Haku

VKL 126/14

Tulosta

Asianumero: VKL 126/14 (2014)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 15.08.2014

Kiinteistönomistajan vastuu. Puun kaatuminen auton päälle. Tuottamus.

Tapahtumatiedot

Verkkopalvelussa 29.11.2013 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A Oy:n omistamalla kiinteistöllä sijainnut iso puu kaatui 28.11.2013 kiinteistöllä olleen rakennuksen ja kolmen pihalla pysäköitynä olleen auton päälle.

Korvausta autojen vahingoista haettiin A Oy:n kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 18.12.2013. Yhtiö totesi, että A Oy:ltä saatujen tietojen perusteella kaatunut puu oli ollut ulkonaisesti terveen näköinen ja puun kaatuminen oli johtunut yksinomaan vahinkohetken kovasta tuulesta. Siksi kiinteistönomistajalle ei ollut syntynyt vahingoista voimassa olevan oikeuden mukaista korvausvastuuta. Auton omistajien korvausvaatimukset hylättiin.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa B, jonka auto vaurioitui vahingon yhteydessä, katsoo, että vahinko tulee korvata A Oy:n vastuuvakuutuksesta. B on pyytänyt asiassa lausunnon arboristilta, joka on katsonut, että kaatunut puu on ollut vaarallinen jo vuosia. Puun näyttäminen alan ammattilaiselle olisi riittänyt saamaan aikaiseksi toimenpiteet, jolla vahinko olisi vältetty. Pelkästään nyt ratkenneen ja kaatuneen puun sivuhaaran typistäminen ja sitominen olisi riittänyt. Puun poistoa olisi pitänyt harkita jo ajat sitten, koska sen kasvupaikka ei ole ollut tuon kokoluokan puulle riittävä. Lausunnon perusteella B katsoo kiinteistönomistajan syyllistyneen useisiin laiminlyönteihin. Puun kuntoa ei ole tarkkailtu riittävästi, minkä lisäksi kasvupaikka on ollut kooltaan riittämätön. Puu on ollut hiekkalaatikon välittömässä läheisyydessä ja siten muodostanut erityisen vahingonvaaran, jonka vuoksi puun kuntoa olisi tullut tutkia tarkemmin. Lisäksi puussa on ollut ulospäin näkyvä vaurio. B katsoo lisäksi, että kiinteistönomistajan on tullut olla tietoinen alueelle tulossa olleesta kovasta myrskystä (ns. Heini-myrsky 28.11.2013) ja sen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Toisaalta, toisin kuin vakuutusyhtiö on väittänyt, kovimmatkaan 28.11.2013 mitatut tuulenpuuskat eivät ole yltäneet myrskytuulen 21 m/s tasolle. Puu on siten kaatunut normaalin tuulenpuuskan seurauksena.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo ensisijaisesti, että asian ratkaiseminen edellyttäisi suullista todistelua, jota Vakuutuslautakunta ei voi ottaa vastaan. Tämän vuoksi yhtiö esittää, ettei asiassa annettaisi ratkaisusuositusta.

Joka tapauksessa yhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja A Oy ole vahingosta korvausvastuussa. A Oy:n selvityksen mukaan alueen viheralueista vastaavat huoltoliike ja erillinen viherpalveluihin erikoistunut yritys. Viherurakoitsijat tarkkailevat puiden kuntoa säännöllisesti ja laajempi puuston arviointi on viimeksi tehty noin 5 vuotta aiemmin. Kyseisen arvioinnin yhteydessä nyt kaatuneesta puusta ei saatu kaatokehotusta huonokuntoisuuden tai vaarallisen haaraliitoksen vuoksi eivätkä tällaista kehotusta ole antaneet säännöllisesti alueen puita tarkkailevat viherurakoitsijatkaan. Puu on siten ollut hyväkuntoinen. Jos puu olisi havaittu vaaralliseksi, olisi se luonnollisesti välittömästi poistettu. Puu oli tarkoitus kaataa alueella alkavan peruskorjauksen vuoksi maisemallisista syistä.

Puun kaatuminen voimakkaan tuulen johdosta on tullut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. Puun runko katkesi maanpinnan kohdalta. Kaatuneen puun heti kaatumisen jälkeen poistaneen ja tarkastaneen metsurin mukaan rungossa ja juurissa ei ollut nähtävissä lahovaurioita, vaan kyseessä oli terve yksilö. B:n toimittama lausunto puun kunnosta poikkeaa A Oy:n selvityksestä. Kyseinen lausunto on päivätty yli 2 kuukautta vahingon sattumisen jälkeen. Lausunto kerrotaan tehdyksi silmämääräisesti. Siitä ei käy ilmi, onko lausunnon tekijä käynyt tarkastamassa puun vahinkopaikalla heti vahingon jälkeen, parin kuukauden päästä vai tehnyt silmämääräisen arvioin pelkkien valokuvien perusteella. Lausunnon luotettavuutta on siten syytä epäillä ottaen huomioon puun kaataneen metsurin lausunto näkyvien lahovaurioiden puuttumisesta.

Vakuutusyhtiön A Oy:ltä saamien tietojen mukaan kaatuneessa puussa ei ole ennen vahinkoa ollut havaittavissa lahovaurioita ulospäin eikä niitä ollut havaittavissa rungossa tai juurissa puun kaatumisen jälkeenkään. Kiinteistönomistajan viherurakoitsijat tarkkailevat puuston kuntoa säännöllisesti, minkä lisäksi alueella suoritetaan laajempia puuston kunnon arvioita, viimeksi noin 5 vuotta sitten. Vaaralliset puut poistetaan heti havaittaessa. Vakuutusyhtiö pitää A Oy:n toimintaa puiden kunnon tarkkailussa asianmukaisena ja riittävänä. Vahinko on ollut A Oy:n kannalta yllättävä. A Oy kiinteistön omistajana ei ole vahingosta korvausvastuussa, eikä vahinkoa siten korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle A Oy:lle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottajan puolesta on puhelimitse ilmoitettu lautakunnalle, ettei vakuutuksenottajalla ole asiaan lisättävää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

A Oy:n kiinteistönomistajan vastuuvakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 5.3.1 mukaan korvausta maksetaan vakuutusaikana toiselle aiheutetusta henkilö- ja esinevahingosta, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön ja toimistotilan omistajana tai haltijana.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jolle siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko A Oy kiinteistönomistajana korvausvastuussa vahingosta, joka B:n autolle aiheutui A Oy:n omistaman kiinteistön tontilta kaatuneen puun vuoksi.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää yleensä vahingon aiheuttamista tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Kiinteistönomistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia kiinteistön turvallisuudesta. Vastuu vahingoista ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta, vaan kiinteistönomistaja voi vapautua korvausvastuusta osoittamalla huolehtineensa kiinteistön kunnossapidosta asianmukaisesti. Kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu muun muassa huolehtia siitä, että kiinteistöllä kasvavat puut eivät aiheuta vaaraa kiinteistöllä liikkuville ihmisille tai heidän omaisuudelleen. Kiinteistönomistajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että lahot ja huonokuntoiset puut kaadetaan. Jos kiinteistönomistaja laiminlyö tämän velvollisuutensa ja tästä aiheutuu vahinkoa kiinteistön käyttäjälle, on kiinteistönomistaja vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Kiinteistönomistajan vastuuta arvioitaessa ratkaisevaa on, onko puun kuntoon tai ominaisuuksiin liittyvä vaaratekijä ollut kiinteistönomistajan havaittavissa ennen vahinkoa. Lähtökohtana on se, että jos kiinteistönomistajalla ei puun ulkonäön tai iän perusteella ole ollut syytä epäillä puun kuntoa, ei kiinteistönomistaja ole vastuussa puun kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta, vaikka puun sittemmin todettaisiinkin olleen vaurioitunut.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan A Oy:n selvityksen mukaan nyt kysymyksessä olevan kiinteistön viheralueista vastaavat huoltoliike ja viherpalveluyritys. Nämä tarkkailevat muun muassa puiden kuntoa silmämääräisesti ja raportoivat ongelmista isännöitsijälle. Puita on kaadettu aina tarpeen mukaan. Nyt kaatuneen puun haaraliitosta ei ole mainittu vaaralliseksi eli haaraliitoksen repeäminen on tullut yllätyksenä A Oy:lle. Kiinteistön asukkailta ei ole tullut ilmoituksia mahdollisista puuhun liittyvistä ongelmista. Alueen puiden kuntoarvioita on tehty aikaisempina vuosina ja vaaralliset puut on poistettu. Nyt kaatuneen puun runko on kuvattu noin metrin korkeudelta ja tällöin puulle ei ole annettu kaatotuomiota. Puun runko on vahingon tapahtuessa katkennut maan pinnan alapuolelta eivätkä vauriot ole olleet nähtävissä ennen vahinkoa. Puu oli merkitty kaadettavaksi, mutta tämä ei liittynyt puun kuntoon vaan suunnitteilla olleeseen kiinteistön peruskorjaukseen, jonka yhteydessä puita oli tarkoitus maisemallisista syistä kaataa. Alueen puuston tarkempi arviointi on viimeksi tehty noin viisi vuotta sitten.

Kaatuneen puun vahinkopaikalta poistaneen metsurin vakuutusyhtiölle antaman lausunnon mukaan kaatunut puu oli terve yksilö eikä siinä ollut havaittavissa lahoamista.

B:n hankkiman, 7.2.2014 päivätyn arboristin lausunnon mukaan arboristi on tutkinut puun silmämääräisesti, kun siinä on ollut jäljellä enää kanto. Lausunnon mukaan puu oli Populus-sukuun kuuluva poppeli, joka kasvoi taloyhtiön pohjoisrajalla, rajan ja kulkukäytävän välisellä viheralueella. Puun halkaisija kannosta oli noin 100–120 cm. Ratkennut haara on ollut todennäköisesti alkuaan erillinen puu, nk. juuristovesa, joka on kasvanut lähes kiinni emäpuussa muodostaen haarantapaisen liitoskohdan päärunkoon. Todellisuudessa näiden puiden solukot eivät ole olleet yhdessä, vaan runkojen väliin on kasvanut kuorta, joka on pitänyt rungot erillään. Puuainekseltaan, kannon kohdasta, emäpuu oli terve. Ainoastaan ratkenneen haaran sivuankkurijuuri oli lahonnut, johtuen mahdollisista juuristovaurioista ohi kulkevaa käytävää rakentaessa. Katuneen sivuhaaran juuristoalueesta suurin osa on ollut käytävän puolella. Huono haaraliitos on ollut havaittavissa puussa vuosikymmeniä. Lausunnonantajan mielipiteen mukaan puu on ollut vaarallinen jo vuosia. Puun näyttäminen alan ammattilaiselle olisi riittänyt saamaan aikaiseksi toimenpiteet, joilla vahinko olisi vältetty. Pelkästään haaran typistäminen ja sitominen olisi riittänyt. Puun poistoa olisi pitänyt harkita jo kauan sitten, koska sen kasvupaikka ei ole ollut kyseisen kokoiselle puulle riittävä. Mikäli juuristoa on tuhottu kaivamalla puun ja talon välisellä alueella viimeisten 20 vuoden aikana, on lausunnonantajan mukaan kyseessä jo harkittu vahingonteko, jonka seuraukset ovat tiedossa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sille esitettyjen selvitysten mukaan A Oy on järjestänyt kiinteistöllä kasvavien puiden kunnon säännöllisen tarkkailun, josta ovat huolehtineet huoltoyhtiö ja viherpalveluyritys. Tarkkailun yhteydessä havaittavat huonokuntoiset puut poistetaan. Tämän lisäksi alueella tehdään harvemmin laajempia puuston kuntokatselmuksia, viimeksi tällainen katselmus on tehty noin 5 vuotta ennen vahinkoa. 28.11.2013 kaatuneen puun osalta ei ole tarkastuskierroksilla tai katselmuksissa tehty havaintoja huonosta kunnosta. B:n hankkimassa arboristin lausunnossa mainittua haaraliitoksen vaarallisuutta ei näissä tarkastuksissa ole havaittu. Myöskään kaatuneen puun kiinteistöltä poistanut metsuri ei lausuntonsa mukaan ole havainnut lahovaurioita puussa.

B:n hankkimaan arboristin lausunnon osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseisen lausunnon mukaan kaatuneen poppelin sivuhaaran ja emäpuun välinen haaraliitos olisi ollut havaittavissa, mikäli puu olisi tutkitutettu ammattilaisella. Lausunnon mukaan kaatunut sivuhaara ei todennäköisesti ole ollut osa emäpuuta, vaan juuristovesa, joka on kasvanut lähes kiinni emäpuussa. Rungot eivät ole olleet kiinni toisissaan, vaan niiden välille on kasvanut kaarnaa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tämänkaltaisen puun ominaisuuden tunnistamista ja tietoa sen vaarallisuudesta voida edellyttää kiinteistönomistajalta. Kiinteistönomistajalla ei myöskään ole yleistä velvollisuutta ilman erityistä syytä (esimerkiksi puun ulkoisesti heikentynyt kunto) tarkastuttaa kiinteistöllä kasvavien puiden kuntoa ammattilaisilla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kaatuneen puun vahinkoa edeltänyt ulkoinen kunto ole edellyttänyt puun kaatamista tai sen erityistä tarkastuttamista. Kiinteistönomistajalla ei myöskään ole ollut syytä ennakoida, että ulkoisesti hyväkuntoisen näköinen puu kaatuisi myrskyssä. Kiinteistönomistaja A Oy on lautakunnan käsityksen mukaan osoittanut toimineensa puun kunnon tarkkailun osalta huolellisesti. Näin ollen A Oy ei ole B:n auton vahingosta korvausvastuussa.

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia