojen muuttaminen talkinkäsittelyyn soveltuvaksi. Suunnitelman pohjalta on tehty kustannusarvio, jonka perusteella suunnitelman lopputilaaja C Oy on tehnyt laivaussopimuksen ulkopuolisen yrityksen kanssa. A Oy:n tekemissä laskelmissa on laskettu virheellisesti varastokapasiteetin tilavuus 50 % liian suureksi, minkä seurauksena kustannuslaskelma on ollut virheellinen ja sen pohjalta tehty laivaussopimus on ollut suunnittelun lopputilaajan kannalta epäedullinen. Jos laskelmat olisivat olleet oikeat, olisi hankkeen kannattavuus arvioitu toisin.

 

A Oy:n laskelma ja suunnittelu on tehty taloudellisten arvioiden perustaksi eikä korvausta voida ehtokohdan 3.9 perusteella maksaa. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tältä osin pidettävä ehtojen mukaisena.