Tuntemattomaksi jäänyt ajoneuvo oli 20.8.2004 kolhinut vakuutuksenottajan Volvo 5D STW 940-henkilöauton (vm. 1997) kuljettajan puoleista etukulmaa. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan auton etupuskurista oli katkennut lista ja puskurissa oli naarmuja. Myös peltiin oli tullut naarmuja. Vakuutuksenottaja vaati vahinkoa korvattavaksi kaskovakuutuksestaan.

 

Vahinkotarkastajat T ja O tarkastivat auton vauriot ja katsoivat, että auton vaurioitunut etupuskuri voidaan korjata ja lokasuoja oikaista. Vakuutuksesta korvattaisiin siis korjauskulut vahinkotarkastajan laatiman korjauslaskelman mukaisesti. Vakuutuksenottaja oli tähän tyytymätön ja vaati, että etupuskuri ja lokasuoja tulee vaihtaa uusiin osiin. Hän asennutti autoonsa uudet osat kustannuksellaan ja vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan ne. Sivutoiminen vahinkotarkastaja R tarkasti vielä vaurioituneet osat ja oli myös sitä mieltä, että ne olisi voitu korjata. Vakuutusyhtiö piti arvioitujen korjauskustannusten korvaamista riittävänä.

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että auto oli erinomaisessa kunnossa ennen vahinkoa, mm. etupuskurin pintaosa oli uusittu vuonna 2003. Puskuri oli ollut uudenveroinen. Törmäyksessä autosta vaurioitui etupuskuri ja siihen kuuluvia listoja, vasen etulokasuoja, vilkku ja etu-umpio. Vilkku ja etu-umpio on nyt korvattu. Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiön pitäisi korvata myös uuden etupuskurin pinnan ja lokasuojan asentaminen. Tähän mennessä korvatut arvioidut korjauskustannukset huomioon ottaen yhtiön pitäisi vielä maksaa 746,72 euroa.

 

Lausunnonpyytäjä kertoo saaneensa erittäin huonoa asiakaspalvelua etenkin vahinkotarkastaja T:ltä. Vakuutuksenottaja on alusta asti vaatinut, että auto korjattaisiin vahinkoa edeltäneeseen kuntoon, mutta tämä ei T:lle sopinut. Hän ei edes tullut katsomaan vakuutuksenottajan autoa pyynnöstä huolimatta. Hän varmaan epäili vakuutuksenottajan yrittävän maksattaa vanhoja vaurioita vakuutusyhtiöllä.

 

Vakuutuksenottaja vaati uutta puskurin pintaa ja uutta etulokasuojaa, koska ne olivat ennen vahinkoa virheettömät. Vahingossa puskuri oli muuttanut muotoaan, nirhautunut, ja siitä puuttui pieni pala. Jos nämä osat olisi oiottu, maalattu ja muovikorjattu ja samaan kohtaan sattuisi tulemaan myöhemmin uusi vaurio, vakuutusyhtiö olisi varmasti kiinnittänyt huomiota siihen, että samalla kohtaa on alla vanha vaurio. Vakuutusehdoissa vanhempaa autoa ei ole asetettu uutta autoa epäedullisempaan asemaan sen suhteen, uusitaanko osia vahingon jälkeen vai korjataanko niitä.

 

Vakuutuksenottaja kävi ennen autonsa korjaamista näyttämässä sen vaurioita kahdessa kolarikorjauksia tekevässä liikkeessä. Liikkeiden edustajien mukaan puskuriin voi tehdä muovikorjauksen ja muovimaalauksen, mutta tästä jää korjausjälkiä, eli vaurioitunut osa ei tule vahinkoa edeltävään virheettömään kuntoon. Lisäksi puskurissa olevan rypyläisen pinnan korjaus ja maalaus eivät ole kestäviä: musta muovimaali on arka kiveniskemille ja hakkau­tuu helposti vuodessa rikki. Liikkeessä oli sattumalta korjattavana toisen au­ton etupuskuri, jota oli muovikorjattu ja maalattu noin vuotta aiemmin, ja siinä kiveniskemät olivat rikkoneet maalatun pinnan. Vakuutuksenottaja ei hyväksy autoonsa tuollaisia hetken kestäviä korjauksia.

 

 

Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Vaurioituneen ajoneuvon korjaamiseen tulee käyt­tää kunnoltaan ja iältään vastaavia, käyttökelpoisia osia, jos niitä on saatavissa eikä niiden hankinta aiheuta korjaustyöhön viivästymistä. Ehtojen mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan uusilla sellaisia vahingoittuneita osia, jotka korjaamalla voidaan saattaa tarkoituksensa täyttävään käyttöön.

 

Yhtiö katsoo edelleen, että vakuutuksenottajan auton puskurin ja lokasuojan törmäysvauriot olivat niin lieviä, että nämä osat olisi voitu saattaa vakuutusehtojen mukaiseen kuntoon korjaamalla: oikomalla, maalaamalla ja muovikorjauksessa käytettävillä menetelmillä. Tällöin arvioitujen korjauskulujen korvaamista on pidettävä vakuutusehtojen mukaan riittävänä.

 

 

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 7.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko.

 

Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta arvonalentumisesta, korjauksen yhteydessä tehdyistä muutos- tai parannustöistä, vahinkoon liittymättömästä pesusta tai muusta käsittelystä, polttoaineesta eikä ylityökorotuksista.

 

Ehtojen kohdan 7.2.2 mukaan jos vahingoittunut omaisuus voidaan kohtuullisin kustannuksin korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset tai niitä vastaava rahamäärä.

 

Ehtojen kohdan 7.2.3 mukaan vaurioituneen ajoneuvon korjaamiseen tulee käyttää kunnoltaan ja iältään vastaavia, käyttökelpoisia osia, jos niitä on saatavissa eikä niiden hankinta aiheuta korjaustyöhön viivästymistä.

 

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan uusilla sellaisia vahingoittuneita osia, jotka korjaamalla voidaan saattaa tarkoituksensa täyttävään kuntoon.

 

Vakuutuksenottaja on kertonut, että hänen autonsa etulokasuoja ja etupuskuri olivat ennen vahinkoa olleet täysin ehjät. Näitä osia ei hänen mukaansa olisi saanut korjaamalla vahinkoa edeltävään kuntoon, vaan ainakin etupuskuriin olisi jäänyt jälkiä korjauksesta, ja puskurin maalipinta olisi saattanut hakkautua kiveniskemistä rikki suhteellisen lyhyessäkin ajassa. Osien korjaaminen olisi voinut johtaa korvausepäselvyyksiin mahdollisen myöhemmän vahingon yhteydessä.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 7.2.3 mukaan vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu vaurioituneiden osien korjauskustannuksiin, jos osat voidaan korjata käyttötarkoituksensa mukaiseen kuntoon. Tapauksessa esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksenottajan auton etupuskurin ja loka­suojan korjaaminen käyttötarkoitustaan vastaavaan kuntoon on ollut kohtuullisin kustannuksin mahdollista osia uusimatta. Vaikka vakuutuksenottaja ei tällaista kor­jausvaihtoehtoa olekaan voinut autoonsa hyväksyä, vakuutusyhtiö ei ehto­jensa mukaan ole velvollinen korvaamaan korjauskelpoisten osien uusimista. Näiltä osin korjauskulujen korvaaminen on ehtojen mukaan riittävää.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että yhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Tuomela ja Sario sekä varajäsenet Heikkinen ja Maso. Sihteerinä toimi Raulos.