Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa asuinhuoneistossa oli havaittu laaja vuotovahinko tammikuussa 2016. Vahinkokartoituksessa ilmeni, että suihkulle menevä vuonna 2005 asennettu muovinen käyttövesiputki oli luistanut puserrusliitoksesta irti suojaputken sisällä.

Vahingoittuneet putken osat toimitettiin LVI-liikkeelle, jonka mukaan putki ei ollut jäätynyt, vaan liitoksen helmi ei ollut puristunut kunnolla putkeen. Putki oli luistanut pitkällä aikavälillä helmen läpi. Vakuutusyhtiö toimitti putken osat vielä tutkittaviksi VTT:lle, jonka mukaan putkessa ei ollut materiaalivikaa. Liitoksen kiristyksen ja helmen puristautumisen jäljet putkessa olivat kuitenkin melko pinnallisia, jolloin voidaan katsoa, ettei liitosta ollut kiristetty tarpeeksi ja putki oli päässyt irtoamaan asennusvirheen johdosta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vuotovahinkoa asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö vaatii vuotovahingon korvaamista. Vakuutusyhtiön päätelmä asennusvirheestä eli siitä, että putki olisi irronnut liitoksen riittämättömän kiristämisen vuoksi, on väärä. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt väittämäänsä virhettä eikä mitään sellaista perustetta, jolla se olisi vastuusta vapaa.

Rakennus

Vaurioitunut kelohirsirakennus oli rakennustarkastajan mukaan hyväksytty käyttöönotettavaksi 29.7.2005. Käyttöönoton edellytyksenä on se, että putkisto on tätä ennen todettu Rakentamismääräyskokoelman mukaisessa painekokeessa tiiviiksi. Tammikuussa 2016 ilmeni, että kylmävesiputken liitos oli irronnut, ja vuotovesi oli vaurioittanut rakennuksen neljää huoneistoa. Liitos oli siten kestänyt käytössä noin 11 vuotta, mikä osoittaa, että liitos oli tehty ammattimaisesti ja oikein.

Talot rakentanut rakennusliike oli lopettanut toimintansa, eikä yhtiön hallituksella ole juurikaan rakennuttamista koskevia asiakirjoja. Ei kuitenkaan ole ilmennyt mitään perusteita epäillä, etteikö rakentamisaikana olisi noudatettu voimassa olleita säännöksiä ja hyvää rakentamistapaa. Kunnan rakennusvalvonta on varmasti vaatinut lain edellyttämän selvityksen painekokeista ennen käyttöönottoluvan antamista. Myös rakennuttajan etu on vaatinut painekokeiden suorittamista, jotta rakennuttaja on voinut varmistua lvi-urakoitsijan työn laadusta.

VTT:n lausunto

Asunto-osakeyhtiö katsoo, että putkeen tulleiden painautumien perusteella ei voida luotettavasti päätellä, että liitosta ei olisi kiristetty riittävästi 11 vuotta aiemmin. Päinvastoin liitoksen hyväksyminen painekokeessa ja käytössä kestäminen 11 vuoden ajan osoittaa työn oikein tehdyksi. Asentaja oli kiristänyt mutteria niin paljon, että helmen muoto oli muuttunut. Asentaja tietää ammattitaitonsa perusteella, kuinka kireälle mutteri tulee kiristää, jotta liitoksesta tulee pitävä mutta se ei rikkoudu. Kiristyksen tehtyään asentaja ei voi todeta mistään seikoista kiristyksen lujuutta ja onnistumista, sillä hän ei voi nähdä kiristämisen jälkiä purkamatta liitosta. Kiristämisestä putkiin jäävät jäljet ovat erilaisia, eikä niistä voi tehdä päätelmiä kiristyksen lujuudesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännöstäkin ilmenee, että liitosta ei saa kiristää liikaa, koska muutoin on vaara putken murtumisesta. Lisäksi lautakuntakäytännöstä ilmenee, että liitosten irtoamiset yleensä oikeuttavat vakuutuskorvauksen saamiseen. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, joissa liitos oli asennettu vain muutamaa kuukautta ennen irtoamista.

Asunto-osakeyhtiön asiamies kertoo keskustelleensa VTT:n edustajien kanssa 20.6.2016. Tällöin ilmeni, etteivät VTT:n tutkijat tienneet lausuntoaan antaessaan, että liitos oli kestänyt yli 10 vuotta. Tämä tieto olisi ollut erittäin tärkeä johtopäätöksiä tehtäessä. Puhelinkeskustelussa VTT:n edustajat selittivät, että todennäköinen syy irtoamiseen oli ollut se, ettei helmi ollut asettunut putkeen oikeaan asentoon, eikä se, ettei mutteria olisi kiristetty riittävästi.

VTT:n toteamukset perustuvat olettamuksiin, kuten VTT itsekin lausunnossaan toteaa. Lausunnon johtopäätökset ovat ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että liitos kesti käytössä yli 10 vuotta.

Muut asiantuntijalausunnot

Asunto-osakeyhtiö on toimittanut LVI-insinöörin lausunnon liitoksen irtoamiseen myötävaikuttaneista syistä. Korkeuserojen vuoksi painevaihtelut ovat ilmeisesti olleet poikkeuksellisen suuria. Kunta, jonka alueella rakennukset sijaitsevat, on tehnyt vesijohtoverkossa paineistuskokeita, eikä verkossa ole paineentasaus­asemaa. Insinöörin mukaan liitos oli tehty oikein ja ammattimaisesti, ja puristumat näkyvät selvästi putkessa.

Lisäksi asunto-osakeyhtiö on toimittanut LVI-asentaja/työnjohtajan lausunnon, jonka mukaan liitos oli jälkien perusteella tehty ammattimaisesti ja oikein. Putken pinnassa näkyvät selvästi helmen supistuessa syntyvät jäljet. Lausunto osoittaa myös sen, ettei mutteria saa kiristää liian kireälle.

Ajan kuluminen ja urakoitsijan vastuun päättyminen

Asunto-osakeyhtiö katsoo vielä, että vaatimus siitä, että putkiliitosten tulisi kestää yli 10 vuotta, on kohtuuton ja käytännölle vieras. Vuositakuuaika on kaksi vuotta, ja urakoitsijan vastuu päättyy viimeistään 10 vuoden kuluttua silloinkin, jos kyseessä olisi törkeä huolimattomuus. Näiden määräaikojen umpeuduttua tilaajalla ei olisi mitään mahdollisuuksia saada korvauksia urakoitsijalta.

Asunto-osakeyhtiön mukaan asennusvirheet ilmenevät kahden vuoden kuluessa, mutta selvää on, että ajan kuluminen ei poista selvän ja helposti todettavan asennusvirheen olemassaoloa. Näin on esimerkiksi silloin, kun putkea ei ole lainkaan kannakoitu tai vesipistettä ei ole kiinnitetty esimerkiksi seinään. Nyt ei kuitenkaan ole lainkaan kyse kannakoinnin puuttumisesta tai vastaavasta virheellisyydestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottajan on näytettävä toteen, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Rajoitusehdon mukainen asennusvirheestä johtuva vahinko ei ole ennalta arvaamaton.

On normaalia, että vesijohtoverkossa liitoksiin kohdistuu paineiskuja, ja riittävän tiukasti asennetun liitoksen tulee kestää ne. Käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, onko painekoe aikanaan tehty. Selvitystä ei ole siitä, että putkistoon olisi kohdistunut normaalista poikkeava paineisku. Irronnut liitos oli vahingon tapahtuessa ehjä, eli kyse ei ole mistään rikkoutumisesta tai materiaalivirheestä.

Asiantuntijalausunnot

Vakuutusyhtiö katsoo VTT:n lausunnon ja LVI-liikkeen lausunnon osoittavan, että kyse on asennusvirheestä johtuvasta vahingosta. VTT:n kanta on edelleen ollut se, että helmi ei ole ollut tasaisesti puristautuneena putkeen. Paikoin puristautumisesta johtuvia jälkiä ei ole havaittavissa, mikä viittaa siihen, että kyseisiltä kohdilta helmi ei ole ollut tarpeeksi puristautuneena muoviputkeen. Tämän vuoksi VTT:n käsityksen mukaan kyseessä on asennusvirhe. Kyse on havaintoihin perustuvista johtopäätöksistä, ei olettamuksista. Liitososat osoittavat, että liitosta ei ollut tehty riittävän ammattitaitoisesti. Jos helmiliitos olisi kiristetty oikein, se ei olisi tässäkään tapauksessa irronnut. Helmen muodon muuttuminen ei poista asennusvirhettä, koska kyse on siitä, ettei liitosta ole kiristetty tarpeeksi.

Ajan kuluminen

Asennuksen oikeellisuutta ei voi suoraan päätellä siitä, kuinka kauan liitos oli kestänyt. Mitä lyhyemmän aikaa liitos on kestänyt, sitä vahvemmin se viittaa virheellisen asennukseen, mutta aina kyse ei ole virheestä. Vastaavasti se, että liitos on kestänyt usean vuoden ajan, ei yksistään osoita asennuksen oikeellisuutta vaikkakin se korostaa asennusvirheeseen vetoavan näyttötaakkaa. Ajan kulumisen myötä virheellisesti tehdystä liitoksesta johtuva vahinkoriski kasvaa, kunnes liitos lopulta pettää. Myös lautakuntakäytännössä on hyväksytty vetoaminen rakennusvirheeseen, vaikka asennuksesta oli kulunut 8-9 vuotta, eli takuuaika oli selvästi umpeutunut.

Rakennusaikaisten epävarmojen tapahtumien sijasta olennaista on liitoksen irtoamisen syy. Vakuutusyhtiön mielestä VTT:n lausunto on perusteellisin ja ainoa tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva selvitys asiasta, ja se tukee LVI-liikkeen lausuntoa.

Selvitykset

Vahinkotarkastusraportti ja LVI-liikkeen lausuma

Vahinkotarkastusraportista (16.1.2016) ilmenee, että vuonna 2005 rakennetun vapaa-ajan rakennuksen alkuperäinen muovinen käyttövesiputki oli aiheuttanut vuodon. Kylmän käyttövesiputken puserrusliitos oli irronnut alaslaskutilassa, ja putki oli vuotanut suojaputkessa alaslaskun sisällä.

Raportin kuvatekstien mukaan putki oli luistanut puserrusliitoksesta irti. Puserrusliitoksen helmi oli jättänyt vain vähäisiä jälkiä putkeen. Raportin valokuvien perusteella liitoksen tekemisessä oli käytetty tukiholkkia. Kaikki liitososat näyttävät ehjiltä.

Raportissa on vielä todettu, että LVI-liikkeen edustaja oli tarkastanut puserrusliitoksen. Hänen mukaansa putki ei ollut jäätynyt, vaan helmi ei ollut puristunut kunnolla putkeen. Vain toinen laita helmestä on jättänyt kunnollisen jäljen putkeen. Putki on luistanut pitkällä aikavälillä helmen läpi.

VTT:n lausunto ja täsmennys

VTT tutkimusselostuksessa (17.2.2016) on todettu mm. että stereomikroskooppitarkastelun perusteella helmen puristuksesta johtuvat jäljet muoviputkessa ovat erilaisia eri puolilla, ja osittain jäljet ovat hyvin mitättömät. Messinkiosissa ei todettu materiaalivirheitä.

Lausunnon mukaan jäljet muoviputkessa ovat melko pinnallisia, joten voidaan olettaa, että helmi ei ole puristautunut muoviputkeen tarpeeksi. Tämä tarkoittaa, että liitosta ei ole kiristetty tarpeeksi, jonka seurauksena liitoksen lujuus ei ole ollut riittävällä tasolla. Täten voidaan VTT:n mukaan olettaa, että irtoaminen johtuu asennusvirheestä.

VTT:n edustaja on asunto-osakeyhtiön hankkimien lausuntojen johdosta todennut 27.5.2016, että helmi ei ole ollut tasaisesti puristautuneena putkeen. Joissakin kohdissa helmi on ollut tarpeeksi puristautuneena, mutta paikoittain puristuksesta johtuvia jälkiä ei ole havaittavissa, mikä viittaa siihen, että näiltä kohdilta helmi ei ole ollut tarpeeksi puristautuneena muoviputkeen. Tämän vuoksi VTT:n käsityksen mukaan kyseessä on asennusvirhe.

LVI-insinöörin lausunto (päiväämätön)

Insinöörin lausunnon mukaan helmen ja putken mitatuista dimensioista lasketut puristumat ovat säteelle 0,8-1,25 mm, ja puristumat näkyvät selvästi muoviputkessa. Kyseessä on elastinen putkiaines, joten painumat ovat alun perin saattaneet olla suuremmatkin. Hän ei pidä näitä puristumia liitoksen kannalta vähäisinä. Valokuva ei anna samaa käsitystä kuin mittaus. On myös oletettavaa, että liukuman aikana messinkihelmi oli venynyt, jolloin sen halkaisija oli kasvanut. Tämä pienentää alkuperäistä puristumaa.

Insinöörin mukaan helmessä todettu muodonmuutos eli S-kiertymä on kokemusperäisesti ainakin osin peräisin irtoamisen aiheuttamasta vääntymisestä, koska irtoamiskitka ei ole symmetrinen.

Tosiasia on se, että liitos oli asennettu 10 vuotta sitten, ja se on ollut tiivis. Yleinen tapa tunnistaa asennusvirheet on rakennusvaiheessa tehtävä painekoe.

Liitoksen löystyminen on ollut pitkän aikavälin tapahtumasarja. Vesikatkoksia on tehty vesijohtoverkkoa rakennettaessa. Syöttöverkon kytkennät aiheuttavat paineiskuja. Ylipaineventtiilit eivät ehdi reagoida impulssimaisiin iskuihin. Suuret korkeuserot syöttöverkoston puolella lisäävät paineiskujen riskiä paineenkorotusasemien käynnistyksen yhteydessä.

LVI-asentajan/työnjohtajan lausunto (18.4.2016)

Lausunnossa on todettu mm., että liitoksen tekemisessä oli oikeaoppisesti käytetty tukiholkkia muoviputken sisällä. Putken pinnassa näkyy selvästi helmen supistuessa syntyvät jäljet. Kyseinen helmikin on VTT:n raportin kuvissa supistunut reunoilta, joilla se kiinnittyy (pureutuu) putkeen. Muovinen pex-putki voi katketa helposti, mikäli viiltojälki on syvempi.

Lausunnonantaja on ollut 28 vuotta LVI-asentajana ja työnjohtajana. Kokemuksensa perusteella hän pitää liitosta oikeaoppisesti kiristettynä. Jos puserrusliitin jätetään liian löysälle, siinä ilmenee vuoto välittömästi tai se irtoaa todella nopeasti.

Tässä kohteessa on varmaankin suoritettu viranomaisten vaatima painekoe, ja jos puserrusliitin olisi vuotanut, se olisi näkynyt kokeessa paineen putoamisena.

Liitos oli kestänyt vuosia, ja sen pettäminen vaikuttaisi paineiskujen aiheuttamalta. Kyse on mahdollisesti verkostopaineen vaihtelusta tai siitä, että pesukoneen nopeasti toimiva magneettiventtiili on aiheuttanut iskuja. Tällaisissa tilanteissa muovi voi antaa periksi eli lypsää itsensä irti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse kylmän käyttövesiputken liitoksestaan irtoamisen aiheuttaman vuotovahingon korvaamisesta kiinteistövakuutuksen perusteella.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 8.1.1 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta vesijohdosta […]

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 8.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

• omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä

• huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Ehtojen kohdan 11.2 (All risk –laajennus) mukaan jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen

kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5–10 perusteella.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 11.3.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

• omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta

• virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä

• huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat kiinteistövakuutuksessa lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia joko vuotovakuutusehtojen tai AR-ehtojen perusteella. Myös nyt kyseessä olevassa asiassa lautakunta katsoo, että kylmävesiputken vuoto on ehtojen kohdan 8.1.1 tai toissijaisesti kohdan 11.2 perusteella lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttava tapahtuma.

Ratkaisevana kysymyksenä tässä asiassa on siten se, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että kyseinen vahinko johtuu vakuutuksen rajoitusehdoissa mainitusta syystä. Yhtiö on vedonnut asennusvirheeseen puserrusliitoksen tekemisessä. Asennusvirhettä koskeva rajoitus ilmenee sekä vuotovakuutusehtojen kohdasta 8.2.11 että AR-vakuutuksen ehtojen kohdasta 11.3.1.

Esitetty näyttö ja sen arviointi

LVI-liikkeen edustajan mukaan helmi ei ollut puristunut kunnolla putkeen. Lautakunta ymmärtää tämän tarkoittavan sitä, että hänen käsityksensä mukaan liitosta ei ollut kiristetty tarpeeksi ja että kyse on siten asennusvirheestä.

VTT on tutkimusselosteessaan ja sen täydennyksessä päätynyt pitämään vahingon syynä asennusvirhettä. Lopputulos perustuu muoviputkeen jääneiden jälkien arviointiin. VTT katsoi, että jälkien perusteella liitoksen helmi ei ollut kaikin osin pureutunut putkeen riittävän syvälti.

LVI-insinööri puolestaan ei pitänyt näitä jälkiä liitoksen kannalta vähäisinä. Hän on painottanut sitä, että liitos oli kestänyt käytössä 10 vuotta ongelmitta.

Myös LVI-asentaja oli pitänyt liitosta oikein tehtynä ja asianmukaisesti kiristettynä. Hän on käytössä kestämisen ohella painottanut sitä, että rikkoutumisriskin vuoksi liitosta ei saa kiristää liikaa.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä aineistosta ei ilmene perusteita asettaa yhdenkään lausunnonantajan ammattitaitoa kyseenalaiseksi. LVI-liikkeen edustaja tai VTT eivät ole voineet osoittaa nimenomaista virhettä, vaan käsitys asennusvirheestä perustuu jäljistä tehtyihin päätelmiin. LVI-insinööri ja LVI-asentaja ovat samojen jälkien perusteella päätyneet päinvastaisiin päätelmiin siitä, että liitos oli tehty ja kiristetty oikein.

Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että liitoksen asennusvaiheessa helmen riittävää ja tasaista puristumista ei ole voinut todeta ulkoapäin, eikä mahdollista asennusvirhettä ole siis tällöin voinut huomata. Tapahtumaselvitysten perusteella liitoksen tekemisessä oli käytetty asianmukaisia liitososia, ja liitos oli kestänyt paineellisessa putkessa käyttöä yli 10 vuotta. Nämä seikat korostavat vakuutusyhtiön näyttötaakkaa virheestä.

Ei myöskään ole ilmennyt syytä olettaa, että ennen rakennuksen ottamista käyttöön vuonna 2005 ei olisi tehty viranomaisvaatimuksena olevaa painekoetta. Jos liitoksessa olisi ollut jokin selvä asennusvirhe, se olisi todennäköisesti ilmennyt jo painekokeessa tai joka tapauksessa aiemmin kuin yli 10 vuotta asennuksen tekemisen jälkeen.

Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että nyt kyseessä oleva vuotovahinko johtuisi asennusvirheestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa