Tapahtumatiedot

Vakuutettu S.K. oli sitoutunut työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) järjestämään työelämävalmennukseen H.N:n omistamalla ratsutallilla 14.3.–7.9.2011. S.K:n tehtäviin kuului hevosten hoito ja niiden ruokinta. Työelämävalmennus päättyi 5.9.2011 TE-toimiston aloitteesta muun muassa siitä syystä, että harjoittelupaikasta puuttui työnantajan järjestämä ohjeistus.

H.N. esitti TE-toimistolle korvausvaateen, jossa vaadittiin vahingonkorvausta hevosille vastoin ohjeita syötetystä kuivaheinästä. H.N:n mukaan tallilla oli ohjeistus, jonka mukaan hevosille ei syötetty kesällä kuivaheinää, vaan ruokinta tapahtui tuoreheinällä. H.N:n mukaan S.K. oli tiennyt ohjeistuksesta ja oli tästä huolimatta syöttänyt hevosille kesäkauden alussa ylimääräiset 100 paalia kuivaheinää ja elokuun puolenvälin jälkeen 50 seipäällistä kuivaheinää. H.N. vaati näistä heinistä korvausta yhteensä 685,00 euroa.

Korvausta haettiin TE-toimiston vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on todennut, että S.K:n kertoman mukaan hän ei ollut saanut ohjeistusta eikä neuvontaa tallin töissä. Hän oli aloittanut tuoreheinän antamisen hevosille keväällä 2011 lisäten sen määrää vähitellen totuttaakseen hevoset ruokinnan muutokseen. Samoin hän oli toiminut syksyllä lisäten pikkuhiljaa kuivaheinää tuoreheinän joukkoon. S.K:n mukaan tällöin oli kulunut korvaushakemuksessa mainittu määrä kuivaheinää. S.K:n mukaan hänelle ei ollut kerrottu, mistä heinäkasasta heiniä tulisi ottaa ja että H.N. oli tiennyt, että hevosille syötettiin kuivaheinää, eikä ollut puuttunut asiaan harjoittelun aikana, vaan nostanut asian esille vasta harjoittelun lopussa. Koska ohjeistusta ei annettu, ruokki S.K. hevoset aiempaa hevostenhoitokokemustaan hyväksikäyttäen siten, että ruokinnan muutokset tehtiin vähitellen.

Asiassa oli esitetty ristiriitaista selvitystä harjoittelijalle annetusta ohjeistuksesta. Työelämäharjoittelu oli joka tapauksessa keskeytetty TE-toimiston aloitteesta, koska harjoittelupaikasta oli puuttunut työnantajan järjestämä ohjeistus eivätkä työolosuhteet olleet vastanneet sovittua. Vakuutusyhtiö on siksi pitänyt uskottavana, ettei S.K:lle ollut annettu työtehtävien hoitamiseen tarpeellista ohjeistusta, joten hän ei myöskään ollut voinut rikkoa sitä. Vakuutusyhtiö on viitannut myös Hippos ry:n eli raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön ohjeistukseen, jonka mukaan ruokinnan muutosten tulisi tapahtua asteittain niin, että uuteen rehuun siirtymisen tulisi kestää 1–2 viikkoa. S.K. oli siten toiminut huolellisesti noudattaen yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita.

Vahinko ei ollut johtunut S.K:n vastuulla olevasta virheestä, eikä hän siten ollut vastuussa vahingosta.

Valitus

Ratsutallin valituksen mukaan harjoittelija oli tiennyt, ettei tallilla käytetty kesällä kuivaheinää. Hippoksen ohjeista riippumatta harjoittelijan tuli noudattaa tallin neuvoja. Harjoittelijan harjoittelukausi olisi päättynyt ennen kuin hevosille olisi tullut syöttää kuivaheinää. Kuivaheinän syöttäminen elokuussa oli S.K:n omavaltaista toimintaa. Myös keväällä kuivaheinää syötettiin reilusti yli annetun ohjeistuksen.

Kesäkuun alkupuolella tallin vintille tuotiin kuivaheinäpaaleja, jotka rupesivat häviämään, vaikka tuoretta heinää oli runsaasti saatavilla. Paalien käyttökiellosta ilmoitettiin kyltillä. Seiväsheinät toimitettiin tallin vintille heinäkuun ja elokuun vaihteessa. Nämä heinät oli käytetty elokuuhun 2011 mennessä. Valituksen mukaan S.K:n harjoittelu päättyi näistä heinistä tehdyn korvaushakemuksen vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei S.K. ole vastuussa vahingosta. Vakuutusyhtiö oli saanut ristiriitaista selvitystä harjoittelijalle annetusta ohjeistuksesta. Joka tapauksessa korvaushakemus oli tehty vasta harjoittelun lopussa. Kuivaheinää oli syötetty H.N:n tieten myös keväällä ja alkukesästä.

Vakuutuksenottajan kannanotto

Vakuutuksenottajalle on annettu tilaisuus esittää kannanottonsa asiassa. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei sillä ollut lisättävää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan poiketen vastuuvakuutusehtojen 670 kohdasta 2 vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

•  vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja

•  vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa vahingosta.

Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan aiheutetusta vahingosta se määrä, minkä vakuutettu oppilas on vahingonkorvauslain tai työsopimuslain mukaisesti velvollinen maksamaan työnantajalle tälle aiheutuneesta vahingosta tai tämän maksamasta vahingonkorvauksesta. Työnantajalla tarkoitetaan vakuutusehdoissa yritystä tai yhteisöä, jossa oppilas suorittaa opetusohjelman mukaista työssäoppimis- tai harjoittelujaksoa.

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään erikseen. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys työharjoittelijan korvausvastuusta työnantajalleen sillä perusteella, että hän on väitetysti syöttänyt vääränlaista heinää hevosille työharjoittelunsa aikana.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu esinevahinko, kun vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa vahingosta. Edellä selostettujen lainkohtien mukaan työntekijä voi olla vastuussa vain sellaisista vahingoista, jotka hän on aiheuttanut lievää suuremmalla tuottamuksella.

Asiassa on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, millaista ohjeistusta S.K. on saanut työhönsä. Ottaen huomioon S.K:n antaman selvityksen sekä sen, että työ- ja elinkeinotoimisto on päättänyt keskeyttää harjoittelun muun muassa ohjeistuksen puutteen vuoksi, lautakunta pitää uskottavana, että S.K:n saamassa ohjeistuksessa on ollut puutteita. Selvityksestä ilmenee edelleen, että S.K. on pyrkinyt toimimaan hevosten ruokinnassa asianmukaisesti aiemman asiantuntemuksensa mukaan. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, ettei S.K. ole aiheuttanut väitettyä vahinkoa ainakaan lievää suuremmalla tuottamuksella. Tämän vuoksi hän ei ole korvausvastuussa vahingosta, joka ei siten tule korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Mäenpää.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA