Tapahtumatiedot

Vakuutettu (s. 1967) on 15.2.2009 kaatunut lumitöitä tehdessään ja loukannut oikean kyynärpäänsä. Kyynärpään vammaa on ensivaiheessa hoidettu ns. kolahdusvammana. Kyynärpäässä on myöhemmin todettu värttinäluun päässä meisselimurtuma ja kyynärpäähän on jäänyt ojennusvajausta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 5.5.2011 todennut, että lääkärinlausuntojen perusteella vakuutetun kyynärpäävamman pysyvä haitta jää voimassa olevan haittaluokituksen mukaan alle haittaluokka kahden ja korvausta pysyvästä haitasta ei näin ollen suoriteta.

Valitus

Vakuutettu vaatii, että kyynärpään vamman aiheuttamasta pysyvästä haitasta suoritetaan korvaus. Väärien alkuhoitojen johdosta hän joutui pitkälliseen hoitoprosessiin, josta on toimitettu valitus potilasturvakeskukseen. Käsi tähystysleikattiin ja operoinut lääkäri antoi 10.3.2011 lausunnon käden nykytilasta. Käsi todettiin 18 asteen ojennusvajavaiseksi sekä kiertorajoittuneeksi. Vakuutetun mukaan mitään nopealiikkeistä tai kiertoliikettä ei uskalla tehdä ja ulottuvuus oikealla kädellä on todella huono. Vakuutettu vetoaa haittaluokituspäätökseen ja toteaa, että kädestä löytyy rajoittunut kipua aiheuttava kiertoliike, vajaa ojennusaste ja kyynärnivel on jäykkä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö uudistaa asiassa aikaisemmin lausutun ja katsoo edelleen, että tehty päätös on oikea.

Lääketieteellinen selvitys

Lautakunnalla on käytettävissään E-lääkärinlausunto 25.8.2009, sairauskertomustiedot 5.5.2009, 9.7.2009, 30.9.2009, 22.10.2009, 10.12.2009 ja 10.3.2011, fysioterapiapalaute 2.7.2009, röntgenlausunto 17.3.2009 sekä lähete erikoislääkärin konsultaatioon 28.4.2009.

Sairauskertomustietojen 10.3.2011 mukaan kyynärnivelessä on liikerajoitusta 18 astetta ja kyynärnivelessä esiintyy naksahduksia kiertoliikkeissä ja kipuvihlaisuja.

Asiantuntijalausunto

Lautakunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa professori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harri Pihlajamäki on todennut, että vakuutetun tapauksessa 15.2.2009 sattuneeksi ilmoitettu vahinkotapahtuma on kuvattu vahinkoilmoituksessa 28.8.2009 seuraavasti: "Lumitöissä kaatuminen.". Vakuutetun mainitaan ensimmäisen kerran kääntyneen lääkärin puoleen 17.2.2009, mutta kyseiseen lääkärikontaktiin liittyvää sairauskertomuskopiota tai lääkärinlausuntoa ei ole käytettävissä oleviin asiakirjoihin oheistettu.

Varhaisin käytettävissä oleva lääkärin laatima sairauskertomusmerkintä tai muu merkintä on lähete oikean kyynärpään röntgenkuvaukseen päivämäärältä 17.3.2009, johon sisältyy myös radiologin lausunto kyseisestä röntgenkuvauksesta päivämäärältä 18.3.2009. Erityisen tarkkaa kuvaa käytettävissä olevilla asiakirjatiedoilla ei siis ole mahdollista muodostaa alkuvaiheen eli ns. tuoreen vaiheen oirekehityksestä ja lääkärin vastaanotollaan kliinisen tutkimuksen perusteella tekemistä löydöksistä ja havainnoista.

Röntgenkuvauslähetteestä päivämäärältä 17.3.2009 ilmenee, että lähetteen mukaan vakuutettu on kaatunut kuukausi sitten ja oikea kyynärpää on osunut maahan. Kyynärnivelen liikeradoissa kuvataan olevan rajoitusta siten, että ojennus jää 30 astetta vajaaksi. Radiologin lausunnon 18.3.2009 mukaan värttinäluun kyynärnivelen puoleisessa päässä on ollut todettavissa ns. meisselimurtuma, johon on liittynyt murtumakappaleen painauma. Lausunnon mukaan murtuma näyttäisi jo luutuneen. Radiologin lausunnon mukaan nivelpinnassa olevan pykälän mittaaminen on vaikeaa, koska otetuissa röntgenkuvissa sädesuunta on ollut viisto luupintaan nähden.

Ortopedin sairauskertomusmerkinnän 5.5.2009 mukaan vakuutettu on oikeakätinen. Kyynärnivelen liikelaajuudet on kuvattu ortopedin tekemien mittausten perusteella seuraaviksi: ojennusvaje oikeassa kyynärpäänsä 40 astetta, vasen kyynärpää menee 15 asteen yliojennukseen. Koukistusvaje oikealla vasempaan verrattuna on ollut 5 astetta kuten myös kyynärvarren kiertoliikkeessä supinaatiosuuntaan. Pronaatiosuuntainen kyynärvarren kiertoliike kuvataan liikelaajuudeltaan täydeksi.

Ortopedin laatiman tilankuvauksen mukaan 25.8.2009 kyynärnivelen ojennusvaje on astemitalla mitattuna 45 astetta, koukistusvaje 10 astetta, supinaatiosuuntainen kiertoliike on 10 astetta vajaa ja pronaatiosuuntainen kiertoliike on kuvattu täydeksi. Sittemmin kyynärniveleen on tehty 30.9.2009 tähystystoimenpide. Toimenpidekertomuksen mukaan tähystyksessä on todettu niukasti kiinnikkeitä, joita on poistettu. Värttinäluun kyynärnivelen puoleisessa päässä on murtuman seurauksena ollut hiukan ruston epätasaisuutta ja pieni kuoppa värttinäluun ulkosivulla, jota on toimenpiteen yhteydessä siistitty toimenpideinstrumentilla. Nivelkalvon tulehdusmuutosta ja kiinnikkeitä on myös poistettu ja lisäksi on tehty nivelkapselin avaus (kapsulotomia) ensin kyynärnivelen värttinäluun puoleiselle sivulle ja tämän jälkeen sisemmän puolen sivulle.

Toimenpiteen yhteydessä on toimenpidekertomuksen mukaan puhdistettu myös arpikudosta ns. fossa coronoideasta ja myös fossa oleeranista. Toimenpiteen yhteydessä edellä mainittujen tähystystoimenpiteiden jälkeen kuvataan testauksessa todetun kyynärnivelen ojentuvan täysin suoraksi, jopa hiukan yliojennuksen puolelle, ja myös koukistus on ollut liikelaajuudeltaan täysi.

Sairauskertomusmerkinnän 22.10.2009 mukaan vakuutettu on toimenpiteen jälkeen käynyt fysioterapiassa. Sairauskertomusmerkinnän 10.12.2009 mukaan sittemmin on suositeltu myös ojennuslastan käyttöä. Tilankuvauksen 10.12.2009 mukaan ojennusvajausta on 20 astetta aktiiviliikkeissä, 10 astetta passiivivenytyksessä. Tuoreimman käytettävissä olevan tilankuvauksen 10.3.2011 mukaan astemitalla mitattuna ojennusvaje on 18 astetta, koukistus on liikelaajuudeltaan täysi. Tilankuvauksen 10.3.2011 mukaan kyynärnivelessä on naksahduksia kiertoliikkeissä ja kipuvihlaisuja. Kyynärvarren kiertoliikkeissä ei kuvata todetun liikeradan vajetta.

Johtopäätöksinään professori Pihlajamäki toteaa, että vakuutetun tapauksessa käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella on kyse murtumasta värttinäluun kyynärnivelen puoleisessa päässä. Röntgenkuvauksessa päivämäärältä 17.3.2009 on radiologin lausunnon 18.3.2009 mukaan murtuma näyttänyt luutuneen. Kyynärnivelessä on ollut todettavissa liikeradan vajetta, lähinnä selkeä ojennusvaje, jonka vuoksi on 30.9.2009 tehty kyynärnivelen tähystystoimenpide. Tähystyksen jälkeisen fysioterapian ja mahdollisesti ojennuslastan käytön jälkeen on kyynärnivelen liikeratojen todettu edistyneen siten, että ojennusvajetta on ollut jäljellä 10.3.2011 sairauskertomusmerkinnän mukaan enää 18 astetta.

Käytettävissä olevissa edellä kuvatuilta osin puutteellisissa asiakirjatiedoissa ei ilmene, että vakuutetun tapauksessa värttinäluun kyynärnivelen puoleisen pään murtuman kehitykseen olisi olennaisesti ollut myötävaikuttamassa tapaturmasta 15.2.2009 riippumaton sairaus, vika tai vamma.

Tapaturman sattumispäivämääräksi on ilmoitettu 15.2.2009. Arvioitaessa pysyvää haittaa tässä vakuutetun tapauksessa tulee sovellettavaksi tuolloin voimassa ollut sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama haittaluokitus. Ensisijaisesti tulevat sovellettavaksi kyynärvarren toimintaa koskevat kohdat, ei yläraaja kokonaisuutena -periaate. Asianomainen mainitaan oikeakätiseksi. Luokitus tarkoittaa oikeaa tai parempaa yläraajaa. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä luokkaa alemmat, paitsi luokassa 2, jota ei alenneta.

Haittaluokituksen mukaan haittaluokka on 2 – 4, kun kyynärvarren kiertoliike on rajoittunut tai puuttuva asennosta riippuen. Haittaluokka on 2, kun kyynärnivel liikkuu 30 – 90 astetta. Kun kyynärnivel on jäykkä, liikkumaton ja asento siinä on hyvä, on haittaluokka 4. Kun kyynärnivel on jäykkä ja asento siinä on huono, on haittaluokka 5 – 6. Kyynärvarren amputaatio vastaa haittaluokkaa 10.

Verrattaessa sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamaa haittaluokitusta tässä asianomaisen tapauksessa tuoreimpaan käytettävissä olevaan tilankuvaukseen eli sairauskertomusmerkintään 10.3.2011 voidaan todeta, että vähintään alimpaan korvaukseen yltävän tasoista haittaa ei tässä vakuutetun tapauksessa ole jäänyt.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 7. mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.

Haitan suuruus määrätään sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaan. Haitan suuruus määrätään tapaturman sattuessa voimassa olleen haittaluokituksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1 – 20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 %:n haittaa.

Haittaluokkaa 1 käytetään ainoastaan silmien ja sormien vammoissa. Haitat, jotka muussa kuin silmä- ja sormivammoissa ovat lievempiä kuin luokassa 2, eivät vähäisyytensä takia ole tarkoin arvioitavissa.

Korvausta ei kuitenkaan makseta haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.

Asian arviointi

Tapauksessa on kysymys siitä, mitä haittaluokkaa vakuutetulle tapaturman 15.2.2009 seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman päätöksen (1012/86) 1 §:n 2 momentin mukaan haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (esimerkiksi yläraaja kokonaisuutena tai yleinen toiminnanvajavuus). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa.

Vakuutetulle jäänyt pysyvä haitta ilmenee oikean kyynärnivelen kiertoliikkeen rajoittumisena ja 18 asteen koukistusvajauksena. Koska vakuutetulle jäänyt pysyvä haitta keskittyy kyynärnivelen alueelle, voidaan käyttää haittaluokituspäätöksen yksityiskohtaista nimikettä. Haittaluokituspäätöksen yläraajan toiminnallista haittaa koskevan 3 §:n A 2 kohdan mukaan haittaluokka on 2 – 4, kun kyynärvarren kiertoliike on rajoittunut tai puuttuu asennosta riippuen. Kyynärnivelen liikkuessa koukistusliikkeessä 30 – 90 astetta haittaluokka on 2 ja kun kyynärnivel on jäykkä, liikkumaton ja asento siinä on hyvä, haittaluokka on 4.

Vakuutetun oikean kyynärnivelen koukistusvajaus on käytettävissä olevin tiedoin 18 astetta, joka ei haittaluokituspäätöksen mukaan arvioituna yllä alimpaan korvattavaan haittaluokkaan 2. Vakuutetun oikeassa kyynärnivelessä ilmoitetaan olevan myös naksahduksia ja kipua kiertoliikkeissä. Käytettävissä olevin tiedoin vakuutetun kyynärvarren kiertoliikkeissä ei kuitenkaan ole todettu liikeradan vajetta. Haittaluokituspäätöksessä edellytetään kyynärvarren kiertoliikkeen rajoittuneisuutta, jolloin haittaluokka on 2 – 4, asennosta riippuen.

Lautakunta katsoo, että käytettävissä olevin tiedoin vakuutetulle ei ole jäänyt tapaturman 15.2.2009 seurauksena korvattavaa pysyvää haittaa. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Ahlroth, Kauppila, Kummoinen ja Lehti . Sihteerinä toimi Stormbom.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA