Tapahtumatiedot

A (s. 1934) sairasti verenpainetautia, aikuistyypin diabetesta ja kohtauksittaista eteisvärinää. Hänelle oli tehty meningeoomaleikkaukset vuosina 2001, 2003 ja 2004. Lisäksi hänellä todettiin aorttaläpän ahtautuminen vuonna 2008. 12.10.2012 A:lle tehtiin aorttaläppäleikkaus, jossa asennettiin biologinen läppäproteesi. Leikkauksen jälkeen A:lle aloitettiin veren hyytymisenestolääkitys Marevanilla. 16.10.2012 A:lla todettiin verenvuoto sydänpussissa ja hänelle tehtiin uusi leikkaus. Toisen leikkauksen jälkeen A:lle kehittyi happamien aineenvaihduntatuotteiden kertyminen elimistöön, sydämen vajaatoimintaoireita, akuutti munuaisten vajaatoiminta sekä yleistynyt tulehdus. 1.11.2012 havaittiin pään CT-kuvauksessa pieni kovakalvonalainen verenvuoto, jonka vuoksi hyytymisenestolääkkeeksi vaihdettiin Klexane. 7.11.2012 tehdyssä pään tietokonekerroskuvauksessa todettiin laaja-alaiset oikeanpuoliset kovakalvon alaiset verenvuodot, aivojen sisäiset verenvuodot ja oikean aivohemisfäärin laaja-alainen nestepöhö. Lisäksi todettiin anemisoituminen, jonka vuoksi tehtiin gastroskopia ja tästä komplikaationa tuli nielun alueelle kudoksen sisäinen verenvuoto. 8.11.2012 A siirrettiin vuodeosastolle saattohoitoon, jossa hän menehtyi samana päivänä.

Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa A:n peruskuolemansyyksi todettiin hyytymisenestolääkityksen aiheuttama aivojen kovakalvonalainen ja aivojen sisäinen verenvuoto. A:n omaiset hakivat A:n kuoleman johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.2.2014. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Yhtiö katsoi, että sydämen aorttaläppäleikkaus ja eteisvärinä sekä A:n muut perussairaudet huomioiden hengenvaarallisen hyytymänmuodostuksen ehkäiseminen veren hyytymisenestolääkkeillä oli ollut välttämätöntä. Lääkehoidon komplikaationa aiheutunut aivojen sisäinen verenvuoto oli ollut seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskinotosta. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A:n omaiset vaativat A:n kuoleman johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 20.000 euron korvausvaatimus omaista kohden käsittää korvauksen A:n kuolemasta ja omaisille siitä aiheutuneesta kärsimyksestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan 26.2.2014 antamaansa korvauspäätökseen.

Lisäksi yhtiö toteaa, että korvaus lääkevahingosta määrätään vakuutusehtojen mukaan soveltaen vahingonkorvauslain 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukaan surmansa saaneen läheisillä on oikeus kärsimyskorvaukseen vain siinä tapauksessa, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Yhtiö katsoo, ettei A:n omaisilla ole oikeutta kärsimyskorvaukseen, vaikka Vakuutuslautakunta vastoin yhtiön kantaa katsoisikin, että vahinko tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.

Ehtojen kohdan 7 mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että A:n kuolema on aiheutunut Klexane-verenohennuslääkityksen komplikaationa aivoihin kehittyneistä verenvuodoista. Riitaista on, onko vahinko seurausta lääketieteellisesti välttämättömän riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vakavan ruumiinvamman. Toissijaisesti asiassa on kyse menehtyneen vahingonkärsineen omaisille maksettavasta kärsimyskorvauksesta.

Lääkkeiden käyttöön liittyy aina erilaisten haittavaikutusten mahdollisuus. Vakavia sairauksia tai vammoja hoidettaessa joudutaan lääkityksessä usein ottamaan tietoisia riskejä. Lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet välttämättömästä riskinotosta sellaista sairautta tai vammaa hoidettaessa, joka hoitamattomana voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan A:lle on 12.10.2012 tehty aorttaläppäleikkaus, jossa on asennettu biologinen aorttaläppä. Leikkauksen jälkeen hänelle on aloitettu hyytymisenestolääkitys ensin Marevanilla, joka on vaihdettu nopeammin hallittavaan Klexaneen, kun Marevanin käytön aikana ilmeni aivoissa kovakalvon alainen verenvuoto. Klexane on lääkevalmiste, joka ehkäisee laskimotukoksen eli veritulpan muodostumista veren hyytymiskykyä vähentäen. Klexanea käytetään mm. laskimotukosten ennalta ehkäisyyn erityyppisten kirurgisten toimenpiteiden jälkeen. Klexane-hoidon aikana saattaa esiintyä verenvuotoa mukaan lukien vakavia verenvuotoja, jos verenvuotoon liittyviä riskitekijöitä on olemassa.

Tekoläpän hyytymisriskin takia sydämen läppäleikkauksen läpikäyneet potilaat tarvitsevat leikkauksen jälkeen antikoagulantti- eli hyytymisenestolääkitystä. Lääkityksen suositeltava taso riippuu läpän sijainnista, proteesin tyypistä sekä yksilöllisesti arvioitavasta hyytymisvaarasta. Hyytymisvaaraa lisäävät mm. eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta. Vakuutuslautakunta toteaa, että veren hyytymisen estolääkitys on jo lähtökohtaisesti välttämätön aorttaläppäleikkauksen jälkeen. A:n kohdalla hyytymisvaaraa ovat lautakunnan käsityksen mukaan vielä lisänneet A:n perussairaudet. Lautakunta katsoo, että Klexane-lääkityksessä on ollut kyse välttämättömästä riskinotosta hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Näin ollen kyse on vakuutusehtojen kohdassa 6.1 korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta vahingosta. Koska kyse ei ole lääkevahinkovakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, Vakuutuslautakunta ei ota kantaa vahingon määrään (kärsimyskorvaus).

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norio-Timonen sekä jäsenet Jokelainen, Järvinen ja Soinila. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA