Tapahtumatiedot

Asiakas oli ottanut henkilöautolleen auto- ja liikennevakuutuksen. Vakuutuskaudella 8.11.2012–7.11.2013 hänen liikennevakuutuksensa vuosimaksu oli 148,13 euroa ja autovakuutuksen maksu 119,59 euroa. Hän muutti Helsinkiin ja sai 10.8.2013 päivätyn muutosvakuutuskirjan, jonka mukaan liikennevakuutuksen vuosimaksu on 158,81 euroa ja autovakuutuksen maksu 138,25 euroa. Muutosvakuutuskirjasta ilmeni asiakkaan postinumeron vaihtuminen. Vakuutusyhtiö peri muuton jälkeiseltä ajalta 6.8.–7.11.2013 yhteensä 7,49 euron lisämaksun.

Asiakas sai 28.9.2013 päivätyn vakuutuskirjan vakuutuskaudelle 8.11.2013–7.11.2014. Liikennevakuutuksen vuosimaksu oli 160,36 euroa ja autovakuutuksen maksu 149,59 euroa. Vakuutusten vuositiedotteen mukaan vakuutusmaksuja oli korotettu vakuutusmaksuveron nousun vuoksi. Lisäksi henkilöautojen liikennevakuutusmaksun kerrottiin nousevan keskimäärin 3,5 % ja kaskovakuutusmaksun keskimäärin 6,8 % vakuutusyhtiön maksamien korvausten kasvun vuoksi. Muutoksia kerrottiin voivan aiheutua myös siitä, että ajoneuvon haltijan sukupuoli ei enää saa vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen.

Asiakas reklamoi maksunkorotuksista. Hänen mukaansa vakuutusyhtiön asiakaspalvelusta oli 10.8.2013 päivätyn muutosvakuutuskirjan jälkeen kerrottu, että maksu nousee noin 20 % asuinpaikan vaihdon, nuorisoalennuksen päättymisen ja vuotuisen indeksikorotuksen takia. 28.9.2013 päivätyn uuden ilmoituksen mukainen lisäkorotus ei asiakkaan mielestä ollut perusteltu.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Ajoneuvovakuutusten yleisten sopimusehtojen mukaan yhtiöllä on vakuutuskauden vaihtuessa oikeus muuttaa maksua ehdoissa määritellyllä tavalla. Lisäksi yhtiöllä on oikeus muuttaa ehtoja, jos vahingonvaara lisääntyy olennaisesti.

Yhtiön mukaan 10.8.2013 päivätyssä kirjeessä mainittu korotus koski vain 7.11.2013 päättynyttä kautta. Asiakkaan ajoneuvovakuutusten vuosimaksu kaudella 2012–2013 oli alun perin yhteensä 267,72 euroa. Jos asiakas olisi asunut Helsingissä koko vuoden, vuosimaksu olisi ollut yhteensä 297,06 euroa. Asiakkaalta oli peritty vuosimaksun korotettua osaa muuton jälkeiseltä ajalta eli 6.8.–7.11.2013. Tämä ylimääräinen osa, 7,49 euroa, oli laskutettu 28.9.2013 uuden kauden maksujen ohella.

Muutosvakuutuskirjasta ilmenevä hinnanmuutos perustui pelkästään asuinpaikan vaihtumiseen, ei indeksi- tai muihin yleiskorotuksiin. Vakuutukseen ei siten ole tehty kahta indeksikorotusta. Yhtiö pahoittelee asiassa tapahtunutta sekaannusta asiakkaan asiakaspalvelusta saamien tietojen osalta.

Yhtiön mukaan erityisesti pääkaupungin ydinalueella on enemmän ajoneuvoja, mikä lisää liikenne- ja ajoneuvovahinkojen riskiä. Siksi asuinpaikan muutosta on pidettävä asianmukaisena perusteena korottaa vakuutusmaksua kesken vakuutuskauden.

Vakuutuskauden vaihtuessa 8.11.2013 tehdyt korotukset perustuivat vuositiedotteen mukaisiin muutoksiin. Vakuutusmaksuveroprosentti oli noussut. Lisäksi yhtiön korvausmeno oli kasvanut. Asiakkaan liikennevakuutuksen vuosimaksu nousi 158,81 eurosta 160,37 euroon (1,1 %) ja autovakuutuksen maksu 138,25 eurosta 149,60 euroon (8,2 %). Näistä muutoksista 1 %-yksikkö johtuu vakuutusmaksuveron noususta.

Nuoren asiakkaan alennus oli poistunut asiakkaan vakuutuksista jo edellisellä kaudella. Asiakkaan ikä ei vaikuttanut syksyllä 2013 tapahtuneisiin korotuksiin.

Valitus

Asiakas riitauttaa molemmat maksunkorotukset.

