Haku

VKL 116/02

Tulosta

Asianumero: VKL 116/02 (2002)

Vakuutuslaji: Venevakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2002

Veneen uppoaminen Vahingon syy Todistelu Oliko vahinko johtunut myrskystä?

Tapahtumatiedot             
 
Vakuutuksenottajan Caprera-merkkinen alumiininen perämoottorivene oli uponnut erään Näsijärvellä olevan laiturin kohdalla 31.10.–3.11.2001 välisenä aikana. Vahinkoilmoituksen mukaan vesisade ja voimakas tuuli olivat todennäköisesti lyöneet vedet perästä veneen sisälle ja vene oli uponnut.

Korvausta vahingosta haettiin venevakuutuksesta.
 
Vakuutusyhtiön päätös
 
Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että vakuutusehtojen mukaan veneen ollessa laiturissa, korvattava vahinkotapahtuma katsotaan sattuneen, kun keskituulen nopeus on yli 15 m/s. Ilmatieteen laitoksen tilastotietojen mukaan vahinkopaikkaa lähinnä olevalla havaintoasemalla eli Kuorevedellä oli aikavälillä 31.10.–3.11.2001 todettu suurimmaksi keskituulen nopeudeksi 10 m/s. Näillä tiedoilla ei ollut osoitettu, että laiturissa olleen veneen uppoaminen olisi johtunut ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Tällä perusteella vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa.
 
Lausuntopyyntö               
 
Vakuutuksenottaja toteaa, että vahinkopaikkaa lähinnä oleva Ilmatieteen laitoksen havaintoasema on Kuorevedellä, mutta on otettava huomioon, että vahinko tapahtui Näsijärvellä. Järviolosuhteissa tuulen nopeudet ovat aivan erilaisia kuin Kuoreveden havaintoasemalla, joka ei ole järven läheisyydessä. Näsijärvellä olevalla Siilinkarin mittausasemalla oli keskituulen nopeus ollut 1.11.2001 useita tunteja yli 15 metriä sekunnissa. Lausuntopyynnön liitteenä olevasta merikartasta ilmenee, että vahinkopaikka on ollut erittäin altis vahinkotapahtuman aikoihin pohjoisesta tulleelle tuulelle. Vahinko on sattunut syysmyrskyn aikana, josta kirjoiteltiin myös paljon lehdistössä. Myrskykeskus on kulkenut juuri kyseisen laituripaikan ylitse. Vahinkotapahtuman sattuessa keskituuli on ylittänyt 15 m/s nopeuden ja lisäksi syynä on ollut täysin yllättävä ennalta arvaamaton myrsky.

Vakuutuksenottaja on lisäselvityksenä vielä toimittanut lautakunnalle erään henkilön todistuksen sademääristä 31.10.–2.11.2001. Niiden perusteella on hänen mukaansa todettavissa, ettei vene ole voinut upota runsaan sateen vuoksi. Veneessä on ollut sähkökäyttöinen automaattinen ns. pilssipumppu, joka varmasti kykenisi tyhjentämään veneen sadevesistä automaattisesti.

Lausuntopyynnön oheen liitetyn H.M:n kirjoituksen mukaan hänen tekemiensä havaintojen mukaan sademäärät Ruovedellä, josta on matkaa vahinkopaikalle 5–6 kilometriä, olivat seuraavat:
31.10.2001      10 mm räntää,
1.11.2001        13 mm yöllä,
2.11.2001        ei sadetta.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Ilmatieteen laitoksen Hallin lentosääaseman tilastotietojen mukaan aikavälillä 31.10. – 3.11.2001 todettiin suurimmaksi keskituulen nopeudeksi 10 m/s. Samana päivänä eli 1.11.2001 todettiin poikkeuksellisen korkea sademäärä 17,3 mm. Siilinkarin havaintoasema on Näsijärvellä avoimella paikalla suurella selällä, joten tuuli vaikuttaa siellä aivan eri tavalla kuin Ruoveden Väärinmajalla, joka on suhteellisen suojaisa paikka. Siilinkarilta matkaa vahinkopaikalle on noin 56 kilometriä ja Hallista vain noin 26 kilometriä. Hallin havaintoaseman tilastotiedot antavat siten luotettavamman kuvan keskituulen nopeudesta vahinkopaikalla kuin Siilinkarin vastaavat tiedot. Todennäköisin syy veneen uppoamiselle on ollut sade. Sadetta ei kuitenkaan voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana. Automaattinen pilssipumppu lopettaa usein toimintansa, kun akku tyhjenee, varsinkin jos vedentulo veneeseen on runsasta ja kestää kauan.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Laajan venevakuutuksen ehtojen 41.1.1 –kohdan mukaan laajan venevakuutuksen perusteella korvataan vakuutuksen kohteelle ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot. Edelleen korvataan myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen. Veneen ollessa laiturissa, poijussa tai telakoituna, katsotaan korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen, kun keskituulen nopeus on yli 15 m/s.

Vakuutuksenottajan vene on uponnut 31.10. – 3.11.2001 välisenä aikana. Yleisesti tunnettuna seikkana voidaan pitää sitä, että 1.11.2001 oli Pyry-myrsky, joka aiheutti laajalti tuhoja. Lautakunnalle esitetyn Aamulehden artikkelin mukaan tuolloin Siilinkarin mittauspaikalla tuuli puhalsi puuskissa jopa 26 metriä sekunnissa, ja tuulen keskinopeuskin oli Näsijärvellä noin 20 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen todistuksen mukaan Tampereen Siilinkarilla tuulen nopeus oli 1.11.2001 klo 08.00 alkaen 15 m/s, klo 14.00 18 m/s, klo 17.00 16 m/s ja klo 20.00 18 m/s. Sen sijaan Jämsässä Hallin lentokentällä olevassa mittauspisteessä tuulen nopeus oli tuolloin huomattavasti alhaisempi, enimmillään 10 m/s, kuten myös Kuoreveden havaintoasemalla.

Lautakunta toteaa, että vakuutuksenottajan on näytettävä toteen, että kyseessä on korvattava vahinkotapahtuma, eli että veneen uppoaminen on johtunut joko ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, tai myrskystä tai rajuilmasta. Vakuutusehtojen mukaan veneen ollessa laiturissa korvattava vakuutustapahtuma katsotaan sattuneen, kun keskituulen nopeus on yli 15 m/s.
Käytettävissään olleen selvityksen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että keskituulen nopeus on vahinkopaikalla todennäköisesti ollut yli 15 m/s. Vaikka veneen uppoaminen olisi johtunut myrskyn yhteydessä esiintyneestä runsaasta sateesta, lautakunta katsoo, että tämän Pyry-myrskyn yhteydessä myös tällaisesta syystä aiheutunutta veneen uppoamista voitaisiin pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna ennalta arvaamattomana tapahtumana tuolloin vallinneiden poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi.

Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että aiheutunut vahinko tulee korvata venevakuutuksesta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Kainulainen, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Mikkola.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta