Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 24.1.2013 mukaan vahingonkärsinyt H.H:n omistama Zenith -merkkinen timanttirannekello rikkoutui 1.12.2012 lomamatkalla. Rikkoutuminen tapahtui, kun H.H:n matkaseuralainen S.H. oli kylpyammeesta noustessaan horjahtanut ja ottanut tukea peilipöydästä, jonka päällä kello oli. Kello tippui lattialle, jonka johdosta kellon lasi rikkoutui.

H.H. haki korvauksia rikkoutuneen kellon korjauskuluista vakuutuksenottaja S.H:n matkavastuuvakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Ensimmäinen korvauspäätös                                           

Yhtiö toteaa päätöksessään, että vakuutusehtojen mukaan korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Voimassa olevalla oikeudella tarkoitetaan puolestaan vahingonkorvauslakia, jonka 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vahingonaiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän aiheuttaa toiselle tuottamuksellaan.

Päätöksen mukaan tuottamuksella tarkoitetaan yleisesti tietynasteista varomattomuutta eli sitä, että aiheuttaja tekee jotakin, jota hänen ei tulisi tehdä, tai että aiheuttaja jättää tekemättä jotakin, jota hänen olisi tullut tehdä, ja tällaisen menettelyn seurauksena syntyy vahinko. Lisäksi aiheuttajan tulee voida ottaa huomioon menettelynsä mahdollinen vahingollinen seuraus.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei S.H. ole käsillä olevassa tapauksessa aiheuttanut vahinkoa tuottamuksellaan, sillä kyseessä on tapaturmainen horjahtaminen, jonka johdosta S.H. on kylpyammeesta noustessaan ottanut tukea peilipöydästä. Näin ollen hän ei myöskään ole voimassaolevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollinen kyseisen vahingon osalta, eikä vahinkoa voida siten korvata hänen vastuuvakuutuksestaan.

Toinen korvauspäätös

Vakuutusyhtiö käsitteli pyynnöstä korvausasian uudelleen sillä perusteella, että asiassa on esitetty, että S.H:n olisi tullut asettaa kylpyhuoneen lattialle matto suihkussa käymisen jälkeen vahingon välttääkseen.

Päätöksessä yhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut, kun S.H. on tuntemattomasta syystä horjahtanut poistuessaan suihkusta. Kaatumisen välttääkseen S.H. on ottanut tukea peilipöydästä, jolloin pöydällä ollut kello on pudonnut ja hajonnut.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei asiassa ole tullut näytetyksi kellolle sattunut vahinko olisi aiheutunut S.H:n tuottamuksesta. S.H. on suihkusta poistuessaan horjahtanut, mitä on pidettävä puhtaasti tapaturmaisena vahinkona. Yhtiön mukaan maton laittamista lattialle ei voida pitää sellaisena toimenpiteenä, jota henkilöltä voitaisiin edellyttää tuottamuksen poistamiseksi. Lisäksi yhtiö katsoo, ettei tapauksessa ole pidettävä näytettynä, että kyseinen toimenpide olisi estänyt vahingon, varsinkin, kun horjahtamisen syy on jäänyt tuntemattomaksi.

Edellä mainituilla perusteilla yhtiö katsoo, ettei asiassa ole annettu mitään sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella annettua päätöstä tulisi muuttaa.

Valitus

H.H. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Valituksessaan H.H. toistaa asian tapahtumatiedot sekä esittämänsä vaatimuksen korjauskulujen korvaamisesta.

Tapahtumatietojen osalta H.H. tarkentaa vielä, että S.H. on suihkusta poistuessaan ottanut horjahtaessaan virheellisesti tukea peilipöydästä, vaikka tuet olivat asianmukaisesti asetettu kylpyammeen kohdalle. Lisäksi S.H. unohti suihkuun mennessään asettaa lattiapyyhkeen asianmukaisesti lattialle, joka oli asetettuna kylpyammeen laidalle kyseistä tarkoitusta varten. Valituksen mukaan tällainen toimenpide on vakiintunut käytäntö hotellihuoneissa, joissa tyypillisesti on kivilattia, joka kostuessaan on liukas. Valituksen mukaan S.H. oli myös matkustellut paljon ja näin ollen oli hyvin tietoinen tällaisesta käytännöstä.

Valituksen mukaan S.H:n menettely on ollut huolimatonta, koska hän on rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta (tuen otto asianmukaisesti tullessaan suihkusta pois sekä lattiapyyhkeen asettaminen tarkoituksenmukaisesti lattialle, jonka tietää kostuvan). Valituksen mukaan S.H:lla olisi ollut mahdollisuus estää vahingon syntyminen toimimalla edellä selostetuin olosuhteiden edellyttämällä tavalla huolellisesti. Näin ollen vahinko tulee korvata S.H:n vastuuvakuutuksesta.

Valituksessa viitataan myös yhtiön esittämään siitä, ettei vahinkoa olisi voitu välttää, vaikka S.H. olisi laittanut pyyhkeen lattialle. Valituksen mukaan on kuitenkin loogista, että lattiapyyhe nimenomaan on sen vuoksi hotellihuoneissa, jotta ihmiset eivät horjahtelisi ja kaatuilisi kostealla lattialla.

Valituksessa viitataan myös yhtiön markkinointiaineistoon vakuutuksen kattavuudesta, joka on H.H:n näkemyksen mukaan harhaanjohtavaa ja sopimatonta, koska aineistosta ei käy ilmi, että vakuutusyhtiö voi aina mielivaltaisesti vedota vahingon aiheuttaneen syyn ”tuntemattomuuteen”.  Valituksen mukaan vakuutuksesta on myös jätetty olennaisia tietoja antamatta.

Edellä selostetuin perustein H.H. katsoo vakuutusyhtiön olevan korvausvelvollinen hänen kärsimästään vastuuvahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot sekä viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että Suomen vahingonkorvausoikeuden mukaan korvausvastuu syntyy tuottamuksellisen menet­telyn seurauksena. Tuottamuksella tarkoitetaan vakuutetun huolimattomuutta, varomatto­muutta, laiminlyöntiä tai muuta moitittavaa menettelyä. Tapaturmainen vahinko jää vahin­gonkorvausoikeuden mukaan kärsijänsä tappioksi.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, etteivät H.H:n valituksessaan kuvaamat seikat osoita S.H:n toimi­neen moitittavasti. Yhtiön mukaan asiassa on erityisesti huomioitava, että S.H. kertoo horjahta­neensa, eikä liukastuneensa, joten pyyhkeen asettamiselle lattialle ei välttämättä olisi ollut vaikutusta tapahtuneeseen. Edelleen yhtiö katsoo, ettei pyyhkeen lattialle asettamista voida pitää sellaisena moitittavana menettelynä, joka perustaisi S.H:lle korvausvastuun. Lisäksi mahdollisesti äkillisessä horjahtamistilanteessa ei voida edellyttää, että henkilö ehtii ja kykenee "valita" oikean paikan, mistä ottaa, vaan tukea ottaessaan horjahtava ihminen toimii ainakin suurelta osin vaistonvaraisesti pyrkiessään estämään kaatumisensa.

Yhtiö katsoo vastineessaan edelleen, ettei S.H. ole aiheuttanut käsillä olevaa vahinkoa tuottamuksellaan, vaan kysymyksessä on tapaturmainen horjahtaminen ja liukastuminen, jota ei voida pitää vahingonkorvauslain edellyttämänä huolimattomuutena. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa vielä Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön.

Näin ollen, koska vahinko ei ole aiheutunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta, ei hän myöskään ole velvollinen korvaamaan vahingoittuneen kellon korjauskuluja eikä vahinkoa korvata hänen vastuuvakuutuksestaan.

Lopuksi yhtiö varaa mahdollisuuden lisävastineen antamiseen, mikäli Vakuutuslautakunta päättää ratkaisusuosituksessaan ottaa kantaa vakuutusyhtiön menettelytapojen asianmukaisuuteen.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa.

Vakuutuksenottaja S.H. viittaa vastineessaan ensinnäkin vakuutusyhtiön vastineessaan esittämään siitä, että asiassa on ensinnä ilmoitettu tapahtuneen horjahtaminen eikä liukastuminen.

Vakuutuksenottaja toteaa, että on kohtuutonta edellyttää tavallista henkilöä, asiakasta, ymmärtämään mikä termi on juridisesti merkittävä, puhumattakaan siitä, että valittu käsite kuvauksessa olisi semanttisesti absoluuttinen ja oikein. Näin ollen tapahtumakuvauksen ja sen sisältämä logiikka tulee toimia riittävänä näyttönä siitä, mitä tosiasiassa on tapahtunut. Valituksessa on selkeästi tuotu esille, että lattia on ollut märkä. Kun lattia on märkä, se on liukas. Tätä seikkaa ei ole mitään syytä kyseenalaistaa. Tämän täytyy myös olla riittävä looginen näyttö siitä, että kysymyksessä on liukastuminen.

Lisäksi S.H. katsoo vastineessaan, ettei horjahtaessa / liukastuessa tuen ottamisen vaistonvaraisuus ole sellainen seikka, jonka perusteella kysymyksessä ei voitaisi katsoa olevan korvattava vahinko. S.H. toteaa, että myös vakuutusyhtiö on myöntänyt vastineessaan, tuenotto tapahtuu vaistonvaraisesti ja liian myöhään, jolloin tuen ottaminen ei tapahdu asianmukaisesti ja vahinko voi tapahtua. Näin ollen S.H. pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, että keskeinen syy ja tapahtumakulun aiheuttaja on ollut nimenomaan lattian liukkaus. S.H:n näkemyksen mukaan syy ei myöskään ole ollut millään tavalla tuntematon.

S.H. kiistää myös yhtiön väitteen siitä, ettei maton asettaminen lattialle välttämättä olisi estänyt vahinkoa. S.H. toteaa, että hänellä olisi tosiasiallisesti ollut mahdollisuus kontrolloida vahinkotilannetta toimimalla huolellisesti.

Lopuksi S.H. toteaa vielä, ettei asiassa ole ollut tarkoituksena kritisoida vakuutusyhtiön markkinointia yleisellä tasolla. S.H. haluaa kuitenkin tuoda esille, että vakuutusyhtiön nettisivuillaan esittämä esimerkki korvattavasta vahingosta on hyvin samankaltainen, kun nyt käsillä oleva vahinko ja näin ollen asiakkaan kannalta harhaanjohtava seikka vakuutusta valittaessa.  Yhtiön nettisivuilla ei myöskään tuoda esille, miten huolimattomuus pitää pystyä näyttämään toteen.

S.H. ihmettelee, miten vakuutusyhtiölle ei korvattavuuden perustaksi riitä se, että hotelleissa on universaali käytäntö, että tuet on asetettu asianmukaisesti ja lattiamatto/-pyyhe on olemassa, jolloin niiden käyttämättä jättäminen on huolimattomuutta. S.H. toteaa vielä, ettei vahingon taustalla ole myöskään ollut mitään sellaista erityistä syytä, jossa vakuutusyhtiö ei olisi korvausvelvollinen, kuten esimerkiksi tahallisuus, alkoholin vaikutus taikka törkeä piittaamattomuus säännöistä.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan näissä ehdoissa tarkoitetulla matkalla yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja S.H. aiheuttanut H.H:n kellon rikkoutumisen tuottamuksellaan tai laiminlyönnillään, kun kello on rikkoutunut pudotessaan lattialle peilipöydältä, josta S.H. otti tukea liukastuessaan tai horjahtaessaan, kun hän oli nousemassa kylpyammeesta suihkun jälkeen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tuottamusta, eli virhettä, huolimattomuutta taikka laiminlyöntiä korvausvelvollisen taholta.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vahinko oli tapahtunut, kun S.H. oli liukkaalle lattialle ammeesta astuessaan horjahtanut tai liukastunut kostean lattian liukkauden vuoksi. S.H. on kertonut, että hän ei ollut laittanut lattialle siihen tarkoitukseen käytettävää pyyhettä. S.H. katsoo, että laiminlyömällä pyyhkeen asettamisen lattialle hän laiminlyönnillään aiheuttanut nyt käsillä olevan vahingon, joka näin ollen tulisi korvata hänen ottamastaan matkavastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan käsillä oleva vahinko on puhdas tapaturma, josta S.H. ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan S.H:n liukastuminen tai horjahtaminen on todennäköisesti aiheutunut lattiapinnan kosteuden aiheuttamasta liukkaudesta. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei lattiapyyhkeen lattialle asettamisen laiminlyöntiä voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella S.H:n voitaisiin katsoa toimineen vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla.

Kuten edellä on selvitetty, tapahtumassa ei ole mitään sellaista, jonka vuoksi S.H:n menettelyä olisi ollut pidettävä huolimattomana. Se, että S.H. liukastuessaan otti tukea peilipöydästä, oli puhdas refleksi. Kyseessä on ollut tapaturma. S.H. ei siis ole velvollinen korvaamaan vahinkoa eikä näin ollen kysymyksessä ole myöskään vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA