Haku

VKL 141/14

Tulosta

Asianumero: VKL 141/14 (2014)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2014

Vakuutusehtojen tulkinta. Vesikaton vuoto.

Tapahtumatiedot

Verkkopalvelussa 5.1.2012 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan As Oy A:n asuinrakennus kärsi vaurioita, kun tapaninpäivän 2011 myrsky työnsi vettä yli katon reunuksen, josta vesi tuulen voimasta pääsi ontelolaattaan ja siitä edelleen asuntoon.

As Oy A haki vahingosta korvausta kiinteistövakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Korvauspäätöksessään 30.3.2012 vakuutusyhtiö totesi, että vesikaton vuodosta aiheutuva vahinko korvataan, jos se on seurausta vesikaton ennalta arvaamattomasta, äkillisestä ja ulkoapäin tapahtuneesta mekaanisesta rikkoutumisesta. Yhtiö katsoi jääneen määrittelemättä, mistä vuoto oli johtunut. Näin ollen vahinkoa ei korvattu.

As Oy A teki yhtiölle asiassa reklamaation katsoen, että vahinko tulee korvata vakuutuksen luonnonilmiöturvasta. Uudessa korvauspäätöksessään 30.8.2012 yhtiö totesi, että vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa, tai rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Tällöin korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalta tulvien. Nyt kyseessä olevassa vahingossa myrskytuuli ei selvityksen perusteella ollut rikkonut rakenteita. Kyseessä ei ollut myöskään ehtojen tarkoittama rankkasateen aiheuttama vahinko. Korvausta ei siten maksettu myöskään luonnonilmiöturvasta.

Valitus

Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle As Oy A katsoo, että kyseessä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, joka tulee korvata kiinteistövakuutuksesta. Luonnonilmiöstä ei vallinne erimielisyyttä. Voimakas vesisade ja talon suuntainen voimakas tuuli länsi-itäsuunnasta aiheuttivat poikkeukselliset olosuhteet. Rankkasateen vaikutus on samanlainen siitä riippumatta, tuleeko vettä runsain määrin katolta vai maan pinnalta tulvien.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että rakennuksen katto on vahingon jälkeen tarkastettu B Oy:n toimesta ja se todettiin ehjäksi. Katon rikkoutumattomuus on yhtiön käsityksen mukaan riidatonta. C Oy:n vahingon jälkeen suorittamassa kartoituksessa on todettu vahingon syyksi puutteellinen kermipinnoite, joka ei ole ylettynyt reunapeltien alle katon ulkoreunaan saakka vaan on jäänyt räystäspellityksen alle. Vahingon jälkeen pellityksen ja kermin reunaan on tehty tilapäiskorjaus.

Vakuutuksesta ei korvata rakennusten sisäosille myrskystä aiheutunutta vahinkoa, ellei se ole seurausta myrskyn aiheuttamasta rikkoutumisesta. As Oy A:n vahinko ei ole seurausta tällaisesta rikkoutumisesta. Kyse ei myöskään ole ollut vakuutusehtojen mukaisesta rankkasateesta eikä vesi ole päässyt rakennukseen vakuutusehdoissa kuvatulla tavalla. Vahinkoa ei siten tule korvata kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

As Oy A:lla on vahingon sattuessa ollut voimassa kiinteistön täysarvovakuutus, joka sisältää turvat palon, luonnonilmiön, rikosvahinkojen sekä LVIS-tekniikan, rikkoutumisen, käyttölaitteen nestevuodon ja vesikaton rikkoutumisen varalta.

Ehtojen kohdan 206.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

2. Luonnonilmiö

(…)

- myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa

- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalta tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.

(…)

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen

(…)

- vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko kiinteistöturvalla vakuutetulle omaisuudelle.

Ehtojen kohdan 206.2 (rajoitukset) mukaan luonnonilmiövakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka aiheutuu myrskystä rakennuksen sisäosille tai rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskyn aiheuttamasta rikkoutumisesta.

Ratkaisusuositus

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu vakuutuskorvausta hakevalle. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota asiassa vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingon korvaaminen edellyttäisi, että As Oy A:n asuinrakennuksen vesikate olisi rikkoutunut joko ehtojen tarkoittaman myrskyn seurauksena tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä, mikä puolestaan olisi johtanut sadeveden pääsyyn rakenteisiin. Vahinkoilmoituksen mukaan B Oy on käynyt tarkastamassa katon kunnon vahingon jälkeen ja todennut sen hyväksi. C Oy:n laatiman vahinkokartoitusraportin 4.6.2012 mukaan talvella kovan myrskyn jälkeen vettä on ruvennut valumaan katosta alas. Katolla kermipinnoite ei ole ylettynyt reunapellin alla ulkoreunaan saakka, vaan se on jäänyt räystäspellityksen alle. Pellityksen ja kermin reunaa on talvella korjattu tilapäisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole edes väitetty, että As Oy A:n asuinrakennuksen vesikate olisi tapaninpäivän myrskyn 2011 yhteydessä rikkoutunut. Tällaista ei ilmene myöskään selvityksistä. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että vesivahinko olisi johtunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä tapahtumasta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta