Haku

VKL 120/13

Tulosta

Asianumero: VKL 120/13 (2013)

Vakuutuslaji: Maatilavakuutus

Ratkaisu annettu: 28.11.2013

Lakipykälät: 29, 73

Vuotovahinko-osa. Olivatko kosteusvauriot aiheutuneet patterista vuotaneesta nesteestä?

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoitus

Vakuutusyhtiö B:n tietojärjestelmän merkintöjen mukaan A ilmoitti 25.4.2012 vesivahingosta. Merkintöjen mukaan tuvassa oli todettu laaja vesivahinko ja vahinkopäiväksi oli merkitty 3.1.2012. Patteri oli vuotanut. Vahinko oli tullut esille korjaustöiden yhteydessä. A oli ollut aikaisemmin yhteydessä vakuutusyhtiö C:hen, jossa rakennuksen esinevakuutus oli ollut voimassa tammikuusta 2012 lukien. Vakuutusyhtiö B:ssä A:lla oli ollut mm vuoto- ja rikkovahinko-osat sisältävä maatilavakuutus, joka oli päättynyt 3.1.2012.

L Oy:n kartoitus 19.4.2012

L Oy:n kartoitusraportin mukaan A:n puolitoistakerroksisessa omakotitalossa (rakennusvuosi 1957) oli havaittu vesikiertoisen lämmityspatterin vuotavan makuuhuoneen lattialle. Lisäksi raportin mukaan välipohjarakenteessa keittiön katossa oli havaittu lahovaurioita. Kartoitushetkellä 19.4.2012 lattiarakenteet oli purettu kokonaisuudessaan ja seinien alaosissa olevat lahovauriot oli korjattu.

L Oy:n raportin kuvatekstin mukaan makuuhuoneen vuotaneessa lämmityspatterissa oli voimakasta syöpymää vuotokohdassa. Keittiön kohdalla välipohjarakenteessa olevat lahovauriot olivat L Oy:n raportin mukaan todennäköisesti aiheutuneet vesikatteen ja julkisivun liitoskohdasta ennen vesikatteen uusimista vuotaneesta vedestä. Vesikate oli uusittu noin vuotta ennen kartoitusta. Muilta osin vaurioiden aiheuttajasta ei L Oy:n raportin mukaan ollut täyttä varmuutta. Mahdollisen lämmityspatterin vuodon lisäksi rakenteita oli raportin mukaan saattanut rasittaa maaperästä nouseva kosteus. Raportin merkinnän mukaan alapohjarakenteena oli ollut kaksoislaattarakenne, joka oli tehty noin vuonna 1980.

Vahinkotarkastus 9.5.2012

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja kävi kohteessa 9.5.2012. Tarkastajan muis­tion mukaan rakennuksessa oli menossa täysperuskorjaus, jossa muutetaan myös väliseinien paikat ja uusitaan LVIS-asennukset. Korjaustöistä oli suunnitelmat 15.1.2012 päivätyissä kuvissa. Suunnitelman mukaan lattiat puretaan pohjalaattaa myöden ja sen päälle asennetaan eristeet sekä valetaan uusi lattiavalu, johon asennetaan lattialämpöputket. Kun korjaustöitä oli tehty ja rakenteet oli purettu pohjalaatalle, oli pohjalaatan todettu pudonneen. Ulkoseinissä oli todettu lahoa alapuiden ja seinälaudoitusten osalla. A:n mukaan vahingot on ai­heuttanut olohuoneessa sijaitsevan patterin pintavuoto.

Vahinkotarkastajan mukaan patteri, jossa A on ilmoittanut havainneensa vuodon, on A:n kertoman mukaan sijainnut tupa/olohuoneessa, tien puoleisella seinällä. Tarkastajan näkemyksen mukaan ennen korjaustöiden aloittamista otettujen valokuvien perusteella patterin edessä ei ollut näköestettä, joka olisi estänyt vaurioiden havaitsemista. Käytettävissä ei ole dokumentointia siitä, onko kuvattu patteri nimenomaan sijainnut tällä kohtaa. Patteri on ollut ulkoseinän sisäpinnasta irti noin 50 mm. Putket olivat olleet pinnassa ja tulleet katon rajasta patterille. Vuotoveden olisi täytynyt valua lattiapinnalle ennen kuin se olisi ohjautunut eristetilaan. Tarkastajan näkemyksen mukaan tällaisessa tilanteessa kosteus­vaurion olisi pitänyt ilmetä viimeistään viikkosiivouksien yhteydessä lattiapinnoilla. Pinnoitteena on ollut muovimatto, joka oli asennettu puuparketin päälle vakuutuksenottajan kertoman mukaan.

Muistion mukaan A kertoi lisänneensä umpinaiseen vesikeskusjärjestelmään vettä jo muutaman vuoden ajan. Tämä ei ollut tarkastajan mukaan tullut esille muihin vahinkoihin liittyvillä tarkastuskäynneillä. Veden lisäämisen tarve voi muistion mukaan liittyä myös varoventtiilin vuotoon ja paisunta-astian toimimattomuuteen tai esimerkiksi pannuhuoneessa olevaan pintavuotoon.

Tarkastajan mukaan A:n purkutöiden yhteydessä alapuista ottamista valokuvista näkyy jauhomaista lahoa. Alapuut ovat osin täysin käsin murrettavia ja puoliksi hävinneitä. Vaurioituneet alapuut ovat sijainneet alimman pohjalaatan alapuolella pohjahiekan tasolla. Tämä sijainti mahdollistaa tarkastajan mukaan myös sen, että alapuut ovat altistuneet pohjakosteudelle. Niiden sijainnista johtuen myös kastepiste on vaikuttanut lahojen syntymiseen alapuiden ja pystypuiden osalla. Tarkastajan mukaan pohjalaatan painuminen on johtunut mahdollisesti rakennusaikaisen tiivistämisen riittämättömyydestä. Yleensä täyttöhiekka kastellaan ja jyrätään, joten mikään muu kuin mahdollinen palopostin rikkoutuminen ja siitä tullut runsas vesimäärä ei voi aiheuttaa hiedan siirtymistä tai tiivistymistä pohjalaatan painumisen mahdollistamiseksi.

Liike K:n kartoitus 30.7.2012

K-nimisestä liikkeestä käytiin A:n omakotitalossa 30.7.2012. Tässä vaiheessa korjaustyöt olivat lähes valmiit. K:n raportin mukaan talon pesutilat oli rakennettu erilliseen laajennusosaan. Rakennuksen korkeusasema on raportin mukaan poikkeuksellisen hyvä. Lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan tasoero on noin 900 mm. Aiemman pohjalaatan pinta lattiapinnan alapuolella oli ollut noin 120 mm, joten pohjalaattataso oli ollut lähes 800 mm ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella. Korkeusasemasta johtuen ulkoseinien alaosien vaurioituminen ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ei ole todennäköistä. Mahdollinen kapillaarisesti nouseva kosteus maapohjasta aiheuttanee lähinnä vaurioita rakennuksen keskiosassa väliseinien alaosiin, mutta saatujen tietojen mukaan väliseinien alaosat ovat olleet kunnossa.

K:n raportissa kerrotaan, että saatujen tietojen mukaan lämmitysjärjestelmän putkistot ovat olleet alapohjarakenteissa 1980-luvulle saakka eikä mahdollisista vuodoista tuona aikana ole tietoa. Lämmitysjärjestelmän putket on nostettu 1980-luvulla yläjakoisiksi. Käyttövesiputkistot ovat olleet osin alapohjarakenteissa, mutta putkilinjat ovat kulkeneet keittiön ja WC-tilojen päädyssä alueella, jossa ulkoseinien puurakenteet ovat saatujen tietojen mukaan olleet kunnossa. Pahimmat vauriot ulkoseinien alaosassa olivat olleet makuuhuoneen ja olohuoneen puoleisessa päädyssä jatkuen osin eteis- ja keittiötiloihin.

K:n raportin mukaan korjaustöiden yhteydessä on todettu pinnallinen selvä patterivuoto olohuoneessa. Se ei kuitenkaan yksin selitä laaja-alaisia ulkoseinärakenteiden alaosien vauriota. Raportin mukaan saatujen tietojen ja havaintojen perusteella ulkoseinärakenteiden vaurioituminen johtunee sisäpuolisesta kosteusrasituksesta. Vauriot ovat saattaneet syntyä pitkän ajan kuluessa, sillä rakenteet olivat olleet kuivia, mutta lahoja. Syynä voi mahdollisesti olla vanha lämmitysjärjestelmän vuoto. Koska rakennuksen korkeusasema on hyvä, on epätodennäköistä, että vauriot olisivat syntyneet ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Korjaustöiden valmistumisen jälkeen ei ole mahdollista tarkemmin selvittää vaurioiden tarkkaa syy-yhteyttä. Ulkoseinärakenne ja mahdolliset pahimmat vauriokohdat seinän syvyyssuunnassa eivät olleet tarkastettavissa.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan keittiön vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet vanhan vesikatteen vuodosta. Vuotokohta ei ole enää nähtävissä eikä vahinkotapahtumaa tai tapahtuma-aikaa voi enää selvittää. Vesikate on uusittu ja vauriojäljet viittaavat vuotoon ennen katteen uusimista. Vahingon aiheuttajaksi ei ole todettu vakuutuksesta korvattavaa ennalta arvaamatonta ja äkillistä tapahtumaa, joten vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Maatilavakuutus ei korvaa sadeveden aiheuttamia vahinkoja.

Päätöksen mukaan kartoitusraportin kuvien perusteella voi todeta, että jossain vaiheessa lämpöpatteri on vuotanut. Vuodon määrää tai ajankohtaa ei voi päätellä. A on kertonut, että vuotanut putki on ollut makuuhuoneessa. Lisäksi hän on kertonut, että patteriverkostoon on lisätty vettä muutaman vuoden ajan. Lisätyistä vesimääristä ja siitä, miksei patteriverkoston veden häviämistä ole aikaisemmin selvitetty, ei ole kerrottu. Makuuhuoneen lattian pinnoitteiden kunnosta ei ole annettu selvitystä.

Vakuutusyhtiölle tulee toimittaa sellaiset asiakirjat, joiden perusteella voidaan selvittää yhtiön vastuu vahingon korvattavuudesta ja laajuudesta. Vakuutusyhtiölle tulee varata mahdollisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään. Kuvien perusteella patteri on ollut ruosteinen, joka kertoo patterin vuotamisesta. Vuoto lämpöpatterissa on ollut näkyvissä ja patterin ruostevauriot ovat olleet helposti havaittavissa. Lisäksi mahdollinen vuotovesi on ollut olohuoneen muovimatolla ennen rakenteisiin pääsyä. Nämä seikat huomioiden lämpöpatterin vuoto olisi ollut helppo havaita ja vahinkoilmoitus olisi voitu tehdä ennen purkutöitä. Ilmoitus vahingosta vakuutusyhtiö C:hen on tehty vasta purkutöiden yhteydessä tai sen jälkeen.

Päätöksen mukaan makuuhuoneen rakenteet on purettu ennen kartoituksen tekemistä. Lämpöpatterin vuotoa ei ole voitu todeta. Ainoastaan patterista on voitu todeta, että se on joskus vuotanut. Rakenteiden kosteuksia ei ole päästy tutkimaan eikä vaurioiden aiheuttajaa ole voitu selvittää. Asiassa kerrotun ja valokuvien perusteella alapohjarakenteiden vauriot ovat olleet laajat ja kosteus rakenteissa on ollut pitkäaikaista. Vaikka patteriverkostoon on kerrottu lisätyn vettä jo useamman vuoden, ei ole vakuutusyhtiön mukaan todennäköistä, että lämpöpatterista vuotanut vesi aiheuttaisi kerrotun kaltaisia vaurioita ilman, että asukas huomaisi vuotoa. Vuotoveden määrä on ollut pieni ja vuotoveden on täytynyt olla lattiapinnalla ennen rakenteisiin pääsyä.

Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei ole voitu osoittaa, että alapohjarakenteessa havaitut laajat ja pitkäaikaiset vauriot ovat aiheutuneet kerrotusta patteriputken vuodosta. Lisäksi on mahdollista että maakosteus on vaurioittanut rakenteita. Maakosteuden aiheuttamat vauriot eivät ole maatilavakuutuksesta korvattavia tapahtumia. Koska lämpöpatterista aiheutunutta mahdollista vuotovahinkoa rakenteille ei ole voitu osoittaa, ei korvausta vakuutuksen perusteella voida suorittaa. Kun lämpöpatterin korjauskuluissa huomioidaan patterin ikä, ei sen kustannuksista jää omavastuun jälkeen korvattavaa osuutta.

Valitus

A:n valituksen mukaan korjaustyöt aloitettiin huhtikuussa 2012. Purkutöiden yhteydessä tuli ilmi laaja vesivahinko. Korjaustyöt aloitettiin asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Vauriot tulivat yllätyksenä. A kertoo olleensa ensin yhteydessä vakuutusyhtiö C:n vahinkopalveluun, josta kerrottiin, että tarkastus voidaan tehdä viikon päästä. C:stä kehotettiin ottamaan valokuvia ja kerrottiin, että töitä voi jatkaa. Myöhemmin C:stä ilmoitettiin, että kysymyksessä on vakuutusyhtiö B:n vakuutuksen voimassa ollessa sattunut vahinko.

Valituksen mukaan vesikaton vuoto ei ole tullut ikinä näkyviin, vaan kosteus on jäänyt välipohjan kuttereihin. Keittiön katossa tai seinässä ei ollut merkkejä vesivuodosta. Vakuutusyhtiön valokuvissa katosta ja seinistä on otettu lastulevyt pois. Patteri on tiputtanut vuosien saatossa vanhan linjaston reikiin, jotka olivat avoinna näkyvissä. Vesivuotoa ei ole voinut havaita. Makuuhuoneessa ei ole ollut muovimattoa lattiassa, vaan parketti. Kun patteria otettiin seinästä irti, siinä havaittiin selvä reikä, joka oli märkä. Korjaustöiden yhteydessä havaittiin veden menneen lattiapinnan alapuolelle rakenteisiin. Lattiassa ei ollut merkkejä vesivaurioista, koska vesi oli tippunut patterissa olevasta reiästä vanhan patterilinjaston reikiin uittamalla. Pattereiden vesikierto on ollut pois päältä toukokuusta syyskuuhun.

Valituksen mukaan painehävikki ei tullut aikaisemmin mieleen, koska LVI-liike oli vaihtanut aikaisemmin uuden paisunta-astian. A viittaa siihen, että paisunta-astian [vuoto] olisi vaurioittanut talon alajuoksua. A:n mukaan alapuut sijaitsivat alimman pohjalaatan alapuolella. Hiekka oli alapohjassa joka puolella täysin kuivaa. Pohjalaattatason korkeuden huomioiden ulkopuolista kosteutta ei tule sisälle. Vahinkoalueella ovat kulkeneet käyttövesiputket WC:hen, keittiöön ja yläkertaan.

L:n ja K:n raporttien mukaan kosteus ei ole tullut talon ulkopuolelta, vaan patterilinjoissa oleva vuoto on aiheuttanut vahingon. Korjauksiin on mennyt tähän mennessä 95 000 euroa, joista vesivahingon osuus on ollut noin 69 000 euroa. Vakuutusyhtiön tulee korvata vesivahingon aiheuttamat kustannukset.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan keittiön vahinkojen on arvioitu aiheutuneen julkisivun ja vesikatteen liitoskohdan vuodosta. Kyseiseen kohtaan vesikatolla kerääntyy lunta, joten sulamisvedet ovat voineet päästä rakenteisiin. Sateen tai sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja rakennukselle korvataan vain, jos veden pääsy rakenteisiin on aiheutunut korvattavasta rikkovahingosta. Koska sadeveden pääsyn rakenteisiin ei ole todettu tapahtuneen vesikaton rikkoutumisesta äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena, ei vahinkoa korvata vakuutuksesta.

Vastineen mukaan L:n raportissa näkyvässä ruosteisessa ja vuotaneessa patterissa on keltaista maalia, joten vuotanut patteri on ollut tupa/olohuoneessa eikä makuuhuoneessa. Lattian pinnoitteena tilassa on ollut muovimatto. Patterille tulevat lämmitysjärjestelmän putket kulkevat pinnassa, joten putkiston tai patterin vuodot valuvat lattialle. Vahinkoilmoituksessa puhelimitse 25.4.2012 A kertoi, että patterin vuotovesi olisi päässyt rakenteisiin seinän ja betonilattian välistä. Myöhemmässä kirjelmässä hän kertoi, että vuotovesi on tippunut vanhan patterilinjaston reikiin, joiden hän kertoo olleen avoimena näkyvissä. Avoimia putken päitä tai sitä, että vuotokohta olisi vanhojen linjastojen kohdalla, ei voida todeta toimitetuista valokuvista. Yhtiön mukaan lyhytaikainen vuoto ei aiheuta lahovaurioita eikä patterin pieni tippavuoto aiheuta laajoja alapohjan vaurioita. Lisäksi lahovauriot ovat olleet kuivia, joten kosteudenaiheuttaja ei enää ole ollut olemassa eikä korjaustöiden yhteydessä havaittu patterivuoto siten voi olla vaurioiden aiheuttaja. Sekä keittiön että alapohjan vauriot on havaittu peruskorjauksen purkutöiden yhteydessä. Alapohjan pinnoite ja alapohjan rakenne pohjalaattaan asti oli tarkoitus uusia peruskorjauksen yhteydessä. Vaikka patterivuodosta olisi päässyt vähän vettä lattiarakenteeseen, ei vuotovesi ole aiheuttanut lisävahinkoa aikaisemmin vaurioituneelle alapohjarakenteelle, joka oli tarkoitus uusia perusparannuksen yhteydessä.

Yhtiön mukaan asiassa ei ole saatu selvitystä siitä, minkä takia lattialämmitysputket on uusittu 1980-luvulla. Alapohjan kuivalahon mahdollinen aiheuttaja on L:n ja K:n raporttien mukaan vanhan järjestelmän vuoto. Patterin vuoto tulee esille patteriverkoston paineen alenemisena. Vakuutusyhtiö selvittää A:n vesihävikistä kertomaa. Mahdollinen vanhan lämmitysjärjestelmän putken vuotaminen on tapahtunut yli kolmekymmentä vuotta sitten. Jos rakenteissa ollut vanha lämmitysjärjestelmän putki on vuotanut ja aiheuttanut kyseiset vauriot ulkoseinien alaosiin, on vahinkotapahtumasta kulunut yli kymmenen vuotta. Kun vahingon tapahtumisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, on vahinko vanhentunut ja korvauksenhakija on menettänyt oikeutensa korvaukseen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Ennen 1.11.2010 voimassa olleen vakuutussopimuslain (1994/543) 73 §:n (Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen) mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutuslautakunnalle toimitetut vuoden 2007 yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään em. lainkohtaa.

Vuoden 1933 vakuussopimuslain 29 §:n mukaan jos se, jolla on vakuutussopimukseen perustuva saaminen, ei ole laillisesti hakenut sitä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän sai tietää, että saaminen oli käynyt maksettavaksi, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa saamisen erääntymisestä, olkoon oikeutensa menettänyt. Velkomiseksi katsottakoon myöskin se, että saamista koskeva asia on joutunut merivahingonlaskijan käsiteltäväksi.

Vakuutusehdot

13 Vuotovakuutus

13.1 Korvattavat vahingot

13.1.1 Neste-, kaasu- tai höyryvuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

- rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista

- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä vesijohtoverkkoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten esimerkiksi pesukoneesta

- jääkaapista tai pakastinlaitteesta sähkökatkon tai laitteessa ilmenneen vian johdosta

- uima-altaasta

- tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja laitteista, kuten kylmälaitteista.

Muista kuin edellä mainituista putkista ja laitteista tai muualta virranneen sade- tai sulamisveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

16 Rikkovakuutus

16.1 Korvattavat vahingot

16.1.1 Rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.

16.2 Korvausrajoitukset

16.2.8 Muu vakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka alkuperäisen aiheuttajan mukaan on käsiteltävissä [tämän vakuutusyhtiön] palo-, luonnonilmiö-, vuoto- tai omaisuusrikosvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta ottaa tällä ratkaisusuosituksella kantaa vakuutusyhtiö B:n korvausvastuuseen 3.1.2012 saakka voimassa olleen maatilavakuutuksen perusteella. Tapauksessa on kysymys erityisesti siitä, ovatko talon lattioiden ja seinien alaosien vauriot aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä. Lisäksi keittiön kohdalla välipohjassa on havaittu kosteusvaurioita.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vakuutustapahtuma. Nesteen aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi vakuutusehtojen vuotovahinko-osan perusteella (ehtokohta 13), kun neste on vuotanut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan jostakin vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä, kuten vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että välipohjan vauriot olisivat aiheutuneet putkivuodosta tai että ne olisi aiheuttanut jonkin muun vakuutusehtojen kohdassa 13.1.1 kerrotun laitteen tai muun nesteen lähteen vuoto. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että esimerkiksi talon vesikattoa olisi jossakin vaiheessa kohdannut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai luonnonilmiön aiheuttama rikkoutuminen. Välipohjan vahingot eivät esitetty selvitys huomioiden ole aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä.

Valokuvien perusteella rakenteet ovat joutuneet pitkäaikaisen kosteusvaikutuksen rasittamaksi. A:n mukaan vuoto on ollut makuuhuoneessa sijainneessa patterissa. Vakuutusyhtiö katsoo, että L:n raportissa kuvattu patteri on sijannut olohuoneessa. Tapauksessa esitetty selvitys jättää kyseisen patterin sijaintipaikan epäselväksi. Pattereille menevät lämmitysputket ovat osapuolten mukaan kulkeneet huonetilassa. Asiassa esitetty selvitys huomioiden Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että tällä tavalla toteutetun patterin huonetilassa tapahtunut, mutta asukkailta huomatta jäänyt, vuoto olisi aiheuttanut lattia- ja seinärakenteissa olleita kosteusvaurioita. Asiassa jää selvittämättä, että nämä kosteusvauriot olisivat aiheutuneet patterin vuodosta. Selvittämättä jää myös se, että patterin vuoto olisi ylipäänsä aiheuttanut vahinkoa rakenteille.

On mahdollista, että havaitut kosteusvauriot ovat seurausta talon sisältä peräisin olevasta kosteusvaikutuksesta. Vakuutuslautakunta ei ole kuitenkaan sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että vauriot olisivat aiheutuneet putkivuodosta tai jostakin muusta vuotovahinko-osassa tarkoitetusta vahinkotapahtumasta tai että ne liittyisivät A:n kertomaan paisunta-astian toimimattomuuteen. Siltä osin kuin vahingot mahdollisesti ovat aiheutuneet 1980-luvulla tapahtuneesta vuodosta, on korvausoikeus vanhentunut.

Asiassa jää selvittämättä, että A:n korvattavaksi vaatimat kulut olisivat aiheutuneet vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vakuutustapahtuman aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta