Tapahtumatiedot

S kaatui pyörällä A:n kaupungin kevyen liikenteen väylällä 7.3.2009.

Korvausta vahingosta haettiin A:n vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on 3.7.2009 korvauspäätöksessään katsonut, että kaupunki on vastuussa vahingosta. Vakuutusyhtiön mukaan S kuitenkin myötävaikutti vahinkoon ajamalla talvikelistä huolimatta polkupyörällä, jossa ei ollut nastarenkaita. S haki tähän päätökseen muutosta ja vakuutusyhtiö antoi 25.3.2010 päätöksen, jonka mukaan oikaisuvaateessa ei esitetty uusia asiaan vaikuttavia selvityksiä.

Tämän jälkeen S ilmoitti 15.7.2011 ja 27.2.2013 tyytymättömyytensä ratkaisun myötävaikutusalennukseen. Vakuutusyhtiö katsoi, että hän ei toimittanut olennaista ratkaisuun vaikuttavaa uutta tietoa, jonka perusteella asian voisi käsitellä uudelleen. Vakuutusyhtiö ei ole tehnyt näiden ilmoitusten vuoksi uusia päätöksiä asiassa vaan päätös 25.3.2010 jäi voimaan.

Vakuutusyhtiö antoi 18.11.2013 korvauspäätöksen S:lle vahingosta aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Päätöksen mukaan S:lle maksetaan korvauksia pysyvästä haitasta vähennettynä myötävaikutuksesta johtuvalla 30 prosentilla.

Asiakkaan valitus

S vaatii täyttä korvausta pysyvästä haitasta, täyttä korvausta muista kuluista sekä korvausta siivouskuluista kesäkuulta 2009. Kaupungin mukaan keli oli niin hyvä, että hiekoitusta ei tarvinnut tehdä. Vakuutusyhtiön mukaan keli oli niin huono, ettei pyörällä olisi saanut ajaa. S oli 7.3.2009 noudattanut suurta varovaisuutta ja taluttanut pyöräänsä keskustassa hiekotuksen puuttumisen vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan kanneaika myötävaikutusta koskevan päätöksen osalta on kulunut. Korvauspäätös on tehty 25.3.2010, jonka jälkeen asiassa ei ole esitetty uutta selvitystä. Kanneaika on siten päättynyt 25.3.2013.

Mikäli lautakunta katsoo, ettei kanneaika asiassa ole kulunut, katsoo vakuutusyhtiö, että S on myötävaikuttanut vahinkoon. Vakuutuksenottaja on myöntänyt jo vahinkoilmoituksen liitteenä toimittamissaan asiakirjoissa, että vahinkopaikka oli jäinen ja hiekoittamaton. Kyseessä oli sulamisvesien jäätymisestä aiheutunut paikallinen liukkaus, koska muualla ei ollut liukasta. Hiekoitusta ei vahinkopäivänä ollut tehty missään muuallakaan kaupungin alueella, koska tarvetta sille ei ollut. Keli ei ollut liukas. Sulamisvesien jäätymisestä aiheutuva liukkaus on kunnossapitovelvolliselle korvausvastuun synnyttävä tilanne, ja tästäkin vahingosta on vakuutuksenottajalle muodostunut korvausvastuu.

S on myötävaikuttanut vahinkonsa tapahtumiseen pyöräilemällä talvisissa olosuhteissa nastattomilla renkailla. Yöllä oli pakkasta ja vahinkohetkellä lämpötila oli nollassa. Mahdollinen jää ei päivän aikana päässyt sulamaan kulkureiteiltä. S:llä on ollut aihetta olettaa, että pyörätiellä voi olla jäätä ja tiedostaa vahingon riski nastattomilla renkailla pyöräillessään. Syväuritetut renkaat eivät puhkea sepelillä niin helposti kuin tavalliset renkaat, mutta pito liukkaalla ei ole sen parempi. S myöntää itsekin, että hän välillä käveli, vaikka keli ei ollut yleisesti liukas. Hän on huomioinut että liukkautta oli. Vahinkoa ei todennäköisesti olisi sattunut, mikäli S olisi liikkunut jalkaisin tai nastoitetuilla renkailla, koska keli ei ollut yleisesti liukas.

S on aiemmin kertonut, että vahinkopaikka oli epätasainen siten, että se vietti. Liukastumiskohdassa oli suuren ajoneuvon renkaiden tekemää sileää painaumaa, joka oli yllättävän liukas. Hän ei kerro, että kohdassa olisi ollut renkaiden jättämää kynnystä tai muuta sen kaltaista epätasaisuutta, joka olisi vaikuttanut pyörällä kaatumisen. Myöskään hänen kaatumismekanismista kertomassaan ei mainita, että pyörän rengas olisi osunut esteeseen.

S:llä oli pyörässään ostoskasseja sekä edessä että takana, sekä ohjaustangossa pieni käsilaukku. Pyörällä toki saa kuljettaa tavaraa. Käsilaukku ja etukorissa ollut ostoskassi ovat voineet osaltaan vaikuttaa pyörän tasapainoon tai ohjattavuuteen.

S on myötävaikuttanut vahingon tapahtumiseen pyöräilemällä talvisissa olosuhteissa nastattomilla renkailla. Jos vahingon tapahtumiseen on osasyynä vahingon kärsineen oma laiminlyönti, joutuu hän tyytymään osakorvaukseen täyden korvauksen sijasta. Tässä tapauksessa korvausta on soviteltu myötävaikutuksen perusteella ja S:lle on maksettu korvaus 30 prosentin vähennyksellä myötävaikutuksen johdosta.

Siivouskulujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että S ei tarkemmin yksilöi mistä ja kuinka suuresta kuluerästä on kyse, tai milloin kuitti on lähetetty vakuutusyhtiöön.

S sai kaatuessaan nilkkamurtuman. Hänelle on katsottu korvattavaksi siivous ylimääräisinä kotiapukuluina kolmen kuukauden ajan vahingon sattumisesta. S:n 12.6.2009 pojalleen H:lle maksama 60 euroa kotiavusta on korvattu hänelle 2.9.2009 vähennettynä oman myötävaikutuksen osuudella.

Vahingon satuttua korvauksen S:lle on maksanut vakuutuksenottaja omavastuuosuutensa ylittymiseen saakka. Ensimmäinen korvaus S:lle on vakuutusyhtiöstä maksettu 2.9.2009. S on 12.8.2009 ja 8.9.2009 pyytänyt vakuutusyhtiön käsittelijää välittämään vakuutuksenottajan edustajalle pyynnön lähettää hänelle maksuerittely vakuutuksenottajan 12.6.2009 maksamasta korvauksesta muun muassa siivoustyön osuuden selvittämiseksi. Mikäli S on hakenut korvausta kaupungilta muusta kuin edellisessä kappaleessa mainitusta kotiavusta, ei vakuutusyhtiön käytössä ole sen osalta kuitteja, päätöstä tai korvauserittelyä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko kanneaika vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä kulunut. Mikäli kanneaika ei ole kulunut, asiassa on lisäksi kyse siitä, onko vahingonkärsijä myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (14.5.2010/426) 74 §:n mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeytymisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 11 §:ssä.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on tehnyt 25.3.2010 korvauspäätöksen, jonka mukaan S on myötävaikuttanut vahinkoon. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että kanneaika on kulunut 25.3.2013. Vakuutusyhtiö on kuitenkin 18.11.2013 korvannut S:n pysyvän haitan myötävaikutuksesta johtuvalla vähennyksellä. Lautakunta katsoo, että pysyvää haittaa koskevan korvauspäätöksen kanneaika ei ole vielä kulunut.

Asiassa on riidatonta se, että vakuutuksenottaja on vastuussa S:lle aiheutuneesta vahingosta jättämällä hiekoittamatta tielle valuneet ja jäätyneet sulamisvedet. Vakuutusyhtiö on katsonut, että S on myötävaikuttanut vahinkoon ajamalla nastoittamattomilla renkailla talvella. Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole osoitettu, että vahinko olisi vältetty, jos S:n pyörässä olisi ollut nastarenkaat. Yleisen elämänkokemuksen perusteella hiekoittamaton jää on liukasta myös nastarenkailla ajettaessa. Toisaalta hiekoitetulla jäällä voi ajaa myös nastoittamattomilla renkailla. Lautakunta katsoo, ettei S ole myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön on korvattava S:lle aiheutunut pysyvä haitta kokonaisuudessaan.

Muilta osin S on menettänyt kanneoikeutensa lain asettaman kolmen vuoden määräajan kulumisen johdosta.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa S:lle täyden korvauksen pysyvästä haitasta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:

Eskuri

Hirviniemi

Korpiola

Rusanen