Haku

VKL 138/08

Tulosta

Asianumero: VKL 138/08 (2009)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.01.2009

Hakelämpölaitoksen palo Käyttöönotto- ja lopputarkastuksen puute Omaisuuden käyttöohjeen vastaista käyttöä koskeva rajoitus Suojeluohjeen vastainen menettely

Vakuutuksenottaja I-SL Oy:n vahinkoilmoituksen 27.12.2006 mukaan yhtiön omistama hakelämpölaitos paloi jouluyönä 25.12.2006. Palo oli alkanut klo 02.00 jälkeen ja se havaittiin noin klo 07.30 lähellä kohdetta asuvan J.N:n toimesta. W:n hakelämpölaitos oli tarkoitus ottaa kokonaan vakuutuksenottajan omaan käyttöön tammikuussa 2007. Lämpölaitoksen rakentaja A Oy oli tehnyt viimeisiä parannuksia kattilaan joulukuun alussa. A Oy:n rakennusmies O.R. oli laittanut kattilan toimintakuntoon 15. – 17.12.2006. Laitos oli toiminut tämän jälkeen moitteettomasti. Kattila ja uuni tarkastettiin 23.12.2006 eikä siinä ollut havaittavissa mitään ongelmia.

Vakuutuksenottajan tarkoituksena oli pyytää tammikuussa 2007 laitokselle vastaanotto- ja lopputarkastus, koska siitä puuttui enää happianalysaattori. Kattilaa käytettiin 76 – 80o:een lämpötilassa. Sen toiminta näytti vakaalta jouluaaton aattona. J.N. kertoi, että aattoiltana vähän ennen puoltayötä oli tullut ylilämpöhälytys, mutta hänen käydessään paikalla kaikki oli näyttänyt olevan kunnossa. Yöllä lämmöntarve oli lisääntynyt pakkasen noustua. Todennäköisesti kattila oli tuottanut verkostoon lisää lämpöä ja samalla kuumentanut kattilahuonetta sekä kattilan ulkokuorta ja kattilan takaseinää. Kattilan valmistajan Y.H:n näkemys 26.12.2006 hänen käytyään paikan päällä oli, että jostain syystä kattila oli ylikuumentunut ja kuumentanut kattilan takaseinän, mikä oli aiheuttanut sen jälkeen koko laitoksen täydellisen palamisen.
 
Korvausta palovahingosta haettiin vakuutuksenottajan yritysvakuutukseen sisältyvästä täysturvan mukaisesta omaisuusvakuutuksesta.
 
Viranomaismääräykset
S:n kaupungin palolaitoksen palomestari J.P. on antanut 24.7.2004 lausunnon kaupungin rakennusvalvontatoimistolle koskien vakuutuksenottajan hakemaa rakennuslupaa hakelämpölaitoksen rakentamiselle. Lausunnossa on todettu mm. seuraavaa:
 
-         Palolaitokselle on toimitettava selvitys ja kuvat/piirustukset polttoaineen syöttölaitteen turvajärjestelmästä sekä tiedot kattilan tehosta ennen kuin laitosta aletaan rakentaa.
-         Polttoaineen syöttölaitteessa tulee olla kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta turvajärjestelmää. Turvajärjestelmien on kyettävä toimimaan myös sähkökatkoksen aikana.
 
-         Turvajärjestelmistä toisen tulee aina olla polttoaineen syöttölaitteeseen liitetty vesisammutus.
 
-         Ennen käyttöönottoa on testattava kattilan ja polttoaineen syöttölaitteiden toimintaan liittyvät ohjaukset ja hälytykset sekä turvalaitteiden toiminta. Testauksesta on laadittava pöytäkirja.
 
-         Ennen käyttöönottoa tulee pelastusviranomaisen tarkastaa kyseinen lämpölaitos.
 
Kaupungin rakennustarkastaja on todennut hakelämpölaitoksen rakennuslupaa koskeneessa pöytäkirjassa 5.8.2004 mm., että rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa hyväksytty.
 
Hakelämpölaitoksen laajennuksen rakennuslupaa koskeneessa pöytäkirjassa 26.5.2005 on kaupungin rakennustarkastaja todennut, että rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa hyväksytty.
 
Tutkimukset, tarkastukset
 
Poliisin tutkintailmoituksessa 5.1.2007 todetaan mm., että palokunnan esimies oli pyytänyt poliisin paikalle, koska laitoksella ei ollut tehty lopputarkastusta ja se oli kuitenkin otettu käyttöön.
 
Paikalta tavatun asuntoalueen vuokraajan edustajan J.N:n mukaan rakennuksessa oli automaattinen hälytysjärjestelmä, mikä oli tehnyt hälytyksen hänen puhelimeensa. Ensimmäinen hälytys rakennuksesta oli tullut 24.12.2006 klo 23.20, minkä jälkeen oli tullut muita hälytyksiä 3 kpl. Viimeinen 25.12.2006 klo 01.55.
 
J.N. oli käynyt noin klo 24.00 paikalla tarkastamassa laitoksen toimintaa. Kaikki oli silloin ollut ensimmäisestä hälytyksestä huolimatta kohdallaan. Hän oli mennyt tämän jälkeen nukkumaan eikä ollut kuullut seuraavia hälytyksiä. Vasta herättyään klo 07.00 jälkeen hän oli havainnut klo 07.30, että rakennus oli vielä vähän liekeissä, mutta lähes kokonaan palanut. Hän oli hälyttänyt palokunnan paikalle.
 
Selvää syttymissyytä ei ollut todettavissa. Mitään rikokseen viittaavaa ei todettu tai ilmennyt.
 
Paikallisen pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen 5.1.2007 mukaan rakennus oli tuhoutunut täysin ennen palokunnan saapumista paikalle. Palokunnan tehtävänä oli jälkisammutus. Pelastuslaitoksen arvio palon aiheuttajasta oli koneen tai laitteen vika ja arvio palon syttymissyystä oli liikaa kuumentunut laite.
 
Onnettomuusselosteen liitteenä olleen rakennusselosteen mukaan polttoaineen syöttölaitteiston automaattinen vesisammutuslaitteisto ei ollut vielä asennettu / käytössä.
 
Vakuutusyhtiön tarkastajan T.K:n tarkastuskertomuksessa 24.1.2007 todetaan tapahtumakuvauksena, että W:n 0,4 MW:n hakelämpölaitos on palanut jouluyönä maan tasalle. Elementtirakenteinen hormi ja hakesiilon pohja ovat säilyneet vahingoittumattomina. Hakesiilo on rakennettu kahdesta vanhasta merikontista. Kattilahuone on tuotu valmiina elementtinä. Kattilalaitteiston on toimittanut A Oy. Kattila on kekoarinalla varustettu.
 
Lämpölaitokselle on saatu rakennuslupa ja rakentaminen on aloitettu vuonna 2004. Laitetoimittajan taloudellisten vaikeuksien ja liian tehokkaan kattilan vuoksi rakentaminen on kestänyt eikä lämpökeskus ole ollut vielä täysin valmis vahinkohetkellä. Liian suuren uunin vuoksi palamisprosessissa on ollut ongelmia, minkä vuoksi uunin koko on puolitettu tekemällä betoninen välikatto. Kattilassa ei ole ollut mitään tyyppikilpeä.
 
Lämpölaitokselle ei ole pidetty käyttöönotto- ja lopputarkastusta eikä laitteiston testauksesta ole tehty pöytäkirjoja. Polttoaineen syöttölaitteen automaattista vesisammutuslaitteistoa eikä happianalysaattoria oltu vielä asennettu. Lämpökeskuksessa on ollut automaattinen hälytysjärjestelmä, josta hälytykset ovat menneet alueella asuneen J.N:n matkapuhelimeen. Jouluyönä on tullut neljä hälytystä, joista ensimmäisen on J.N. käynyt kuittaamassa ja tarkastamassa laitoksen toiminnan.
 
Suojeluohjeiden laiminlyönnin vaikutuksesta vahinkoon tarkastuskertomuksessa todetaan, että lämpökeskus on otettu käyttöön keskeneräisenä ja puutteellisin turvavarustein ennen viranomaistarkastuksia.
 
Ennen tarkastusta suoritetuista toimenpiteistä tarkastuskertomuksessa todetaan, että vakuutusyhtiön tarkastaja T.O. on tarkastanut vahinkokohteen 28.12.2006. Palanut lämpökeskus on purettu pois. Entinen savupiippu ja hakesiilon pohja ovat paikoillaan. Uuden lämpökeskuksen perustusten rakentaminen on aloitettu.
 
Lämpökeskus on ollut vakuutettuna 122.412 euron jälleenhankinta-arvosta.
 
Vakuutusyhtiön päätös
Korvauspäätöksessään 12.3.2007 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.
 
Saadun materiaalin perusteella tulipalon syttymissyy on ollut laitteiston liika kuumentuminen. Pelastuslaitoksen antaman onnettomuusselosteen mukaan polttoaineen syöttölaitteiston automaattista vesisammutinlaitteistoa ei ollut vielä asennettu eikä se ollut käytössä. Poliisilaitoksen esitutkintamateriaalin perusteella hakelämpölaitos oli käyttöönotettu vastoin viranomaismääräystä, sillä kaupungin rakennustarkastajan pöytäkirjan (päiväys 5.8.2004) mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa hyväksytty. Samoin pelastuslaitoksen 24.7.2004 antamassa lausunnossa liittyen vakuutuksenottajan hakelämpölaitoksen rakentamislupaan edellytetään, että pelastusviranomaisen tulee tarkastaa kyseinen lämpölaitos ennen käyttöönottoa. Lisäksi annetaan muita velvoittavia viranomaismääräyksiä kahdesta erillisestä, toisistaan riippumattomasta turvajärjestelmästä, joiden on oltava asennettuna ja testattuna ennen käyttöönottoa.
 
W:n hakelämpölaitos on vakuutettu vakuutusyhtiössä täysturvavakuutuksella, joka kattaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon. Vakuutusturva ei kuitenkaan korvaa virheellisesti suunnitellulle, asennetulle, rakennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa.
 
Tapauksessa on vakuutusyhtiölle toimitetun materiaalin perusteella todettava, että hakelämpölaitosta on käytetty vastoin käyttöohjetta, sillä viranomaismääräyksien vastaisesti laitoksen turvalaitteisto on ollut selkeästi puutteellinen, eikä laitosta olisi saanut käyttää ennen mm. polttoaineen syöttölaitteen automaattisen vesisammutuslaitteiston tai happianalysaattorin asennusta. Samoin käyttöönotto- ja lopputarkastus olisi ollut pakollinen toimenpide ennen käyttöönottoa. Vakuutusyhtiölle toimitetun aineiston perusteella on vedettävä johtopäätös, että laitos on otettu käyttöön keskeneräisenä ja puutteellisin turvavarustein ennen viranomaistarkastuksia.
 
Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että W:n keskeneräisen lämpölaitoksen tuhoutuminen palotapahtumassa ei ollut ennalta arvaamatonta. Lisäksi laitoksen käyttö on tapahtunut vastoin viranomaismääräyksiä, jotka ovat rinnastettavissa laitoksen käytöstä annettuihin ohjeisiin. Vakuutusyhtiön saamien tietojen perusteella yhtiö ei voi suorittaa vakuutuksenottajalle korvausta W:n lämpölaitoksen palon aiheuttamista vahingoista.
 
Jatkokäsittely
Oikaisuvaatimuksessaan 19.3.2007 vakuutuksenottaja I-SL Oy toteaa olevansa tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii sen oikaisemista sekä vahingon korvaamista vakuutuksen perusteella.
 
Vakuutusyhtiö on vedonnut kielteisessä päätöksessään tulipalon syttymissyynä
a)      kattilan ylikuumentumiseen
b)      polttoaineen syöttölaitteiston vesisammutuslaitteiston puuttumiseen
c)      käyttöönottoon vastoin viranomaismääräyksiä sekä
d)      käyttämiseen vastoin käyttöohjetta.
 
Näiden perustelujen johdosta vakuutuksenottaja esittää seuraavaa:
 
a)      Kattilan ylikuumeneminen

Vakuutuksenottajan kaikki hakelämpölaitokset on varustettu automaattisella hälytysjärjestelmällä, joka ilmoittaa mm., jos kattilan sisällä olevan kiertoveden lämpötila nousee yli termostaatilla säädetyn lämpötilan. Kattilan ylilämpöhälytysasetus on yleensä noin 5-10o korkeammalla kuin missä lämmitysvaihe päättyy. Kun tavoiteltu ylälämpöraja on saavutettu, loppuu hakkeen syöttö sekä ilman puhallus, kunnes kattilan lämpötila laskee taas niin alas, että termostaatti kytkee lämmitysvaiheen päälle.

Näin vakuutuksenottaja voi säätää oikean lämmityslämpötilan. Käytännössä lämmitysvaiheessa kattilan lämpötila ei nouse yli sallitun lämmityslämmön. Joskus kattilan kiertoveden lämpötila jatkaa nousuaan, vaikka lämmitysvaihe on siirtynyt taukotilaan. Kattilan sisäosien kuumeneminen johtuu lähinnä arinapintojen kuumuuden aiheuttamasta lämpösiirtymästä kiertoveteen.

Tällä järjestelmällä vakuutuksenottaja voi kontrolloida oikeaa lämmityslämpötila-aluetta, muttei se käytännössä kerro sitä, mikä on kattilapinnan ulkopuolinen lämpötila.

Tämä myös selittää sen, että lämpölaitoksessa ei ollut mitään erityistä havaittavaa, kun J.N. on jouluyönä siellä käynyt. Siitä huolimatta kattorakenteiden puuosat ovat voineet olla jo hyvinkin kuumat, sen havaitseminen vain on ollut käytännössä mahdottomuus, koska ne oli päällystetty cyproc-levyllä.

Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajan mielestä kattilan kiertoveden ylilämpö kertoo välillisesti sen, että myös kattila heijasti kuumuutta kattorakenteisiin, jotka pääsivät kuumenemaan niin paljon, että aiheuttivat puuosien syttymisen.
 
b)      Polttoaineen syötön vesisammutuslaitteiston puuttuminen

Kattilalaitteistosta puuttui em. vesisammutuslaitteisto. Vesisammutuslaitteiston tarkoituksena on sammuttaa syöttöruuvissa (stokeri) oleva mahdollinen takapalo, joka ruuvissa riittävän pitkälle edetessään voisi sytyttää hakesiilossa olevan hakkeen. Takapalon ehkäisemiseksi syöttöjärjestelmässä oli kuitenkin sulkusyötin sekä vinosyöttöruuvi ja ns. pudotusosio, jotka kaikki kolme vaikeuttavat takapalon pääsyä hakesiiloon.

Kun oikaisupyynnön allekirjoittaja oli palopaikalla vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja T.O:n kanssa, päätyi hänkin näkemykseen, että tulipalo oli saanut alkunsa kattorakenteiden ylikuumenemisesta. Tähän johtopäätökseen tultiin sillä perusteella, että kattorakenteiden teräspalkit olivat pahoin palaneita ja vääntyneitä juuri sillä kohtaa, jossa kattila sijaitsi. Tällaista paloa ei em. puuttuva takapalon vesisammutuslaitteistokaan voi estää, joten sammutuslaitteiston puuttumisella ei ole syy-yhteyttä palotapahtumaan.

Takapalon mahdollisuuden eliminoi myös A Oy:n asentaja K.R:n lausunto. Hän oli raivaamassa tulipalon jälkiä ja näki, että syöttöruuvissa ja kekoarinan kaulalla oli palamatonta haketta. Hän totesikin, että "takapalosta tämä ei ainakaan ole syttynyt". Raivaustöille vakuutuksenottaja sai luvan vahinkotarkastaja T.O:lta tarkastuskäynnin yhteydessä.

Poliisilaitoksen esitutkintapöytäkirjassa sanotaan, että palon selvää syttymissyytä ei ole todettavissa. Palolaitoksen tarkastaja ei käynyt palopaikalla, koska heidänkään mielestä paloon ei liittynyt epäselvyyksiä. Palolaitoksen puolesta sammutustöitä hoitanut paloesimies A.A. muistaa havainnoineensa palopaikalle tultuaan, että kattorakenteet olivat tulessa. Tarkempaa kuvausta hän ei osannut esittää tapahtuneesta.
 
c)      Käyttöön keskeneräisenä ja vastoin viranomaismääräyksiä

Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan lämpölaitosta ei voida pitää keskeneräisenä sillä perusteella, että siitä puuttuivat vesisammutuslaitteisto sekä happianalysaattori. Happianalysaattori mittaa savupiipussa olevan savukaasun happipitoisuutta. Sen avulla tavoitellaan parasta mahdollista palamistulosta, joten sitä ei voida pitää rakenteellisena osana, vaan lisäinformaation antajana, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä hyötysuhde poltettavasta hakkeesta.

Vakuutuksenottajan mielestä lämpölaitos oli käyttökunnossa ja valmis, vaikka vastaanottotarkastus puuttui. Tarkastus oli tarkoitus suorittaa joulun jälkeen tammikuussa 2007.

Kaikilta muilta osin hakelämpölaitos oli rakennettu luvan mukaisesti ja oli valmiina vastaanottotarkastukseen. Vastaanottotarkastuksessa vesisammutusjärjestelmän puuttuminen olisi havaittu, mutta ei muuta. Kattilan käytöstä johtunutta kattorakenteiden ylikuumentumisen vaaraa / riskiä ei tarkastuksenkaan perusteella olisi allekirjoittajan mielestä voitu todeta, koska sisätilat oli suojattu palamattomalla cyproc-levyllä.

Kattilan toimitti A Oy /Y.H., joka kertoi hakeneensa luvan kyseiselle kattilamallille I Oy:ltä, joka on hyväksytty painekattiloiden viralliseksi tarkastajaksi Suomessa. Allekirjoittaja on lähettänyt I Oy:n selonteon vakuutusyhtiöön kyseisestä asiasta.
 
d)      Käyttäminen vastoin käyttöohjetta.

Lämpölaitoksessa olivat kattilan käyttöohjeet, sähkökuvat, logiikan kytkentäkaaviot sekä kattilalaitteiston käytön säätöohjeet. Asentaja K.R. vahvistaa edellä olevien ohjeiden olleen lämpölaitoksessa, mutta nekin paloivat.

Käyttöohjeessa kerrotaan logiikan toiminta / säätö ja kerrotaan nuohouksen merkitys, puhalluksen säädöt ym. yleisiä kattilaan oikeaan käyttöön liittyviä asioita. Ohjeiden tavoitteena on antaa neuvoja optimaalisen palamisen prosessista.

Kattilaa käytettiin käyttöohjeiden mukaisesti ja K.R. myös neuvoi ja antoi suullisesti käyttöohjeita.
 
Yhteenvetona oikaisuvaatimuksessa todetaan, että vakuutuksenottajan W:n hakelämpölaitos on palanut kattorakenteista alkaneen tulipalon seurauksena. Huolimatta kattilalaitoksessa havaituista puutteista, ei tulipaloa olisi voitu estää, koska ei voitu ennalta arvata kattilan heijastavan niin suurta kuumuutta, että se pystyisi sytyttämään puiset kattorakenteet cyprocin läpi.
 
Edellä mainituilla perusteilla I-SL Oy vakuutuksenottajana katsoo vakuutusyhtiön evänneen vakuutuskorvauksen maksamisen väärin perustein ja vaatii korvauspäätöksen oikaisemista ja vahingonkorvauksen maksamista vakuutussopimuksen mukaisesti
.
I Oy on antanut 2.4.2007 päivätyn lausunnon W:n lämpölaitoksesta ja sitä koskeneesta paineastialainsäädännöstä 29.5.2002
 
Lausunnon 3.4.2007 päivätyssä liitteessä todetaan:
 
-         Milloin kattila oli valmistettu, ei selviä mistään dokumenteista kuten ei myöskään se, missä kattila on valmistettu, kuka oli valmistaja tai oliko valmistuksenaikaiset tarkastukset tehty?
 
-         Kattila oli asennettu alun perin muualle, josta se oli siirretty em. sijoituspaikkaan. Milloin se oli tapahtunut, ei selvinnyt. Asennus oli alkanut keväällä 2005.
 
-         Syksyllä 2006 kattilan tehoa pyrittiin pienentämään muurauksin.
 
-         Kattilan RS-päätös oli voimassa 29.5.2002 asti. Viranomaisen tulkinnan mukaan paineastian painekoe piti tehdä viimeistään 29.5.2002, jotta voitiin soveltaa ns. vanhoja paineastian määräyksiä. Onko painekoe / tarkastuksia tehty ensimmäisessä sijoituspaikassa?
 
-         Millainen oli kattilan varustelu viimeisessä sijoituspaikassa? Tästä ei ole tietoa.
 
-         Mikäli kattila on valmistettu ennen 29.5.2002 (koeponnistettu), olisi valmistajan/omistajan silti pitänyt tarkastuttaa hyväksytyllä tarkastuslaitoksella vuonna 2006 toteutetut muutokset, joilla kattilan tulipintaa ja siten tehoa pienennettiin ja käyttöarvoja muutettiin.
 
Lämpölaitosta koskeneessa palaverissa esitetyn perusteella kattilalle ei ole tehty valmistuksen eikä käyttöönoton yhteydessä vaadittuja tarkastuksia.
 
Korvauspäätöksessään 19.4.2007 vakuutusyhtiö toteaa vastauksenaan vakuutuksenottajan 19.3.2007 lähettämään oikaisuvaatimukseen, että poliisin tekemän tutkintailmoituksen mukaan lämpökeskus oli ollut vuonna 2005 koekäytössä ja syksyllä 2006 viimeisten asennusten jälkeen kokonaan valmiina käyttöönotettavaksi. Lopputarkastus oli suunniteltu tammikuulle 2007.
 
Lämpökattilaan oli marras-joulukuun 2006 vaihteessa tehty kiviaineinen ”välikatto” (koska kattilan palamisprosessissa oli ollut ongelmia) ja uudistus- ja huoltotöitä kattilanrakentajan toimesta. Näiden töiden jälkeen kattila otettiin taas käyttöön 15.12.2006, joten vakuutusyhtiölle toimitetun materiaalin perusteella hakelämpölaitos on otettu käyttöön ennen rakennusluvassa edellytettyjä viranomaistarkastuksia.
 
Rakennuslupaviranomainen toteaa pöytäkirjoissaan 5.8.2004 ja 26.5.2005, että ”rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa hyväksytty”. Samassa pöytäkirjassa on mainittu, että ”pelastusviranomaisen lausunto on otettava huomioon”.
 
Pelastusviranomainen on pöytäkirjassaan 24.7.2004 lausunut yhdeksän
kohtaa, jotka tulee rakentamisessa ottaa huomioon ja, että pelastusviranomaisen tulee tarkastaa ennen käyttöönottoa kyseinen lämpölaitos.
Kansallisen paineastialainsäädännön mukaan ennen käyttöönottoa olisi tullut suorittaa käyttöönottotarkastus valmistajan/omistajan pyytämänä, jossa tarkastetaan paineastian käyttöönottoedellytykset, varusteet, varolaitteet jne. mukaan lukien niiden toiminta. Se, että kattilaan tehtiin loppuvuodesta 2006 muutoksia (kattilan tulipintaa ja siten tehoa pienennettiin = käyttöarvojen muutos) olisi myös edellyttänyt hyväksytyn tarkastuslaitoksen tarkastusta valmistajan/omistajan pyytämänä.
 
Mitään edellä mainittuja tarkastuksia ei vakuutusyhtiön tietämän mukaan tehty. Myöskään tarkastuksien myöhentämisestä ei ole sovittu, eikä vakuutusyhtiön kanssa ole sovittu, että lämpölaitos voidaan ottaa käyttöön ennen tarkastuksia.
 
Mikä yhteys em. puutteilla on syntyneeseen paloon?
 
Vakavat henkilö- ja omaisuusvahingot ovat aikojen myötä synnyttäneet viranomaisten taholta annettavia määräyksiä ja ohjeita. Niiden noudattamiseen perustuvat myös vakuutukset ja niistä perittävät maksut; vakuutusyhtiöt edellyttävät, että annettuja säännöksiä noudatetaan.
 
Palon syttymissyytä ei tiedetä; on vain erilaisia arvailuja. Mitään rikokseen viittaavaa ei ole todettu. Todennettu on vain se, että paloiltana lämpölaitoksen ohjauskeskus on antanut päivystäjälle ainakin neljä toimintahäiriöhälytystä.
 
Useat toimintahäiriöhälytykset ovat todennäköisesti johtuneet takapalosta, joka on jäänyt kytemään syöttölaitteistoon. Muut todennäköisimmät syttymisteoriat liittyvät nekin hakkeen syöttölaitteistoon. Kaikissa näissä syyteorioissa palo olisi ollut eliminoitavissa paloviranomaisen vaatimalla vesisammutuslaitteistolla ja niistä tulevilla toimintahälytyksillä.
 
Vakuutusyhtiö ei voi edelleenkään korvaa vahinkoa, koska laitoksen käyttöönotto on tapahtunut vastoin viranomaismääräyksiä.
 
Oikaisupyynnössään 19.4.2007 vakuutuksenottaja I-SL Oy:n edustaja J.S. viittaa samana päivänä käymäänsä puhelinkeskusteluun ja ilmoittaa tyytymättömyytensä tehtyyn päätökseen.
 
Päätöksessä lausutaan sanasta sanaan seuraavasti: "Useat toimintahäiriöhälytykset ovat todennäköisesti johtuneet takapalosta, joka on jäänyt kytemään syöttölaitteistoon. Muut todennäköisimmät syttymisteoriat liittyvät nekin hakkeen syöttölaitteistoon. Kaikissa näissä syyteorioissa palo olisi ollut eliminoitavissa viranomaisen vaatimalla vesisammutuslaitteistolla ja niistä tulevilla toimintahälytyksillä.”
 
Edelliseen vastineeseen J.S. liittää selvityksen takapalon syttymisen epätodennäköissydestä. Tämän jälkeen J.S. kertaa oikaisupyynnössä 19.3.2007 väliotsikolla ”Polttoaineen syötön vesisammutuslaitteiston puuttuminen” esitetyn.
 
Esittämänsä perusteella J.S. on edelleen sitä mieltä, että takapalo ei ole voinut olla palon syttymissyynä. Asian voi varmistaa A Oy:n K.R:ltä.
Puhelinkeskustelussa 19.4.2007 tuli esille mm. seuraava asia, joka ei ollut tiedossa vielä maaliskuussa 2007. Kun uuden lämpölaitoksen lämmitysputkistoa liitettiin uuteen kattilaan, havaittiin, että lähtevä lämpöputki oli laajentunut. Asiantuntijan mukaan laajentuminen johtui liian kuuman veden pääsystä lämpöverkostoon. Tämä viittaa suoraan siihen, että kattilasta lähtevä vesi on ollut liian kuumaa. Asiasta on mainittu myös I Oy:n tarkastajalle E.P:lle.
 
Liian kuuma lähtevä vesi johtui kattilan ylikuumenemisesta.
 
Kattilan ylikuumeneminen on johtunut todennäköisesti ylälämpötermostaatin rikkoutumisesta. Toinen mahdollinen ylikuumenemisen syy on kattilaan tehty tulipinnan muutos, joka nosti lämpöä sitovan kivimassan määrän liian suureksi (tarkoituksena on ollut tehon pienentäminen). Nämä seikat yhdessä ovat rikkoneet ylälämpötermostaatin, ja tämän rikkoontumisen seurauksena kattilan lämmitysvaihe ei ole pysähtynyt ennen kuin tulipalo on aiheuttanut sähkökatkoksen.
 
Edellä mainitun muutostyön Y.H. kertoi olevan tarpeen, jotta kattilaa voidaan käyttää sillä tehoalueella (n. 200 kW), jota W:n kiinteistöt tarvitsevat.
Hänellä on yli 20 vuoden kokemus hakelämpölaitosten rakentamisesta ja niiden käyttöönotosta.
 
Kun J.S. ilmoitti lokakuussa 2006, että W:n kattila on saatava kuntoon tai se on vaihdettava, sanoi Y.H. silloin, että edellä kuvatulla muutostyöllä kattilan tehoa voidaan alentaa ja sen toiminta paranee. Missään vaiheessa hän ei osannut kysyä, että tarvitseeko kyseinen muutostyö uusia viranomaistarkastuksia eikä valmistaja tuonut millään tavoin esille niitä lainalaisuuksia, joita edellytetään paineastialaissa – myös muutostöiden osalta.
 
Hän ei ole ollut tietoinen edellä olevan lain kokonaissisällöstä, vaan on luottanut valmistajan asiantuntemukseen. Aikaisemmissa vastaanottotarkastuksissa (4 laitosta) ei paineastialaista oltu edes keskusteltu, koska kaikissa kattiloissa on CE-hyväksyntä.
 
Edellä olevan perusteella on J.S:n mielestä kohtuutonta evätä korvaus kokonaan sen takia, että hän on luottanut myyjän/valmistajan asiantuntemukseen.
Yhtiö tilasi laitteiston käyttövalmiina eikä J.S. katso sen tähden olevansa velvollinen tietämään kaikkia lakien yksityiskohtia, jotka sitovat valmistajaa myös muutoksien osalta.
 
Koko vahinkotapahtuman selvitysten perusteella on vakuutusyhtiön päätös evätä vahinkokorvaus kokonaan vastoin yleistä oikeustajua. J.S. on toiminut vilpittömässä mielessä eikä ole osannut huomioida kaikkia viranomaisvaatimuksia edellä oleviin selvityksiin viitaten.
 
Hänen mielestään tulipalo johtui äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä (ylikuumeneminen ja termostaatin rikkoutuminen).
 
Myötävaikutus J.S:n omasta toiminnasta vahingon syntyyn on olemassa. Hänen mielestään oikeudenmukainen vähennys korvaukseen on 40 %. Hän pyytää vielä huomioimaan sen tosiseikan, että uusi lämpölaitos on melkein valmis. Sen kokonaiskustannukset ovat noin 135.000 euroa.
 
Vakuutusyhtiön sisäiseen oikaisumenettelyyn 21.6.2007 osoittamassaan oikaisuvaatimuksessa vakuutuksenottaja I-SL Oy:n edustaja J.S. esittää tyytymättömyytensä korvauspäätöksiin.
 
Vakuutusyhtiö ilmoittaa koko ajan, että tulipalon syynä on ollut takapalo, joka on päässyt etenemään sammutusjärjestelmän puuttumisesta johtuen. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu vakuutusyhtiön puolesta, koska vahinkotarkastaja piti kattilan ylikuumentumista todennäköisimpänä palon aiheuttajana. Tästä johtuen vakuutusyhtiö ei- todennäköisesti pitänyt tarpeellisena jatkaa palon syyn selvittelyä, vaan vahinkotarkastaja antoi purkuluvan, jotta uusi laitos saatiin heti työn alle. Vakuutuksenottajan mielestä takapaloa ei voida pitää palon syttymissyynä.
 
Uuden kattilalaitoksen lämmitysjärjestelmää kytkettäessä havaittiin, että lähtevän veden siirtoputki oli laajentunut. Laajentuminen johtui joko ylipaineesta tai liian kuumasta vedestä tai molemmista. Tämä tukee sitä tosiasiaa, että kattila oli todella ylikuumentunut, mutta kuumenemisen syy on jäänyt selvittämättä. Vakuutuksenottaja arvelee syyksi joko ylilämpösuojan rikkoutumista tai jotain muuta teknistä häiriötä palamisprosessissa.
 
Jos näin on, niin silloin on myös otettava kantaa siihen, että olisiko viranomaistarkastuksessa voitu huomata em. kaltainen piilevä vika, jolloin vahinkoa ei olisi tapahtunut.
 
Painekattilalainsäädännön osalta vakuutuksenottaja kokee saaneensa ristiriitaisia tietoja. Halutaan varmistus myös siihen, että vaikuttaako tarkastuskäytäntöön kattilan sisäpuoliset muutostyöt, joissa ei puututa metallirakenteisiin – vaan ainoastaan muutetaan virtauksia arinamassaa lisäämällä ja virtauksia pienentämällä. Edelleen vakuutuksenottaja on sitä mieltä, että yritysten välisissä kaupoissakin pitää pystyä luottamaan toimittajaan, jolla on pitkä ammattikokemus käytännön töistä, ja joka on tehnyt yhteistyötä eri kattilavalmistajien kanssa vuosikausia. On vaikea epäillä asioiden oikeellisuutta, kun ne esitetään vakuuttavien yhteistyötoimijoiden nimissä.
 
Vakuutusyhtiö ilmoittaa, että laitosta on käytetty vastoin toimittajan antamia käyttöohjeita. Asia ei pidä paikkaansa. Laitosta käytettiin samoilla periaatteilla, kuin yhtiön muitakin laitoksia, tietenkin huomioiden ko. laitoksen eroavuudet muihin verrattuna. Lisäksi valmistajan edustaja K.R. oli paikan päällä ja tuona aikana kattilan toimintaa seurattiin ja säädettiin lämpötilan ja energian tarpeen mukaan. Kattila toimi hyvin.
 
Vakuutuksenottajan mielestä virhe ja laiminlyönti tapahtuivat siinä, että laitos jätettiin onnistuneen koekäytön jälkeen toimintaan ennen viranomaisten kanssa tehtävää käyttöönottotarkastusta. Muilta osin vakuutuksenottaja katsoo toiminnan olleen asianmukaista ja automaattiseen lämmitystoimintaan tähtäävää.
 
Edellä olevan laiminlyönnin takia vakuutuksenottaja on esittänyt hyväksyvänsä korvausta alennettavaksi. Uusi laitos on valmis ja käytössä. Kokonaisuus maksoi noin 138.000 euroa.
 
Vakuutuksenottaja on esittänyt, että käyttöönottotarkastuksen puuttuminen huomioidaan korvausta harkittaessa 40 %:lla, joka merkitsee noin 55.000 euron vähennystä korvauksen kokonaissummasta.
 
Jos vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja olisi ollut sitä mieltä, että tulipalon syttymissyy johtui lämpölaitoksessa olevista puutteista, niin vakuutuksenottajan mielestä vakuutusyhtiön olisi pitänyt tutkituttaa palon syy niin tarkkaan kuin mahdollista, ja tarkastajan olisi pitänyt kertoa vakuutuksenottajalle, ettei palopaikkaa saa raivata ennen täydellistä palonsyyntutkintaa. Vakuutusyhtiön puutteellisen informaation takia vakuutuksenottajalla ei ole ollut mahdollisuutta osoittaa palon todellista syttymissyytä, mutta aikaisemmissa korvausvaatimuksissa on kerrottu, mitä vakuutuksenottaja on havainnut purku- ja rakentamistöiden yhteydessä.
 
Vakuutuksenottaja katsoo, että lämpölaitoksen palo on tapahtunut ennalta arvaamattomasti, eikä viranomaistarkastuksessakaan olisi varmuudella pystytty eliminoimaan niitä vaarakohtia pois, joista syistä tulipalo sai alkunsa ja tuhosi koko laitoksen. Palon syttymissyyn tarkka selvittäminen olisi saattanut antaa selvyyden myös sille, johtuiko tulipalo todellakin viranomaistarkastuksen puuttumisesta. Koska varmuus syttymissyystä on jäänyt selvittämättä, on korvauksen sataprosenttinen epääminen kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista
 
Vakuutusyhtiön sisäisestä oikaisumenettelystä 29.8.2007 vakuutuksenottaja I‑SL Oy:lle lähetetyssä kirjeessä kerrataan tapahtumatiedot.
 
Asiakirjojen perusteella asiassa ei ole voitu selvittää, mistä syystä palo aiheutui. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tässä tapauksessa voida vahingon syttymissyyn perusteella todeta vakuutustapahtumaa. Paikalta otettujen valokuvien mukaan vahinkopaikka paloi varsin perusteellisesti, joten palon syy ei välttämättä olisi selvinnyt tarkemmissakaan tutkimuksissa. Tämä seikka jää kuitenkin avoimeksi.
 
Asiakirjojen perusteella kansallisen paineastialainsäädännön sekä rakennuslupaviranomaisen edellyttämä lämpölaitoksen käyttöönottotarkastus oli laiminlyöty. Samoin pelastusviranomainen on lausunut kohteen rakennuslupaan liittyen ja antanut nimenomaisia huomautuksia rakentamisessa huomioitavaksi sekä edelleen edellyttänyt kohteen tarkastamista pelastusviranomaisen toimesta ennen käyttöönottoa.
 
Lämpölaitoksen kattilaan oli loppuvuodesta tehty käyttöarvoihin vaikuttavia muutoksia. Tämä toimenpide olisi edellyttänyt viranomaistarkastusta, joka käytettävissä olevien tietojen perusteella oli suorittamatta.
 
Omaisuusvakuutusehdon 201 mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu käyttöohjeenvastaisesti käytetylle omaisuudelle. Asiasta kertyneen dokumentaation mukaan hakelämpölaitos oli otettu käyttöön vastoin käyttöohjetta, sillä sen käyttöönoton edellytykset eivät täyttyneet. Tältä osin viitataan siihen, mitä edellä on todettu viranomaistarkastusten laiminlyönneistä sekä siihen, että laitteen turvalaitteisto oli puutteellinen. Vakuutuksenottajan osoittama seikka, ettei viranomais­tarkastuksessakaan olisi välttämättä vahinkoa aiheuttanutta vikaa todettu, ei sisäisen oikaisumenettelyn mielestä ole merkityksellinen tämän asian ratkaisemisen kannalta, sillä viranomaistarkastukset ovat olleet. käyttöönoton edellytys.
 
Vakuutusyhtiö arvioi vakuutuksen myötä kannettavakseen tulevan riskin myöntäessään vakuutuksia ja hinnoitellessaan niitä. Riskiarviointi voi joskus johtaa myös siihen, ettei vakuutusta myönnetä ollenkaan tai se myönnetään korotetulla hinnalla. Perusteena riskiarvioinnille on vakuutuksenottajan antama täsmällinen tieto kohteesta, sen käyttötarkoituksesta ja –tavasta sekä kohdetta koskeva yleinen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset.
 
W:n lämpölaitokseen ei ole käytössä olevien tietojen mukaan suoritettu yhtään vaadittua viranomaistarkastusta, eikä siten sitä tietoa, millä tavoin laitos täyttää sille asetetut turvallisuus- ja muut vaatimukset, ole saatavissa. Myöntäessään vakuutuksen kyseessä olevalle lämpölaitokselle on vakuutusyhtiön riskiarvioinnin perusteena ollut lain, asetusten ja muiden huomioon otettavien määräysten mukainen laitos. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vakuutusyhtiö olisi vakuutusta myöntäessään tiennyt, ettei kohteelle suoriteta vaadittuja viranomaistarkastuksia; ei yhtiö olisi myöntänyt lämpölaitokselle vakuutusta lainkaan.
 
Edellä kerrottuun perustuen vakuutusyhtiön epäävä korvauspäätös on sisäisen oikaisumenettelyn mielestä asianmukainen, ja se toteaa, ettei se voi suosittaa korvauspäätöksen muuttamista.
 
Vakuutusyhtiön asiakaspaneelille 25.9.2007 osoittamassaan oikaisuvaatimuksessa vakuutuksenottaja I-SL Oy kertaa vakuutusyhtiön sisäiseen oikaisumenettelyyn osoittamassaan vaatimuksessa esitetyt seikat.
 
Päätöksessään 26.10.2007 vakuutusyhtiön asiakaspaneeli katsoo, että vakuutuksen rajoitusehtoa 201.1 voidaan pitää niin selvänä, että vakuutusyhtiöllä on korvausratkaisua tehdessään ollut oikeus soveltaa sitä. Sillä, että palon syy on lopullisesti jäänyt selvittämättä, ei ole asian ratkaisun kannalta tässä tapauksessa merkitystä. Tämän vuoksi asiakaspaneeli katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä syytä sen muuttamiseen ole.
 
Lausuntopyyntö
Lausuntopyynnössään 18.2.2008 vakuutuksenottaja I-SL Oy, jonka asiamiehenä on OTM P.K. kertaa näkemyksensä polttoaineen syötön vesisammutuslaitteiston puuttumisesta, vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan antamasta luvasta raivaustöille, mikä on estänyt palon tarkan syttymissyyn selvittämisen sekä siitä, ettei kyse ole voinut olla vakuutusyhtiön esiintuomasta takapalon todennäköisyydestä.
 
Näkemyksenään vakuutusyhtiön päätöksiin vakuutuksenottaja toteaa yhtiön vetoavan koko ajan viranomaistarkastuksen ja vesisammutusjärjestelmän puuttumiseen ennen käyttöönottoa. Lämpölaitoksessa oli kuitenkin takapalon estämiseksi rakennettu välisäiliö, ns. "hyppytaso", nostava vinoruuvi sekä sulkusyötin. Nämä kaikki ovat osaltaan estämässä takapaloa. Viranomaismääräyksissä sanotaan, että lämpölaitos on varustettava vähintään kahdella, toisistaan riippumattomilla takapalonestojärjestelmillä. Vakuutuksenottajan mielestä ei voida sanoa, että se olisi laiminlyönyt kokonaan takapalon estämismahdollisuuden.
 
Kohdetta ei ollut virheellisesti suunniteltu, rakennettu, asennettu eikä käytetty.
 
Myötävaikuttamisesta vahingon syntyyn vakuutuksenottaja toteaa vakuutusehdoissa sanottavan, että vakuutusyhtiö on vahingonkorvausvastuusta vapaa vain, jos korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti.
 
Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai kieltäytyä kokonaan korvauksen maksamisesta, jos korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman esimerkiksi törkeällä huolimattomuudella tai ollessaan tekemässä lainvastaista tekoa.
 
Vahinkotapahtumassa ei ole edellä mainituista seikoista kysymys.
 
Vakuutuksenottajalla on ollut täysturvavakuutus. Omaisuusvahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiön päätös on virheellisesti perusteltu ja käsittämätön.
 
Varallisuusoikeudellisena vakuutussopimusta ja sen ehtoja voidaan kohtuullistaa oikeustoimilain 36 §:n yleisen sopimusten sovittelusäännösten nojalla.
Vakuutuksenottaja on esittänyt hyväksyvänsä 40 %:n vähennyksen vakuutuskorvauksesta. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan ottanut asiaan mitään kantaa.
 
Vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen korvauspäätöksen huolimatta siitä, ettei palon syttymissyytä ole yksiselitteisesti pystytty määrittelemään. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä yksipuolisena ja kohtuuttomana.
 
Vakuutuksenottaja vaatii vakuutusyhtiön tekemän korvauspäätöksen kumoamista ja vakuutusyhtiön velvoittamista suorittamaan vahingonkorvaus vakuutussopimuksen mukaisesti täysarvokorvauksena.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 18.3.2008 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot, vakuutusehdot, antamansa korvauspäätöksen, vakuutusyhtiön sisäisen oikaisumenettelyn ratkaisun, asiakaspaneelin ratkaisun sekä vakuutuksenottajan valituksessaan esittämän.
 
Vastineenaan vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajalla on ollut vakuutetulle hakelämpölaitokselle täysarvovakuutus marraskuusta 2004 alkaen. Täysarvova­kuutus on ollut voimassa jo kohteen rakennusaikana. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö edellyttää vakuutuksenottajalta voimassa olevien lakien ja viranomaismääräysten noudattamista. Rakennusaikaisten kohteiden kohdalla tämä tarkoittaa myös sitä, että voimassa olevia rakennusviranomaisten ja paloviranomaisten määräyksiä noudatetaan. Painelaitelaki asettaa myös laitteen käyttäjälle velvollisuuden noudattaa lakia.
 
Vakuutuksenottajan mukaan lämpölaitos oli ollut käytössä jo lämmityskaudel­la 2005 – 2006 ja tuotti hakkeella lämpöä W:n kiinteistöihin. Hakelämpölaitoksen hakesiilo oli rakennettu kahdesta merikontista ja kattilahuone oli tuotu valmiina elementtinä. Kattilalaitteiston on toimittanut A Oy.
 
Kattilalaitteisto ei ollut aivan uusi, vaan se oli ollut jo aiemmin käytössä jollain laitetoimittajan aikaisemmalla asiakkaalla. Sen jälkeen kattila oli ollut puoli vuotta "taivasalla". Kattilan alkuperäisestä valmistajasta ei ole tietoa eikä kattilassa ole tyyppikilpeä. Kattila oli kekoarinalla varustettu.
 
Asennustöiden jälkeen kattila osoittautui liian tehokkaaksi (kattilan uuni oli liian suuri). Laitoksen toiminnan suhteen palamisprosessissa oli ollut ongelmia. Näiden ongelmien korjaaminen ja laitoksen lopulliseen käyttökuntoon saattaminen viivästyi. Lämpölaitokselle suoritettiin laitteen toimittajan A Oy:n toimesta puhdistus- ja huoltotöitä 15. – 17.12.2006. Marras-joulukuussa 2006 laitetoimittaja teki kattilaan betonisen välikaton, jolla uunin koko pieneni noin puoleen alkuperäisestä.
 
Kattilalaitos oli sen jälkeen yhtäjaksoisesti päällä ilman tarvittavia käyttöönot­to- ja lopputarkastuksia aina palopäivään 25.12.2006 saakka. Lämpölaitoksesta puuttui hakkeen kuljettimen vesisammutuskalusto kokonaan, happianalysaattori sekä käsisammutin. Lämpölaitoksen ja sen toiminnan osalta ei ole tehty mitään pöytäkirjoja eikä viranomaistarkastuksia. Vakuutuksenottajan mukaan palon syynä oli kattilan ylikuumeneminen. Vakuutuksenottaja myöntää, että pienenä mahdollisuutena paloon on ollut syöttölaitteesta tullut ns. takatuli.
 
Omaisuusvakuutusturvaehdon 201.2 mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle. Vakuutusyhtiölle annetun selvityksen mukaan lämpölaitos oli otettu käyttöön ilman pakollisia viranomaisten suorittamia käyttöönotto- ja lopputarkastuksia. Laitoksen sammutus- ja turvalaitteissa on palon jälkeen havaittu useita puutteellisuuksia. Vakuutusyhtiö katsoo, että W:n hakelämpölaitos oli otettu käyttöön vastoin käyttöohjetta, sillä laitoksen käyttöönoton edellytykset eivät täyttyneet.
 
Vakuutusyhtiö ei myöskään katso, että korvauspäätös olisi ollut kohtuuton, vaan nimenomaan ehtojen mukainen. Näin ollen vakuutusyhtiö toteaa, että syytä korvauspäätöksen muuttamiseen ei ole ja pyytää, että Vakuutuslautakunta toteaa päätöksen kaikilta osin oikeaksi ja ehtojen mukaiseksi.
 
Lisäselvityksiä                
Vakuutuslautakunnan toimesta on vakuutusyhtiölle lähetetty 26.8.2008 pidetyn kokouksen jälkeen kirje lisätietojen saamiseksi. Kirjeessä todetaan, että korvaus asiassa on evätty käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle aiheutuneena. Tapahtumatietojen mukaan käyttöohjeet ovat palaneet hakelämpölaitoksen mukana. Kopiota niistä tai tietoja niiden sisällöstä ei ole toimitettu lautakunnan käyttöön. Ohjeet on antanut kattilatoimittaja, jonka asentaja on myös antanut suullisia käyttöohjeita.
Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan kopion käyttöohjeista tai kattilatoimittajan antaman tiedon niiden sisällöstä samoin kuin edellä mainitun asentajan antamista ohjeista sekä selvittämään, minkä käyttöohjeen vastaisesti vakuutuksenottaja on toiminut.
 
Vastauksessaan 20.10.2008 vakuutusyhtiö toteaa Vakuutuslautakunnan tiedustelun. Vastauksen laatinut vakuutusyhtiön juristi on tavoittanut kattilatoimittajan edustajan ja tämä on kertonut asiasta seuraavaa:
 
Kattilan käyttöohjeet ovat palaneet tulipalon yhteydessä, joten käyttöohjeita tai niiden kopioita ei ole saatavilla. Kattila on toimitettu alihankintaosina siten, että kattilan eri osat on hankittu eri alihankkijoilta. Kattilatoimittaja on tehnyt asennustyöt.
 
Kattila on otettu koekäyttöön(tehojen testaaminen jne.) tehtyjen asennusten jälkeen. Toimittaja A Oy:n edustaja on kertonut, että tilaaja on ollut täysin tietoinen kattilan käyttöönottamisen edellytyksistä. Tilaaja on hakenut kattilalle rakennusluvan, jossa on todettu edellytys siitä, että kattila ei ole käyttöönotettavissa ennen kuin se on tullut lopputarkastuksessa hyväksytyksi. Lämpölaitoksen rakentajan A Oy:n käsityksen mukaan tilaajan aikomuksena olikin ollut se, että lämpökattila lopputarkastetaan sovitun mukaisesti, mutta lopputarkastusta ei oltu ennätetty tehdä. Lämpökattilaa oli koekäytetty toimittajan toimesta. A Oy:n mukaan ilmeisesti tilaaja on kuitenkin ottanut lämpökattilan täysimittaisesti käyttöön ennen kuin kattila on tullut hyväksytyksi katselmuksessa.
 
Vastauksen mukaan on liitetty pöytäkirja rakennuslupaehdoista. Lämpövoimalan käyttöönottaminen on ollut kiellettyä ennen kuin se on tullut hyväksytyksi.
 
Palo on saanut alkunsa vastauksen mukaan liitetystä tarkastuskertomuksesta johtuvista syistä. Lämpökattila ei ole täyttänyt viranomaismääräyksiä rakenteiden osalta, minkä vuoksi se on palanut.
 
Lämpökattiloiden käyttäminen on luvanvaraista toimintaa ja siitä on määräykset lainsäädännössä (esim. painelaitelaki). Lämpökattiloiden rakenteiden asianmukaisuuden valvominen on välttämätöntä eikä niitä tule käyttää ilman säänneltyjä menettelyä.
 
Lämpökattilan käyttäminen ei tässä tapauksessa ollut lainkaan sallittua. Lämpökattilan normaali käyttäminen olisi edellyttänyt lopputarkastuksen suorittamista. Tämä asia oli tilaajan tiedossa, ku­ten vakuutuksenottaja on itsekin todennut – "Lopputarkastus oli ollut tarkoitus suorittaa myöhemmin”. Lämpökattilaa ei ole saanut käyttää ennen lopputarkastuksen suorittamista. Lämpökattila on otettu käyttöön vastoin rakennuslupaehtoa ja sitä on siten käytetty käyttöohjeiden vastaisesti. Lämpökattilaa ei ole saanut käyttää ennen kuin se on tullut hyväksytyksi lopputarkastuskatselmuksessa.
 
Tilaaja on menetellyt vastoin viranomaisten määräyksiä ottaessaan lämpökattilan käyttöön ennen kuin se on tullut viranomaisten tarkastamaksi. Tilaajan menettelyä on pidettävä törkeänä ottaen huomioon lämpökattiloihin liittyvät viranomaismääräykset. Tilaaja on ottanut lämpökattilan täysipainoisesti käyttöön tietoisesti ennen lopputarkastuksen pitämistä. Tilaajan mukaan lopputarkastus on pitänyt tehdä tammikuussa. Lämpökattila on palanut tarkastuskertomuksessa todetuista syistä. Lämpökattila on ollut viranomaismääräysten vastainen, mikä seikka olisi todettu viranomaistarkastuksen yhteydessä.
 
Edellä olevien syiden vuoksi vakuutuksenottaja I-SL Oy:llä ei ole oikeutta vakuutuskorvaukseen.
 
Vastauksen liitteinä on vakuutusyhtiön tarkastuskertomus, poliisin tutkintailmoitus sekä kaksi rakennuslupa-asiakirjaa.
 
Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan kirjeessä 24.11.2008 vakuutuksenottaja I-SL Oy:n asiamies OTM P.H. toteaa vakuutuksenottajan esittävän vakuutusyhtiön lisäselvitykseen seuraavat kommentit:
 
1.      Vakuutusyhtiön selvityksen liitteenä oleva tarkastuskertomus 16.2.2006 ei liity tähän tapaukseen ollenkaan, mutta voidaan todeta, että tuolloin vakuutusyhtiö on korvannut vahingon.
 
2.      Kattilan käyttöohjeet
 
-       Vakuutuslautakunta on kysynyt kattilan käyttöohjeista. Viikolla 51/ 18. – 21.12.2006 W:n kattila koekäytettiin ja testattiin A Oy:n asentajan K.R:n johdolla. Kattila jätettiin koekäyttöön. Käytettävissä olivat vakuutusyhtiönkin mainitsemat kattilan käyttöohjeet. Tuona aikana todettiin kattilalaitoksen toimivan moitteettomasti ja marras-joulukuun vaihteessa toteutetut kattilalaitoksen sisäpintojen muutosmuuraukset olivat parantaneet kattilan toimivuuden tavoitellulle tasolle. Häiriöitä ei ilmennyt. Vakuutuksenottajan mielestä käyttöohjeet olivat toimivat ja niitä noudatettiin.

Vakuutuksenottajan kirjeen liitteenä on A Oy:n toimitusjohtajan Y.H:n ja asentajan K.R:n lausunnot.

Koska vakuutuksenottaja totesi kattilalaitoksen toimivan kuten pitääkin, se jätettiin toimintaan ja kuten myös J.N:n lausunnoista on todettavissa, myös hälytysjärjestelmä toimi. Eräässä puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön juristin ja vakuutuksenottajan edustajan J.S:n välillä ilmeni, että W:n rakennusaikainen vakuutus oli muutettu täysarvovakuutukseksi loka-marraskuun vaihteessa. Vakuutusyhtiön silloinen vakuutustarkastaja A.U. oli yhteydessä vakuutuksenottajan edustajaan J.S:ään tarkistaakseen kaikkien lämpölaitoksien käyvät vakuutusarvot. Tuolloin rakennusaikainen vakuutus oli voimassa W:n kiinteistön osalta. Vakuutustarkastaja oli tiedustellut W:n rakennusaikataulua ja sitä, missä vaiheessa vakuutus muutetaan täysarvovakuutukseksi. Vakuutuksenottajan edustaja oli todennut, että vakuutuksenottajan osalta kaikki investoinnit laitokseen on tehty eikä sen kokonaisarvo muutu, koska lopputyöt ja hienosäätö kuuluvat A Oy:n urakkasopimukseen, joten ei ollut estettä muuttaa vakuutusta täysarvovakuutukseksi heti. Vakuutuksenottajan edustajan peruste antaa lupa muuttamiseen perustui siihen, ettei kiinteistön kokonaisarvo muuttunut lopputöiden yh‑

teydessä. Tällä perusteella ei voida katsoa, että yhtiö olisi tieten ottanut keskeneräisen laitoksen käyttöön.

Vakuutuksenottajan mielestä se seikka, että laitoksen omistaja jätti jouluviikon koekäytön jälkeen lämpölaitoksen käyttöön, ei kumoa sitä, että se olisi muuttunut lopulliseksi käyttöönotoksi, koska myös laitetoimittaja oli tietoinen lopputarkastuksen tilaamisesta lopputarkastuksen jälkeen eikä missään vaiheessa vakuutusyhtiön puolelta ollut tuotu esille, milloin koekäyttö loppuu ja laitos katsotaan käyttöönotetuksi.
 
3.      Vakuutusyhtiön edustaja, varatuomari M.K. syyttää törkeästä laiminlyönnistä sekä vakuuttaa, että viranomaistarkastus olisi estänyt tapahtuneen vahingon. Kuitenkaan vakuutusyhtiö ei ole antanut selvitystä eikä ole pystynyt osoittamaan aukottomasti, että yhtiön väite pitäisi paikkansa.

Mitä tulee lopputarkastuksen puuttumiseen, vakuutusyhtiö ei ole antanut aukotonta selvitystä siitä, olisiko mahdollinen viallinen ylilämpötermos-taatti havaittu käyttöönotto-/lopputarkastuksessa. Vakuutusyhtiön kanta oli hyvin jyrkkä; tulipalo oli syttynyt vesisammutteisen takapalosuojan puuttumisesta (laitoksessa oli kuitenkin kaksi erillistä takapalosuojaa: hyppyri sekä nostava syöttöruuvi), vaikka vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja T.O:n näkemys oli, että tulipalo oli johtunut selkeästä ylikuumenemisesta kattorakenteissa. Vahinkotarkastaja ilmoitti paikan päällä, että palopaikan siistimiselle ja uuden laitoksen rakentamiselle ei ole estettä. Kattilan ylikuumenemisesta/viallisesta ylilämpösuojasta kielii sekin, että kun W:n uutta lämpölaitosta asennettiin lämmönjakeluverkostoon, oli lähtevä lämpövesiputki laajentunut huomattavasti. Asiasta kysyttiin LVI-yrittäjältä ja sieltä kerrottiin, että kyseisen muoviputken laajentuminen johtuu liian kuuman (selkeästi yli 100o) lämmitysveden pääsemisestä verkkoon pitkähköksi ajaksi (lähemmäs puoli tuntia). Vakuutuksenottajan mielestä tämä vahvistaa sitä käsitystä, että kattilan lämmitysvaihe on jatkunut, vaikka verkoston lämpötila on ollut riittävä. Takapalotilanteessa hakkeen syöttö kattilaan olisi loppunut jo aiemmin eikä kattilassa oleva kiertovesi olisi jatkanut kuumenemista.

Nämä ovat tärkeimmät perusteet sille, ettei viranomaistarkastuksessakaan olisi voitu aukottomasti todeta piileviä vikoja, mikä ilmeisesti tässä tapauksessa on ollut palon syy. Jos vakuutusyhtiön edustaja olisi kertonut vahinkotarkastuksen yhteydessä, että korvauksen maksamiselle tarvitaan tarkempia selvityksiä, ei vakuutuksenottaja olisi missään nimessä ryhtyneet raivaamaan palopaikkaa ennen tutkimuksia.

I Oy on tehnyt selvityksen W:n palaneesta lämpölaitoksesta, mutta vakuutuksenottajalle ei ole toimitettu selvitystä, minkälaisen lausunnon se on asiasta antanut. Vakuutuksenottaja luotti laitetoimittajan antamaan näkemykseen, jonka mukaan kattilan sisäiset muuraustyöt eivät vaikuta eivätkä muuta kattilan muita rakenneominaisuuksia. A Oy:n toimitusjohtaja Y.H. on kertonut asian näin. Vakuutuksenottaja ei ole näin ollen toiminut vastoin kattilalaitoksen käytöstä ja toiminnasta annettuja viranomaismääräyksiä.

Varatuomari M.K:n väite, että lämpökattila on palanut tarkastuskertomuksessa todetuista syistä, on uskottava niiltä osin kuin se nojautuu vahinkotarkastaja T.O:n näkemykseen, jonka mukaan tulipalo on johtunut kattilan ylikuumenemisesta. Kaikki muu on olettamaa.
 
4.      Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on korvaustapauksissa omavastuu 1.000 euroa. Vakuutusehdoissa kerrotaan, että omavastuuosuutta voidaan nostaa, jos on havaittavissa, että vahinko on saattanut johtua vakuutusottajan virheestä tai laiminlyönnistä. Vakuutuksenottaja on hyväksynyt "omaksi virheeksi" sen, että jatkoi kattilan koekäyttöä jouluviikolla ennen käyttöönottotarkastusta. On tapauksia, joissa vakuutusottajan tahallisesta laiminlyönnistä on korvausta pienennetty vain 10–15 %.

Yhteenvetona todetaan, että vakuutuksenottaja ei ole menetellyt tapauksessa törkeän huolimattomasti tai tahallisesti eikä muutoinkaan lainvastaisesti. Vakuutussopimuslaki sanoo, että "vakuutusyhtiö on vahingonkorvausvastuusta vapaa vain, jos korvaukseen oikeutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti".
 
Vakuutuksenottajan kirjeen liitteenä on A Oy:n toimitusjohtajan Y.H:n ja asentajan K.R:n 17.11.2008 päivätty lausunto.
 
Lausunnossa todetaan, että vakuutuksenottaja I-S Oy:n toimitusjohtaja J.S. on kysynyt, miten laitoksen rakentaja A Oy on neuvonut palaneen W:n lämpölaitoksen käytön.
 
Lausunnonantajat toteavat ilmoittaneensa, että he ovat toimittaneet kirjalliset käyttöohjeet lämpölaitokselle syksyllä 2006. Ohjeet ovat palaneet tulipalossa. Käyttöohjeissa kerrottiin kaikki tarvittava logiikan hallinta, jotta lämpölaitosta voitiin käyttää turvallisesti vallitsevissa olosuhteissa. Lisäksi asentaja K.R. tehdessään viimeistelytöitä syksyllä 2006 antoi paikan päällä käyttöohjeita toimitusjohtaja J.S:lle. Ohjeistuksissa kiinnitettiin huomiota lämpötilarajojen määrittelyyn sekä hälytyksien toimivuuteen ja merkitykseen.
 
Viikolla 51, jolloin asentaja K.R. oli tekemässä viimeistelytöitä ja neuvomassa laitoksen käyttöä, kattilalaitos saatiin toimimaan odotetulla tavalla. Logiikka ohjasi lämpötoimintaa säädetyissä rajoissa ja hälytyksiä ei tullut viimeisen kolmen vuorokauden aikana. Hyvä toimivuus osaltaan vaikutti siihen, että kattilalaitos päätettiin jättää koekäyttöön joulunpyhien yli.
 
Vakuutuksenottajan puolelta on lausunnonantajille kerrottu, että vakuutuskorvaus on evätty vastaanottotarkastuksen puuttumisen takia ja että tulipalo on aiheutunut takapalosta. Lausunnonantajille on kerrottu, että palon todellinen syttymissyy on jäänyt selvittämättä.
 
Lausunnonantajat ovat pitäneet sivuseikkana poliisikuulustelua, joka heille tehtiin tulipalon jälkeen. Poliisi kysyi, oliko lausunnonantajilla havaintoja rakennustyömaalla käymisestä. He totesivat mm., että kulmahiomakone ja jatkoroikka ja muita työkaluja oli hävinnyt työmaalta syksyllä 2006. Heidän mielestään on täysin mahdollista, että yöaikana lämpölaitoksella on liikkunut ulkopuolisia henkilöitä, joiden huolimaton tulenkäyttö on voinut aiheuttaa tulipalon muista kuin lämpölaitoksen toiminnasta johtuvista syistä.
 
Lisälausumassaan 8.12.2008 vakuutusyhtiö toteaa lyhyesti seuraavaa:
 
Lämpökattila on otettu täysmittaisesti käyttöön sen koekäytön jälkeen ennen kattilan virallista lopputarkastusta. Lämpökattilan lopputarkastus on ollut edellytys sen käyttöönottamiselle. Asia on todettu mm. rakennuslupaehdoissa. Lämpökattilaa ei olisi saanut käyttää ennen lopputarkastusta. Lämpökattila on otettu käyttöön sen käyttämistä koskevien ohjeiden vastaisesti.
 
Lämpökattilan syttymissyy on ollut puutteellinen suojaetäisyys palaviin rakenteisiin. Kattilan ja hormin liitosputkien suojaetäisyydet ovat olleet myös puutteelliset. Vahinkotarkastajan mukaan on selvää, että suojaetäisyyksien puutteet olisivat tulleet havaituiksi lopputarkastuksen yhteydessä. Lopputarkastuksen tekeminen on laiminlyöty tietoisesti, kuten aikaisemmin on todettu.
 
Edellä olevan perusteella vakuutuksenottaja I-SL Oy:llä ei ole oikeutta vakuutuskorvaukseen.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehdot
Omaisuusvakuutusturvaehto 201: Täysturva, ehto voimassa 1.1.2005 alkaen
 
Kohta 201.1, Korvattavat vahingot
Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon.
 
Kohta 201.2, Rajoitukset
 
Yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 ”Vahinkotapahtuma” rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu…
-         virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle…
 
Yleiset sopimusehdot 001, ehto voimassa 1.1.2006 alkaen
 
Kohta 8, Suojeluohjeet
 
Yleiset ohjeet
Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita…
 
Suojeluohjeiden noudattaminen
Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, vakuutuskirjassa tai muutoin kirjallisesti vahingon ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi antamia suojeluohjeita on noudatettava.
 
Jos vakuutuksenottaja tai muu vakuutukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta vähentää tai sitä ei makseta ollenkaan.
 
Ratkaisu
Esillä olevassa tapauksessa on kyse hakelämpölaitoksen palosta, käyttöönotto- ja lopputarkastuksen puutteesta, omaisuuden käyttöohjeen vastaista käyttöä koskevasta rajoituksesta sekä suojeluohjeen vastaisesta menettelystä.
 
Vakuutuksenottaja I-SL Oy:n hakelämpölaitos on tuhoutunut tulipalossa 25.12.2006. Toimitettujen selvitysten mukaan laitoksen hakesiilo on ollut rakennettu kahdesta merikontista ja kattilahuone on tuotu valmiina elementtinä. Kattilalaitteisto on ollut aiemmin käytössä laitetoimittajan toisella asiakkaalla ja sen jälkeen ollut käyttämättä puoli vuotta. Kattilan alkuperäisestä valmistajasta ei ole ollut tietoa eikä siinä ole ollut tyyppikilpeä. Myöskään ei ole tietoa siitä, onko valmistuksen aikaiset tarkastukset tehty.
 
Asennustöiden jälkeen kattilan uuni on osoittautunut liian suureksi ja tehokkaaksi. Marras-joulukuussa 2006 laitetoimittaja on tehnyt kattilaan betonisen välikaton, jolla uunin kokoa on pienennetty noin puoleen alkuperäisestä. Tällainen käyttöarvojen muutos edellyttää hyväksyttyä tarkastusta.
 
Hakelämpölaitoksen rakennuslupapäätöksen samoin kuin laitoksen laajennusta koskevan rakennuslupapäätöksen mukaan rakennusta tai sen osaa ei ole saanut ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa hyväksytty. Rakennuslupaa varten antamassaan lausunnossa paikallinen palomestari on edellyttänyt, että polttoaineen syöttölaitteessa on tullut olla kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta turvajärjestelmää, joista toiseen on liitetty vesisammutus. Ennen käyttöönottoa kattilan ja polttoaineen syöttölaitteiden toimintaan liittyvät ohjaukset ja hälytykset sekä turvalaitteen toiminta on tullut testata. Samoin pelastusviranomaisen on tullut tarkastaa lämpölaitos ennen käyttöönottoa.
 
Palo on syttynyt laitoksen ollessa käytössä. Käyttöönotto- ja lopputarkastusta samoin kuin muitakaan edellä todettuja tarkastuksia ei ennen paloa ollut suoritettu. Polttoaineen syöttölaitteiston automaattinen vesisammutuslaitteisto ei ollut käytössä.
 
Palon syttymissyy on jäänyt selvittämättä. Vakuutuksenottajan mukaan palon syynä on ollut kattilan ylikuumeneminen, joka on johtunut ylälämpötermostaatin rikkoutumisesta tai kattilaan tehdystä tulipinnan muutoksesta. Tästä on ollut seurauksena kattorakenteiden puuosien kuumeneminen ja syttyminen eristeenä olleesta cyproc-levystä huolimatta. Näin syttyneen palon vaara ei vakuutuksenottajan mukaan olisi paljastunut suorittamatta olleissa tarkastuksissa. Vakuutusyhtiön tarkastaja on lisäksi sallimalla palopaikan raivaustyöt tarkastuskäyntinsä yhteydessä vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan hävittänyt mahdollisuudet palon tarkan syttymissyyn selvittämiseen.
 
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyse on saattanut olla hakkeen syöttölaitteistossa syntyneestä ns. takapalosta, joka olisi ollut sammutettavissa viranomaisten vaatimalla, mutta kytkemättä olleella vesisammutuslaitteistolla. Laitos on otettu käyttöön ilman viranomaisten edellyttämiä käyttöotto- ja lopputarkastuksia. Laitoksen sammutus- ja turvalaitteissa on palon jälkeen havaittu useita puutteellisuuksia. Koska laitoksen käyttöönoton edellytykset eivät ole täyttyneet, vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vahinkona käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus ilmoittamansa epäyssyyn perusteiden osalta.
 
Korvausta palovahingosta on haettu vakuutuksenottajan yritysvakuutukseen sisältyvästä täysturvan mukaisesta omaisuusvakuutuksesta. Sen ehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu mm. vahinko, joka aiheutuu käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.
 
Vakuutukseen sisältyvien yleisten sopimusehtojen suojeluohjeen mukaan vakuutuksenottajan tulee noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Jos vakuutuksenottaja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta vähentää tai sitä ei makseta ollenkaan.
 
Vakuutuksenottajan kertoman mukaan palaneessa laitoksessa ovat olleet kattilan käyttöohjeet. Kattilatoimittajan mukaan se on toimittanut syksyllä 2006 kirjalliset ohjeet lämpölaitokselle. Ne ovat palaneet laitoksen mukana. Käyttöohjeissa on kerrottu tarvittava logiikan hallinta, jotta laitosta on voitu käyttää. Ohjeisiin ovat myös sisältyneet sähkökuvat, kytkentäohjeet sekä käytön säätöohjeet. Kattilaa on ilmoitettu käytetyn käyttöohjeiden mukaisesti. Kattilatoimittajan asentaja on lisäksi antanut neuvoja ja ohjeita.
 
Palon syttymissyyn osalta lautakunta toteaa, ettei se täysin tuhoutuneen laitoksen kohdalla ole ollut täydellä varmuudella selvitettävissä raivaustöistä riippumatta. Toisaalta lautakunta toteaa, että mahdollinen ylikuumeneminen ja siitä johtuvat varotoimet, kuten esimerkiksi katon lisäeristys, olisivat voineet tulla esille suorittamatta jääneissä tarkastuksissa.
 
Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, ettei korvausratkaisun pohjana tule pitää oletettua palon syytä.
 
Vakuutusehtojen mukaan on korvauksen kannalta merkityksellistä tuleeko noudatettavaksi rajoitusehto, joka johtaa kokonaisepäykseen, vai suojeluohjeen vastainen menettely, jolloin korvauksen maksaminen on harkinnanvaraista. Lautakunta katsoo rajoitusehdossa mainituilla käyttöohjeilla tarkoitettavan kattilatoimittajan antamia ohjeita. Viranomaismääräykset ja –ohjeet tarkastuksista ja muista käyttöönottoedellytyksistä ovat lautakunnan mukaan vakuutuksen yleisten sopimusehtojen perusteella suojeluohjeita.
 
Tässä tapauksessa on riidatonta, että palo on syttynyt laitoksessa sen ollessa käytössä ennen viranomaisten edellyttämiä käyttöönotto- ja lopputarkastuksia sekä, että laitoksen turvalaitteissa on ollut puutteellisuuksia. Tarkkaa selvitystä laitoksen mukana palaneiden käyttöohjeiden sisällöstä ei toimitettuun aineistoon sisälly. Näin ollen vakuutusratkaisun kannalta ei ole tietoa siitä, onko käyttöohjeissa ollut kielto ottaa laitos käyttöön ennen viranomaistarkastusten suorittamista. Myöskään ei ole esitetty selvitystä siitä, että laitetoimittajan asentaja olisi antanut tällaisen käyttöohjeen. Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt perusteita rajoitusehdon mukaiselle epäyspäätökselle käyttöohjeen vastaisesta käytöstä.
Vakuutuksenottaja on tapauksen yhteydessä menetellyt vakuutusehtojen sisältämän suojeluohjeen vastaisesti ottamalla laitoksen käyttöön ennen tarkastuksia ja jättämällä siis noudattamatta viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Suojeluohjeiden laiminlyönnin johdosta vakuutuksenottajalle maksettava korvaus voidaan harkinnanvaraisesti evätä tai sitä voidaan alentaa. Selvityksen perusteella vakuutuksenottaja on toiminut saamiensa käyttöohjeiden mukaan, joita kattilatoimittajan asentaja on täydentänyt. Tämän johdosta lautakunta katsoo, ettei vakuutuskorvausta tule suojeluohjerikkomuksen vuoksi evätä kokonaan, vaan vakuutuksesta tulee maksaa puolet aiheutuneesta vahingosta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen ja Nyyssölä sekä varajäsen Kainulainen. Sihteerinä toimi Savonen.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia