Korvausta aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin kiinteistöosakeyhtiön vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutuksenottajan mukaan kyseinen ritilä on asennettu vuonna 1992, kun talo rakennettiin. Vastaavia vahinkoja ei vakuutuksenottajan mukaan ole sattunut muita.

 

Vakuutusyhtiö totesi, että tällainen metalliritilä on yleisesti käytössä oleva rakenne. Kiinteistönomistajan ei voida katsoa olevan korvausvastuussa ritilällä liukastumisesta pelkästään sen vuoksi, että kiinteistöllä on tällaista rakennetta käytetty. Metalliritilä saattaa kosteana ollessaan olla liukas. Ritilä on ollut käytössä 10 vuotta, eikä vakuutuksenottajan tiedossa ole vastaavanlaisia vahinkoja.

 

Edellä olevan perusteella vakuutusyhtiö katsoi, ettei kiinteistöosakeyhtiö ole aiheuttanut kyseistä vahinkoa huolimattomuudella tai laimin­lyönnillä. Koska kiinteistö ei ole korvausvastuussa tapahtumasta, ei vahinkoa voida korvata vastuuvakuutuksestakaan.

 

Lausunnonpyytäjän valituksen johdosta antamassaan uudessa päätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että vahinkotarkastajan 14.10.2002 tekemän tarkastuksen yhteydessä kyseisen metalliritilän ei todettu olleen rikki mistään kohdasta eikä se myöskään keinunut millään lailla. Ritilä on tehty puolipyöreästä ja tasapäisestä lattateräksestä, eikä vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan ritilä ole kulunut. Kyseinen ritilätyyppi on yleisesti käytössä oleva malli. Koska ritilä on ollut käyttöönsä asianmukainen, ei vakuutuksenottajan toiminnassa voida todeta mitään virhettä tai laiminlyöntiä, minkä johdosta sitä voitaisiin pitää korvausvelvollisena aiheutuneesta vahingosta. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta.

  

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Hän toteaa, että ritilä on ollut yli 10 vuotta kyseisellä paikalla, joka on vilkas jalkakäytävä ja jota säännöllisesti hiekoitetaan, mikä edesauttaa ritilän kulumista. Lisäksi laatoitus on painunut, joten ritilän reuna on kävelytasoa ylempänä ja voi edesauttaa liukastumista, jos kenkä osuu ritilän reunaan vinosti. Ritilä on ollut alun perin kuumasinkittyä terästä, joka on pinnaltaan uutena himmeä ja karhea. Kyseinen vahinkopaikalla ollut ritilä on pinnaltaan peilikirkas, joka näkyy hyvin viistosti katsottaessa. Valmistajan mukaan uusi ritilä ei ole märkänäkään liukas, paitsi jos on kulunut kiiltäväksi. Kyseinen ritilä on mallia, joka valmistajan mukaan sopii erityisesti tavarataloihin, virastoihin, pankkeihin ym. julkisiin tiloihin, joissa liikutaan myös pienikantaisilla kengillä. Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan kyseinen ritilämalli on yleisesti käytössä oleva ritilä paremminkin sisätiloissa, joissa ei ole kosteita lattioita. Kiinteistönomistajan edustaja myönsi puhelimessa ja sähköpostissa, että ritilät ovat liukkaita märkinä, mutta että sellaista ritilää ei ole olemassa, joka ei olisi märkänä liukas. Kyseisen ritilänvalmistajan edustaja kertoi, että heidän liukuestoritilänsä on liukumaton myös märkänä. Onnettomuuden jälkeen kyseisen liikekiinteistön ulkoritilät on käännetty ylösalaisin, jolloin niiden pinta muistuttaa kuvioiltaan yleisesti ulkokäytössä olevaa neliöritilää ja pinta on kulumaton, koska ritilät ovat aina olleet toisinpäin.

 

Lausunnonpyytäjä katsoo, ettei kiinteistönomistaja kääntäessään ritilät vasta nyt ole suoriutunut velvollisuudestaan huolehtia kiinteistön rakenteiden kunnosta siten, että kiinteistöllä asioivat henkilöt voivat liikkua siellä turvallisesti.

 

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin ja oikeuskäytäntöön ja toteaa, että vaikka kiinteistönomistajan vastuu onkin korostunutta, ei vastuu kuitenkaan ole ankaraa. Kiinteistönomistaja ei ole korvausvastuussa vahingosta, joka sinänsä voidaan katsoa johtuneen kiinteistön laitteesta, jos omistajan voidaan osoittaa toimineen asiassa kaikella huolellisuudella.

 

Lausunnonpyytäjä on kaatunut elokuun lopussa astuttuaan märän metalliritilän päälle. Saatujen selvitysten mukaan ritilä on ollut käyttöönsä asianmukainen. Kyseisenlaatuisia säleikköjä on yleisesti asennettuina nimenomaisesti liike- ja asuinrakennusten ulko-ovien edustoilla. Niiden sopivuudesta paremminkin sisätiloihin, kuten vahingonkärsinyt esittää, ei ole kuitenkaan mainintaa tuote-esitteessä.

 

Vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan ritilä ei ollut kulunut, se oli rakenteeltaan ehjä ja pysyi tukevasti paikallaan. Ritilä on asennettu vuonna 1992. Kyseessä olevan laatuiset ritilät toimitetaan normaalisti kuumasinkittyinä ja se antaa tuotteille normaalioloissa kymmenien vuosien suojan. Näin ollen pelkästään ritilän iän perusteella taloyhtiöllä ei ole ollut syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Vastaavia vahinkoja kuin vahingonkärsineelle nyt tapahtunut ei ole aikaisemmin sattunut eikä ritilästä ole valitettu taloyhtiölle.

 

Lausunnonpyytäjän mukaan onnettomuuden jälkeen kyseisen liikekiinteistön ulkoritilät käännettiin ylösalaisin. Lausuntopyynnön liitteenä olevat kuvat. joissa esitetään olevan ritilät tammikuussa 2003, eivät vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ole samasta kohteesta kuin missä vahinko on tapahtunut ja josta vahingonkärsinyt on lähettänyt kuvat vahingon jälkeen. Vahinkotarkastajan käydessä vahinkopaikalla 14.10.2002 ritilät ovat olleet paikallaan ja samanlaisina kuin vahingonkärsineen tuolloin toimittamista kuvista ilmenee. Vakuutuksenottajalta saadun tiedon mukaan kyseisen vahinkopaikan ritilöitä ei ole muutettu eikä käännetty; ritilöiden kääntäminen ei ole edes mahdollista.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että kyseessä oleva metalliritilä on yleisesti käytössä oleva rakenne. Kiinteistönomistajan ei voida katsoa olevan korvausvastuussa ritilällä liukastumisesta pelkästään sen vuoksi, että kiinteistöllä on käytetty tällaista rakennetta. Edellä todettujen seikkojen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei kiinteistöosakeyhtiön ole osoitettu aiheuttaneen vahinkoa tuottamuksellaan tai lai­minlyönnillään. Lausunnonpyytäjän kaatuminen on lähinnä tapaturma, josta ketään ei voida pitää korvausvelvollisena.

 

 

Vakuutuksenottajan olevan kiinteistöosakeyhtiön edustaja on puhelimitse ilmoittanut, ettei vakuutuksenottajalla ole lisättävää asiaan.

 

 

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä kiinteistönomistajalla on katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia kiinteistön rakenteiden kunnosta siten, että kiinteistöllä asioivat henkilöt voivat siellä turvallisesti liikkua.

 

Lausunnonpyytäjä liukastui elokuun lopulla vakuutuksenottajana olevan kiinteistöyhtiön omistamassa liikerakennuksessa sijaitsevan varaston ulko-oven edustalla. Lausunnonpyytäjän mukaan liukastuminen johtui oven edustalla olleesta kuluneesta metalliritilästä.

 

Lautakunta toteaa, että kyseisen tyyppiset metalliritilät ovat yleisesti käytettyjä myös ulkotiloissa. Kiinteistönomistajan ei voida katsoa olevan korvausvastuussa pelkästään sen vuoksi, että kiinteistöllä on tällaista rakennetta käytetty. Metalliritilä saattaa kosteana olla liukas, erityisesti jos se on käytössä kulunut. Nyt kyseessä oleva metalliritilä on ollut käytössä 10 vuotta eikä vakuutuksenottajan mukaan vastaavanlaisia vahinkoja ole aiemmin sattunut. Lautakunnalle toimitetuista valokuvista ei ole pääteltävissä, että kyseinen metalliritilä olisi ollut siinä määrin kulunut tai huonokuntoinen, että kiinteistönomistajan olisi pitänyt se uusia. Koska kiinteistönomistajan ei näin ollen voida katsoa aiheuttaneen vahinkoa huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään, ei se myöskään ole korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Tämän vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas, jäsenet Määttä, Rusanen ja Eskuri sekä varajäsen Kivikoski. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA