Vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö on vakuuttanut kiinteistövakuutuksella vuonna 1986 valmistuneen kuuden perheen yksikerroksisen rivitalon. Lokakuussa 2006 erään huoneiston asukkaat havaitsivat tuulikaapissaan viemärin hajua, minkä vuoksi viemäri kuvattiin 18.10.2006. Kuvauksessa todettiin kyseisen huoneiston viemäriputkiston liitoksen olevan osittain auki. Viemärilinjassa oli myös painumia. Muutamaa päivää myöhemmin viemärilinjaa alettiin kaivaa näkyviin talon alta. Kun viemärilinja saatiin näkyviin, todettiin, että rakennuspiirustuksissa mainitut noin metrin välein olleet sidokset olivat katkenneet. Rakennuksen alle tiivistetyn hiekan painuessa alaspäin oli viemärilinja painunut sen mukana, ja tästä oli aiheutunut vahinko.

 

Asunto-osakeyhtiö haki korvausta vahingosta kiinteistövakuutuksestaan.

 

 

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeisiin kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen osalta. Kyseisten rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaan viemäri oli kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painumaa. Viemärin sijoittamisessa maahan tuli ottaa huomioon maan paino, liikennekuorma, maaperän syövyttömyys ja muut vaikutukset. Jos viemärin sijoituspaikassa on olemassa painumavaaraa, on meneteltävä siten, että painumasta johtuva vahinko estetään.

 

Edelleen vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. pohjaveden korkeuden muuttumisesta tai perustuksen painumisesta aiheutuvaa vahinkoa, eikä vahinkoa, joka aiheutuu rakentamismääräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

 

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan vahingon syynä oli ollut rakennuksen maapohjan painuminen ajan saatossa, jolloin liian syvälle perustettu viemäri oli painunut täyttömaan mukana ja siihen oli lisäksi kohdistunut väärällä täyttömateriaalilla (savipitoinen hiekka) tehdyn maa-aineksen kuorma. Kyse ei ollut vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta. Putken asennuksessa ja täyttömateriaalissa oli ollut asennus- ja suunnitteluvirheitä.

 

Vakuutusyhtiö oli hankkinut ennen päästöstään tapahtuneesta erään insinööritoimiston lausunnon. Lausunnon mukaan kohde oli rakennettu vuonna 1986, joten vuodelta 1987 peräisin olevat rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet eivät olleet tuolloin vielä voimassa. Lausunnon mukaan maanvaraan valetun lattialaatan alla kulkeva runkoviemäri, joka kulki noin 1,6 – 2 metrin syvyydessä, oli painut peittomaan mukana noin 200 mm, jolloin kannakoinnit olivat katkenneet ja viemärihaarojen muhvit olivat alkaneet avautua. Peittomaa on hienoa savipitoista hiekkaa. Kannakointinauhojen yläpäät olivat tukevasti valussa ja asennukset oli tehty suunnitelmien mukaiseen syvyyteen, mutta viemäri oli painunut maan mukana syvemmälle.

 

Perustamistapalausunnossa 9.9.1985 ei ollut annettu viemäreille mitään käyttö- tai perustamistapaohjeita. Kaivannosta päätellen kaupungin määräyksiä tonttiviemärin perustamisesta ja kaivannon täyttämisestä oli noudatettu. Lausunnon mukaan viemäri oli tehty rakentamisajankohdan määräysten, ohjeiden ja laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytyistä materiaaleista. Tehdyt virheet olivat suunnitelmista johtuvia. Toisin sanoen viemärit oli asennettu liian syvälle ja täyttö oli tehty väärällä materiaalilla. Viemärin asennussyvyys on kvv-suunnitelmien mukainen eikä pohjatutkija ollut antanut putkikaivannon täyttöohjeita. Asennustapa ja kannakointi täyttää kaikki rakentamisajankohdan vaateet.

 

Lausunnon lopussa todettiin, että vuoden 1979 rakentamismääräyskokoelmassa todettiin vain, että viemäri on kiinnittävä siten, että ei pääse syntymään vahingollista painumaa, ja maanpaine tuli huomioida; jos viemärin sijoituspaikassa on olemassa painumisvaara, on meneteltävä siten, että painumasta johtuva vahinko estetään.

 

 

Asunto-osakeyhtiön mukaan vakuutusyhtiö on jättänyt päätöksessään huomioimatta ensinnäkin hankkimansa asiantuntijalausunnon sisällön kokonaisuudessaan, rakennusaikaisten suunnitelmien ja rakentamisen viranomaistarkastukset sekä vahingon laajuuden.

 

Insinööritoimiston asiantuntija on todennut nimenomaan, että suunnittelu ja rakentaminen on tehty aivan rakentamisajankohdan vaatimusten mukaisesti. Kaupungin rakennusvalvonta on myös hyväksynyt sekä putkiston rakentamissuunnitelmat että itse rakentamisen, kuten liitteenä olevasta tarkastuspöytäkirjasta ja hyväksytyistä piirustuksista käy ilmi.

 

Edelleen lausuntopyynnössä kiinnitetään huomiota siihen, että sidokset olivat poikki vain talon eteläpäässä, eli siellä missä viemäriputki oli lähimpänä alapohjaa ja täyteaineena käytetty hiekka puhdasta. Talon pohjoispäässä, missä viemäriputket olivat syvimmällä, sidokset olivat edelleen ehjät. Viemäri liittyy yleiseen viemäriin juuri pohjoispäässä. Vahingon ilmenemispaikassa täyttöaineena käytetty hiekka oli puhtainta, ja sitä oli vähiten viemärin päällä. Syy viemärin kannakkeiden katkeamiseen saattaa jäädä kokonaan selvittämättä. Yhtenä tekijänä voidaan pitää talon molemmilla puolilla kulkevien teiden aiheuttamaa rasitusta.

 

Lausuntopyynnön lopussa isännöitsijä toteaa, että hänellä on mielestään oikeus luottaa siihen, että vakuutusyhtiön suosittelema vakuutusturva on riittävä yleisten putkivahinkojen korvaamiseksi. Pienen rivitaloyhtiön sivutoimisen isännöitsijän ei tarvitse osata selvittää eri rakennusvaiheiden suunnittelukriteerejä, jotta hän voisi arvioida, onko vakuutusyhtiö myynyt taloyhtiölle riittävän vakuutusturvan. Kiinteistöä on hoidettu vuosien varrella hyvin ja kaikki huolto- ja korjaustyöt on tehty huolellisesti heti, kun niihin on ollut aihetta. Juuri tällaisten tilanteiden varalta vakuutusturvaa on haettu.

 

 

Vakuutusyhtiö viittaa vuonna 1976 annettuihin rakentamismääräyskokoelman määräyksiin ja ohjeisiin, joiden mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa, ja sen sijoittamisessa on otettava huomioon maine paine ja liikennekuorma. Jos sijoituspaikassa on olemassa painumavaara, on meneteltävä siten, että painumasta johtuva vahinko estetään.

 

Suoritettujen tutkimusten perusteella on voitu todeta, että valetun lattialaatan alla kulkeva runkoviemäri on painunut peittomaan mukana noin 200 mm. Painuminen on tapahtunut vähän kerrassaan rakennuksen valmistumisen jälkeen. Viemärit on lisäksi asennettu liian syvälle ja täyttö on tehty väärällä materiaalilla. Näin ollen on ollut ennalta arvattavaa, että kannakkeet eivät näissä olosuhteissa tule kestämään putken painon lisäksi niiden päälle savipitoisen hiekan johdosta tulevaa painoa. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että vahinko olisi aiheutunut viemäristön äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Tältä osin vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahingossa on kysymys korvattavasta vahinkotapahtumasta.

 

Vahinko ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan se on johtunut asennus- ja suunnitteluvirheestä sekä rakentamismääräysten ja –ohjeiden vastaisesta rakentamisesta.

 

 

Kiinteistön kone- ja laiterikkovakuutuksen ehtojen 1.1 –kohdan mukaan vakuutus korvaa vakuutetun kiinteistön koneiden ja laitteiden äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Kiinteistön koneita ja laitteita ovat saman ehtokohdan mukaan mm. vesi- ja jätevesiputkistot.

 

Vakuutusehtojen 2.1 –kohdan mukaan vakuutus ei kuitenkaan korvaa mm. vahinkoa, jonka on aiheuttanut pohjaveden korkeuden muuttuminen tai perustuksen painuminen.

 

Vakuutusehtojen 2.5 –kohdan mukaan vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen rakentamismääräysten, -ohjeiden tai rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta eikä vahinkoa, jonka on aiheuttanut suunnitteluvirhe, työvirhe tai käyttötarkoitukseensa sopimattomasta materiaalista tehdyn laitteen rikkoutuminen.

 

Tässä tapauksessa rivitalon viemäri on 20 vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta irronnut liitoksistaan. Lautakunnan käytettävissä olleiden selvitysten mukaan liitosten irtoaminen ja kannakkeiden katkeaminen oli seurausta siitä, että maanvaraan valetun lattialaatan alla kulkeva runkoviemäri oli painunut peittomaan mukana noin 20 cm. Insinööritoimiston lausunnon mukaan peittomaa oli hienoa savipitoista hiekkaa.

 

Vakuutusyhtiön hankkiman insinööritoimiston lausunnon mukaan vahinko on ollut seurausta siitä, että viemärit on asennettu liian syvälle ja täyttö on tehty väärällä materiaalilla, vaikkakin asennussyvyys oli kvv-suunnitelmien mukainen eikä pohjatutkija ollut antanut putkikaivannon täyttöohjeita. Vuonna 1979 voimassa olleiden rakentamismääräyskokoelman kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan jätevesilaitteiston tulee olla riittävän kestävä ja käyttövarma, viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painumaa ja viemärin sijoittamisessa maahan on otettava huomioon maan paine, liikennekuorma, maaperän syövyttävyys ja muut vaikutukset. Jos viemärin sijoituspaikassa on olemassa painumavaara, on meneteltävä siten, että painumasta johtuva vahinko estetään.

 

Lautakunta toteaa, että viemäriputkiston rakentamisen aikoihin voimassa olleet rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet ovat olleet melko yleisluonteisia. Lautakunnan mielestä pelkästään se seikka, että viemäri on myöhemmin päässyt painumaan, ei vielä ole riittävä osoitus siitä, että viemäriä sijoitettaessa olisi laiminlyöty noudattaa rakentamismääräyksiä. Näin ollen lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että viemäriä asennettaessa tai maahan sijoitettaessa olisi menetelty vastoin rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita.

 

Tässä tapauksessa vahinko on kuitenkin seurausta siitä, että runkoviemäri on painunut peittomaan mukana syvemmälle ajan kuluessa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata perustuksen painumisesta aiheutuvaa vahinkoa, ja muutenkin vahingon korvaamisen edellytyksenä on se, että putkisto on rikkoutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan voida todeta, että putkisto olisi rikkoutunut äkillisesti. Lisäksi vahingon pääasiallisena syynä on todennäköisesti ollut rajoitusehdossa mainittu perustuksen painuminen, mistä aiheutuvaa vahinkoa ei vakuutusehtojen mukaan korvata.

 

Edellä mainitun perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutusehtojen tulkintaan ei vaikuta se, että vakuutuksenottajan voi olla vaikea selvittää vakuutusturvan riittävyys erilaisten vahinkojen osalta. Lisäksi lautakunta toteaa, että tarjolla ei muutenkaan ole kiinteistövakuutuksia, jotka korvaisivat vähitellen tapahtuvasta maan painumisesta aiheutuvat putkistovauriot. Näin ollen viemäriputkistolle aiheutunut vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

  

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Mikkola.