Vakuutusyhtiö on korottanut vakuutusmaksua takautuvasti sillä perusteella, että asiakas oli muuttanut Helsinkiin. Vakuutusehtojen kohdan 13.3 mukaan asuinpaikan muutos on sellainen seikka, jonka perusteella vakuutusmaksua voidaan korottaa kauden vaihtuessa, ei kesken kautta. 7,49 euron suuruinen korotus ei perustu vakuutussopimukseen.

Vakuutusyhtiö on lisäksi korottanut maksuja 8.11.2013 alkavalle vakuutuskaudelle siten, että liikennevakuutusmaksu on 8,3 % ja kaskovakuutuksen maksu 25,1 % korkeampi kuin 7.11.2013 päättyneellä vakuutuskaudella. 7.11.2012 päättyneeseen vakuutuskauteen verrattuna kokonaiskorotusprosentit ovat jopa 20,4 % ja 40,1 %. Nämä eivät mitenkään voi perustua vain vahinkomenojen lisäykseen eikä vakuutusyhtiö ole esittänyt tästä mitään näyttöä. Korotukset ovat sopimukseen perustumattomia.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa asiakkaalle aiemmin antamaansa selvitykseen. 6.8.2013 alkaen tehty hinnanmuutos ei ole hinnankorotus vaan asiakkaan asuinpaikan muutokseen perustuva ehtomuutos. Asuinalue on mainittu vakuutuskirjassa. Eri asuinalueiden hintaerot perustuvat eri alueiden erilaiseen vahinkoriskiin ja tätä koskevaan tilastotietoon. Tässä tapauksessa vahinkoriski on nousut selvästi, kun asiakas on muuttanut Helsinkiin. Kyseisen ajoneuvon kaskovakuutuksen hinta vakuutuskaudelle 2012–2013 oli Helsingissä noin 15 % korkeampi kuin asiakkaan aiemmassa asuinpaikassa. Liikennevakuutuksen osalta eroa oli noin 7 %.

Asiakkaan valituksessaan mainitsemat hinnankorotusprosentit 8.11.2013 alkaneelle vakuutuskaudelle ovat virheellisiä ja perustuvat ilmeisesti väärinkäsityk­seen. Hinnanmuutoksiin ovat merkittävästi vaikuttaneet myös muut tekijät kuin korvausmenon muutos. Pääosa hintojen muutoksista on aiheutunut asiakkaan nuorisoalennuksen päättymisestä 7.11.2012 ja asuinpaikan vaihdoksesta elokuussa 2013. Lisäksi korotuksiin oli vaikuttanut vakuutusmaksuveron nousu vuonna 2013.

Yhtiön mukaan 8.11.2013 alkaneen vakuutuskauden hintaa on verrattava asiakkaan muuton jälkeisessä 10.8.2013 päivätyssä muutosvakuutuskirjassa ilmoitettuihin vuosimaksuihin, ei 8.11.2012 alkaneen kauden alkuperäisiin hintoihin. Yhtiön aiemmasta kirjeestä ilmenevin tavoin korvausmenon muutokseen perustuva osuus 8.11.2013 alkaneen kauden maksukorotuksista oli liikennevakuutuksen osalta 0,1 % ja kaskovakuutuksen osalta 7,2 %.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus korottaa asiakkaan ajoneuvovakuutusten maksuja kesken vakuutuskauden 10.8.2013 päivätystä muutosvakuutuskirjasta ilmenevällä tavalla ja lisäksi vakuutuskauden vaihtuessa 28.9.2013 päivätystä vakuutuskirjasta ilmenevällä tavalla.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 18 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuhteita vain, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa; tai

2) vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutuksenantajalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut 26 §:ssä tarkoitettu muutos.

Lain 26 §:n 1 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa vakuutuksenantajalle vakuutussopimusta päätettäessä ilmoitetuissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesti vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä. Vakuutuksenantajan on muistutettava vakuutuksenottajaa ilmoitusvelvollisuudesta 7 §:ssä tarkoitetussa vuositiedotteessa.

Tapaukseen sovellettavien vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdassa 13.1 on lain 26 §:n ja 18 §:n mukainen määräys vakuutusyhtiön oikeudesta muuttaa mm. vakuutusmaksua vakuutuskauden aikana sillä perusteella, että vahingonvaara on lisääntynyt olennaisesti.

Vakuutussopimuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 13.3.1 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja ja –maksuja, omavastuuta sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on mm.

- uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaismääräys

- korvausmenon muutos

- muutos sellaisissa muuttuvissa seikoissa tai olosuhteissa, joilla vakuutusyhtiön maksuperusteiden mukaan on vaikutusta vakuutusmaksun suuruuteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutokset vakuutetun, vakuutuksenottajan tai vakuutuksen kohteen omistajan taikka haltijan iässä tai asuinpaikassa samoin kuin muutokset esimerkiksi vakuutuksen kohteen ominaisuuksissa, vakuutuspaikassa tai vahinkokehityksessä. Vakuutuksen vakuutusehdossa tai vakuutuskirjassa on kerrottu kunkin vakuutuksen maksuun vaikuttavia tekijöitä.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunnan toimivalta liikennevakuutuksen osalta

Ohjesääntönsä 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta käsittelee liikennevakuutusta koskevia asioita vain, milloin siihen on erityistä syytä.

