Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan hallinnassa olleen ajoneuvon ilmoitettiin vaurioituneen kuoppaan ajon seurauksena 15.8.2014. Ajoneuvon taka-akselin ja kallistuksen vakaajien kiinnikkeet olivat rikkoutuneet. Vakuutuksenottaja haki korvausta ajoneuvon korjauskuluista autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 11.2.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli jäänyt epäselväksi, missä ja milloin ajoneuvo vaurioitui. Kaivantoa ei dokumentoitu, vaikka vahinkokuvauksen mukaan kuoppaan ajosta seurasi kauhea rysähdys, autosta kuului epänormaalia ääntä ja se oli kallellaan. Vahinko-olosuhteiden jäätyä epäselväksi, ei vahinkoa voitu korvata. Ulkoisen syyn sijaan vakuutusyhtiö katsoi vahingon johtuneen rakenteellisesta viasta. Vastaavissa ajoneuvomalleissa on tapahtunut kiinnityskohdan repeytymisiä ilman korroosiovaikutuksiakin. Vakuutuksenottajan ajoneuvossa korroosio oli lisäksi heikentänyt taka-akselin vasemman puoleista kiinnityskohtaa poikittaiskotelossa.

Vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan tekemässä tarkastuksessa ajoneuvon taka-akselistossa ei havaittu suoraa iskun jälkeä eikä muutakaan taipumaa. Kuoppaan ajon seurauksena pyöräntuennan ja taka-akseliston tulisi taipua ensin ja pohjan kiinnityskohtaan tulisi aiheutua painuma. Tällaisia vahinkoja ajoneuvossa ei kuitenkaan havaittu.

Vakuutuksenottajan mukaan hänelle kerrottiin puhelimitse 11.9.2014, että vahinko korvattaisiin, eikä hän olisi tilannut korjaustoimia, jos tätä tietoa ei olisi annettu.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut 4.3.2015 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusyhtiö suorittaisi hänelle korvausta ansiomenetyksestä 7000-1000 euroa. Vakuutuksenottaja on kertonut luopuvansa ansionmenetyskorvausten vaatimisesta, jos vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen ajoneuvon korjaustyöstä, jonka kuluiksi oli arvioitu 3000-4000 euroa. Vakuutuksenottaja on vaatinut lisäksi, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen pysäköintikuluista, hinauksesta aiheutuneista kuluista ja ajoneuvon kuljettamisesta Helsingistä Pohjois-Suomeen. Lisäksi vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö palauttaa hänelle vakuutusmaksut siltä ajalta, jona hän ei voinut käyttää ajoneuvoa. Vakuutuksenottajan mukaan toisen vetoakselin vääntyminen ylöspäin osoittaa, että ajoneuvolla oli ajettu kuoppaan.

Vakuutuksenottaja on kertonut 29.3.2015 päivätyssä lisäkirjelmässään, ettei katsastuksessa huomattu mitään kulumaan viittaavaa ja autoon oli ennen vahinkoa vaihdettu iskunvaimentimet ja alustajasarja. Vakuutuksenottajan työnantajan A:n antaman kirjallisen lausuman mukaan A kuuli puhelimen kaiuttimesta keskustelun, jossa vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti vahingon korvattavuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että taka-akseliston irtoaminen on tyypillinen vika nyt kyseessä olevassa ajoneuvomallissa, jonka valmistusajankohta oli 1/1998-2/2000. Taka-akselisto repeytyy korin kiinnityskohdasta, koska ajoneuvon rakenne ja materiaali ovat lähtökohtaisesti liian heikkoja. Ruoste ja korroosio lisäävät vaurioriskiä. Vakuutuksenottajan ajoneuvossa havaittiin huomattavia ruostevaurioita ja ajoneuvolla oli 10.7.2014 tehdyn katsastuksen mukaan ajettu 230 000 kilometriä. Rasitusta rakenteeseen ovat lisänneet myös suuren vannekoon renkaat ja ajoneuvoon asennetut alusta- ja madallussarjat.

Tyyppivika on yleisesti tiedossa ja tunnetun saksalaisen autolehti Autobildin artikkelin mukaan ajoneuvomallin valmistaja on luvannut auton omistajille maksutonta tarkastusapua ja korjauskustannusten korvaamista. Vakuutusyhtiön mukaan edellä mainittu huomioiden on erittäin todennäköistä, että vahingot johtuvat mainitusta rakenneviasta.

Vakuutuksenottajalle ei ollut annettu myönteistä korvauspäätöstä vaan vakuutuksenottaja oli todennäköisesti erehtynyt asiassa, sillä hänellä oli samanaikaisesti käsittelyssä kaksi muuta samaa ajoneuvoa koskenutta vahinkotapahtumaa, yksi lasi- ja yksi pysäköintivahinko. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli asioinut vakuutuksenottajan kanssa 15.8.2014 jälkeen vain siltä osin, kuin kyse oli kahdesta muusta vahinkotapahtumasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko kyseessä korvattava vakuutustapahtuma vai oliko vahinko johtunut ajoneuvon rakenteellisesta viasta. Lisäksi asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottajalle annettu puhelimitse sitova korvauspäätös auton alaosan vahingoista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 vakuutuksesta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.

Kohdan 4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvolle sen suunnittelu-, asennus-, huolto-, käsittely- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta tai ajoneuvon korjaamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn teknisen selvityksen perusteella, ettei vahinko todennäköisesti ole aiheutunut kuoppaan ajosta vaan rakenteellisesta viasta, joka altistaa ajoneuvon taka-akselin vaurioille. Näin ollen kyseessä ei ollut korvattava vakuutustapahtuma, vaan vakuutustapahtuma johtui rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakenne-, aine- tai valmistusviasta.

Asiassa on riitaa myös siitä, oliko vakuutuksenottajalle ilmoitettu, että vahinko korvataan ja oliko vakuutusyhtiö antanut vahingoittuneen ajoneuvon korjanneelle yritykselle laskutusluvan. Vakuutuksenottajalle tulevasta korvauksesta ennen korvauspäätöksen tekemistä annetut tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella. Jos vakuutuksenantajan tai sen edustajan menettely on aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa, vakuutuksenantaja voi kuitenkin joutua vastuuseen vahingosta. Mahdollinen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun, A:n 20.9.2015 päivätyn lausuman mukaan vakuutuksenottajalle oli kerrottu, että vakuutuksesta suoritetaan korvaus kuoppaan ajamisesta aiheutuneesta vahingosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan laskutuslupaa korjaukselle ei ollut annettu. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei vakuutuksenottajalle ollut annettu tietoa siitä, että valmistusvirheestä johtunut vahinko auton alaosassa korvattaisiin, eikä vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta suorittaa korvausta tulevasta vakuutuskorvauksesta annetun tiedon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vuori