Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (syntynyt vuonna 1968) loukkasi jalkansa noustuaan ulos autostaan pysäköintialueella 12.9.2014 kello 1819. A oli ilmoittanut astuneensa kuoppaan irtonaisen asfaltinpalan tai kiven päälle. A :n nilkka turposi ja hän hakeutui hoitoon vahinkopäivän jälkeisenä päivänä. A haki korvausta hoitokuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä mahdollisesta pysyvästä haitasta kiinteistön omistavan asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 21.11.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan paikoitusalueen kunto oli A:n nähtävissä eikä vahinko ollut aiheutunut paikoitusalueen kunnossapidon laiminlyönnistä vaan siitä, että parkkipaikan pintakatteena oli käytetty kivimursketta. Koska vahinko ei johtunut kiinteistön omistavan asunto-osakeyhtiön tuottamuksesta, ei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta.

Asiakkaan valitus

A on lausunut 8.1.2015 päivätyssä valituksessaan, että vakuutusyhtiö oli saanut isännöitsijältä väärän valokuvan vahinkopaikasta. Vahinko ei johtunut kivimurskeesta vaan kuopasta. A kertoi astuneensa maanrakennustöiden suorittamisen jälkeen maahan jääneeseen asfaltinpalaan kiven päälle, joka oli kuopan pohjalla tai reunalla. Tapahtuman seurauksena A:n jalka nyrjähti ja pohjeluu murtui. A on kertonut ottaneensa vahinkopaikalta mukaan vahingon aiheuttaneen asfaltinpalasen, jonka kooksi hän ilmoitti 7 cm * 6 cm * 5 cm.

A on lausunut 15.6.2015 päivätyssä lisäkirjelmässään, että epäselvyys vahinkotiedoista johtuu vakuutusyhtiön väärin kirjaamista tiedoista. A kertoi vahingosta aluksi noin kaksi viikkoa vahingon jälkeen isännöitsijälle suullisesti. Saatuaan tiedon vakuutusyhtiön mahdollisesta korvausvastuusta, A teki isännöitsijälle 16.10.2014 kirjallisen selvityksen vahingosta. A kertoo toimittaneensa kuvat vahinkopaikasta vakuutusyhtiöön ennen kirjallisen korvauspäätöksen tekemistä. Lääkäri jätti kirjaamatta lausuntoonsa A:n kertomuksen kiven tai asfaltinpalasen vaikutuksesta vahinkoon. A on toimittanut valituksensa liitteenä naisystävänsä S:n kirjallisen lausuman vahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 12.3.2015 päivätyssä vastineessa, että kiinteistön pysäköintialueella oli tehty lokakuussa 2013 maalämpörakennusurakka, jonka jälkeen kuopat oli täytetty ja alue oli tasoitettu kivimurskeella. Vakuutusyhtiölle toimitetuista valokuvista on nähtävissä, että parkkialue oli pinnoitettu osin asfaltilla ja osin kivimurskeella. Kyseinen pinnoitemateriaali ei voi olla koskaan täysin tasainen. Lisäksi kaikissa pinnoitteissa voi olla pieniä painaumia, tasoeroja ja irtokiviä, ja alueella liikkuvan tulee ottaa näiden olemassaolon mahdollisuus huomioon, mikä on lausuttu myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksissa VKL 553/06 ja VKL 41/01.

Valokuvien perusteella tapaturma-alueella ei ollut mitään tavanomaisesta poikkeavaa eikä mitään sellaista, mitä alueella liikkuva henkilö ei pystyisi ennakoimaan. Alustassa ei ollut havaittavissa kuoppia tai suuria korkeuseroja. Vakuutusyhtiölle toimitetussa vahinkoalueesta otetussa valokuvassakaan ei ollut havaittavissa kuoppaa. Koska parkkialue oli tyydyttävässä kunnossa ja turvallinen liikkua ja pinnoitteen rosoisuus oli A:n havaittavissa, ei vahinko ollut aiheutunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta vaan kyseessä oli tapaturma.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan kirjelmässä vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön edustaja on pyytänyt Vakuutuslautakuntaa huomioimaan, että vahingonkärsineen selvitys vahinkotapahtumasta oli asunto-osakeyhtiön edustajan mukaan puutteellinen ja lisäksi selvitys oli muuttunut vahinkokäsittelyn aikana. A ilmoitti vasta 2.1.2015 ja saatuaan vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen, että kaatumispaikka oli autopaikka numero kuusi, eikä hänen oma autopaikkansa numero 18. Tätä ennen kaatumisen oli 17.10.2014 ilmoitettu tapahtuneen yksilöimättömästi pysäköintialueella. Vakuutuksenottajan mukaan A oli myös muuttanut kuvaustaan vahingon aiheuttaneesta turvallisuuspuutteesta. A ilmoitti 16.10.2014 kompastuneensa kivimurskeeseen, 17.10.2014 kompastumisen kerrottiin johtuneen asfaltinpalasesta ja vasta 2.2.2015 kompastumisen syyksi mainittiin kuoppa, jossa asfaltinpalanen oli.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kiinteistönomistaja näyttänyt huolehtineensa kiinteistön kunnossapidosta asianmukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutusehtojen kohdan 322.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajan toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottajan on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeuskäytännössä pysäköintialueen kunnossapitämisen on katsottu kuuluvan ns. korostuneen huolellisuusvelvollisuuden piiriin. Kunnossapitovelvollisen, tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiön, on huolehdittava siitä, että alustaan ilmaantuneet kuopat täytetään ilman aiheetonta viivästystä. Kunnossapitovelvollisella on näyttötaakka siitä, että se on toiminut kadun kunnossapidossa asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiö on todennut korvauspäätöksessään, ettei pysäköintialue ollut täysin tasainen sen pinnoitemateriaalin vuoksi, mutta mitään kuoppia tai isoja korkeuseroja ei ollut havaittavissa. Vakuutusyhtiön mukaan tapaturma-alueella ei ollut mitään tavanomaisesta poikkeavaa, eikä mitään, mitä alueella liikkuva henkilö ei pystyisi ennakoimaan. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, etteivät pienet korkeuserot muodosta korvausvastuuta kadun kunnossapidosta vastaavalle.

Asunto-osakeyhtiön edustajan mukaan A:n kertomus ei ollut uskottava, koska tarinaa oli muutettu vahingon selvittelyn aikana. A ilmoitti vasta 2.1.2015 ja saatuaan vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen, että kaatumispaikka oli autopaikka numero kuusi, eikä hänen oma autopaikkansa numero 18. Tätä ennen kaatumisen oli 17.10.2014 ilmoitettu tapahtuneen yksilöimättömästi pysäköintialueella. Vakuutuksenottajan mukaan A oli myös muuttanut kuvaustaan vahingon aiheuttaneesta turvallisuuspuutteesta. A ilmoitti 16.10.2014 kompastuneensa kivimurskeeseen, 17.10.2014 kompastumisen kerrottiin johtuneen asfaltinpalasesta ja vasta 2.2.2015 kompastumisen syyksi mainittiin kuoppa, jossa asfaltinpalanen oli.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinkotapahtumasta annetun selostuksen tarkentaminen myöhemmin tee kertomuksesta epäuskottavaa, jos annettu selvitys on johdonmukainen ja myöhemmin tarinasta annettu lisätieto ei ole ristiriidassa aiemmin annetun selostuksen kanssa. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan se seikka, että kaatumisen oli aluksi kerrottu tapahtuneen yksilöimättömästi pysäköintialueella ja vasta myöhemmin tietyn pysäköintiruudun kohdalla, ei tee tarinasta epäjohdonmukaista.

13.9.2014 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan A:n nilkka oli vääntynyt kun hän oli astunut kuoppaan noustessaan autosta. Koska kuopasta oli kerrottu heti vahingon jälkeen A:ta hoitaneelle lääkärille, ei isännöitsijälle myöhemmin annettu selvitys kuopasta ole ristiriidassa vahingosta aiemmin annetun selvityksen kanssa, jonka mukaan vahinko johtui asfaltinpalasesta tai kivestä. A oli Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa kertonut astuneensa kuopan pohjalla tai reunalla olleen kiven tai asfaltinpalan päälle. A:n kertomusta tukee A:n naisystävän S:n 9.1.2015 päivätty lausuma, jonka mukaan A astui kuoppaan ja asfaltin irtokappaleen tai noin nyrkin kokoisen kiven päälle.

S kertoi lausumassa käyneensä A:n kanssa vahinkopaikalla 14.9.2014, jolloin A ja S totesivat siinä olleen terävän asfaltin reunan ja noin 1520 senttimetriä syvyisen kuopan. Kuopassa oli asfaltin irtokappale ja pyöreähkö, hieman nyrkkiä pienempi kivi. A:n kertomuksen mukaan vahingon aiheuttaneen asfaltinpalasen mitat olivat 7 cm * 6 cm * 5 cm.

Pysäköintialueen kunnossapidosta vastaavan asunto-osakeyhtiön isännöitsijä oli toimittanut Vakuutuslautakunnalle valokuvan vahinkopaikasta. A:n valokuvaan tekemän merkinnän mukaan kuvassa oli autopaikka 18, joka ei ollut vahinkopaikka. Kuva oli otettu valokuvaan tehdyn kirjauksen mukaan 31.10.2014, kun asunto-osakeyhtiön edustaja oli A:n kertomuksen mukaan haravoinut kivimurskan tasaiseksi.

A on toimittanut valokuvia vahinkopaikasta ja hän kertoo itse tasoittaneensa kuoppaa, jotta vastaavia vahinkoja ei tapahtuisi uudestaan. A on toimittanut lisäksi kuvia muualla kiinteistön alueella sijainneesta kivimurskasta.

Kiinteistön pysäköintialueella oli tehty lokakuussa 2013 maalämpörakennusurakka, jonka jälkeen pysäköintialueeseen jääneet kuopat oli täytetty ja tasoitettu kivimurskeella. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asunto-osakeyhtiö ollut esittänyt selvitystä siitä, miten pysäköintialueen kunnossapidosta oli huolehdittu tasoituksen jälkeisenä aikana. Pysäköintialueen kate muodostui esitetyn selvityksen perusteella epätasaisesta kivimurskasta ja alustassa oli 1520 senttimetrin syvyinen korkeusero, joka oli muodostanut turvallisuuspuutteen jalankulkijoille. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajan olevan korvausvastuussa vahingosta tuottamuksensa perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suosittamaan A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen vakuutuksenottajan tuottamuksen perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Eskuri

Karimäki

Korpiola

Rusanen