Tässä asiassa on sekä auto- että liikennevakuutuksen osalta kysymys vakuutusmaksun suuruudesta. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan liikennevahinkolautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään tällaisia kysymyksiä, minkä vuoksi on erityisiä syitä käsitellä tätä tapausta Vakuutuslautakunnassa myös liikennevakuutuksen osalta.

Hinnankorotus kesällä 2013

Lautakunnalle toimitetusta 10.8.2013 päivätystä muutosvakuutuskirjasta ilmenee, että asiakkaan vakuutuskirjaan merkitty postinumero oli muuttunut, ja kulumassa olleen vakuutuskauden loppuosalta 6.8.2013–7.11.2013 perittiin aiempaa korkeampaa maksua. Vakuutusyhtiöt käyttävät asuinpaikkaa yleisesti yhtenä ajoneuvovakuutusten hintaan vaikuttavana tekijänä. Asiakas oli kesällä 2013 muuttanut Helsinkiin, jossa tilastollinen vahinkoriski on suurempi kuin hänen aiemmassa asuinpaikassaan. Muuton johdosta asiakkaan vuotuinen autovakuutusmaksu nousi noin 15 % ja liikennevakuutusmaksu noin 7 %.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan muutto Helsinkiin on merkinnyt sellaista muutosta vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa, että vahingonvaara oli lisääntynyt olennaisesti. Tällöin vakuutusyhtiöllä oli ehtojensa kohdan 13.1 mukainen oikeus muuttaa vakuutusmaksua kesken vakuutuskauden. Tätä oikeutta ei rajoita se seikka, että asuinpaikan muuttuminen on mainittu myös ehtojen kohdassa 13.3.1, joka koskee vakuutuskauden vaihtuessa tehtäviä muutoksia.

Hinnankorotus vakuutuskaudelle 8.11.2013-7.11.2014

Asiakas katsoo, että jopa 20–40 %:n suuruisia vakuutusmaksujen korotuksia ei voi perustella pelkästään korvausmenon kasvulla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tämän asiakkaan kohdalla toteutuneet vakuutus­maksujen korotukset ovat koostuneet useista tekijöistä. Vakuutuksessa ollut nuorisoalennus oli päättynyt. Asiakkaan muutto Helsinkiin merkitsi yllä todetuin tavoin 15 %:n ja 7 %:n suuruisia korotuksia. Nämä muutokset vaikuttavat myös 8.11.2013 alkaneen vakuutuskauden maksuihin. Tämän vuoksi arvioitaessa 8.11.2013 alkaneelle kaudelle tehtyjä vakuutusmaksuveron ja korvausmenon muutokseen perustuvia korotuksia vertailukohdaksi on otettava 7.11.2013 päättyneen vakuutuskauden mukainen vakuutusten vuosihinta Helsingissä, eli käytännössä 10.8.2013 päivätyn muutosvakuutuskirjan mukaiset hintatiedot.

Muutosvakuutuskirjan mukaan autovakuutuksen vuosimaksu oli 138,25 euroa ja liikennevakuutusmaksu 158,81 euroa. Asiakkaan 28.9.2013 päivätyn vakuutuskirjan mukaan seuraavalla vakuutuskaudella autovakuutuksen vuosimaksu oli 149,59 euroa (nousua 11,34 euroa eli 8,2 %) ja liikennevakuutusmaksu 160,36 euroa (nousua 1,55 euroa eli 1,0 %).

Asiakkaan saaman 28.9.2013 päivätyn vuositiedotteen mukaan vakuutusmaksuvero oli noussut 23 %:sta 24 %:iin, mikä otetaan huomioon vakuutusmaksuissa. Tältä osin kyse on vakuutusehtojen kohdan 13.3.1 mukaisesta uuden tai muuttuneen lainsäädännön vaikutuksesta, jota vastaava muutos on sallittu vakuutuskauden vaihtuessa. Asiakkaan liikennevakuutuksen hinnannousu vastaa suuruudeltaan käytännössä vakuutusmaksuveron muutosta. Autovakuutuksen hinnannoususta hieman yli 7 % jää korvausmenon noususta johtuvaksi muutokseksi, mitä Vakuutuslautakunta pitää uskottavana. Tapauksessa ei siten ole kyse siitä, että vakuutusyhtiö olisi perustellut 20–40 %:n suuruisia hinnankorotuksia korvausmenon muutoksella.

Suositus

Vakuutuslautakunta katsoo, että asuinpaikan vaihdoksesta johtuva vakuutusmaksujen korotus kesällä 2013 ja 8.11.2013 alkaneelle vakuutuskaudelle tehdyt lainsäädännön ja korvausmenon muutokseen perustuvat korotukset ovat olleet lain ja vakuutusehtojen mukaisia.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA