Haku

VKL 115/15

Tulosta

Asianumero: VKL 115/15 (2016)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 15.01.2016

Autoliikevakuutus. Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus. Vahingon määrä.

Tapahtumatiedot

Rakennustoimintaa ja autokauppaa eri toiminimillä harjoittaneelle vakuutuksenottajalle (jäljempänä X) oli sattunut viisi eri vahinkotapahtumaa. Ensimmäisessä (vahinko 1) X:n työntekijä ei ollut palauttanut käyttöönsä luovutettua autoa. Auto löydettiin myöhemmin, jonka jälkeen se oli siirretty eräälle pysäköintialueelle, jossa sitä oli vahingoitettu. Vahinko oli tapahtunut elo-syyskuussa 2013. Toisessa vahingossa (vahinko 2) X:n työntekijä oli vahingoittanut X:n toista autoa samalla pysäköintialueella 1.9.2013 - 6.9.2013 välisenä aikana. Kolmannessa vahingossa (vahinko 3) X:n omistama peräkärry ja siinä ollutta irtainta omaisuutta oli anastettu 6. - 7.9.2013. Peräkärry oli myöhemmin löytynyt. Neljännessä vahingossa (vahinko 4) X:n omistama pakettiauto oli poltettu käyttökelvottomaksi 13.9.2013. Autoa oli käytetty X:n rakennustoiminnassa muun muassa työmaavarastona. Viidennessä vahingossa (vahinko 5) X:n omistama mopo oli poltettu 11.9.2013.

Käräjäoikeus on antanut 10.2.2014 tuomion muun muassa mainittuja vahinkotapahtumia 2-5 koskeneessa rikosasiassa, jossa syytettyinä oli muiden muassa X:n palveluksessa olleita henkilöitä.

Vakuutusyhtiö on 24.10.2013 päivätyillä päätöksillään kieltäytynyt korvaamasta X:n ottamasta autoliikevakuutuksesta vahinkoja 1, 2 ja 4. Vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksen kohteena olivat vakuutuksenottajan omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat omaan vähittäiskaupan Suomessa sijaitsevaan myynti- ja kaupintavarastoon kuuluvat tai esittelykäytössä olevat moottorikäyttöiset ajoneuvot kiinteästi asennettuine varusteineen ja rekisteröitävät hinattavat ajoneuvot. Vakuutuksen kohteena olivat myös asiakkaiden käytössä koeajettavina tai korjauksessa tai huollossa olevan ajoneuvon sijaisajoneuvona olevat vakuutuksenottajan ajoneuvot.

Vahingon 1 kohteena ollut auto oli luovutettu X:n työntekijän käyttöön. Siten autoa ei ollut käytetty kysymyksessä olleen autoliikevakuutuksen vakuutusehtojen mukaisesti koeajossa tai sijaisautona. Vahingon 2 osalta X oli kertonut vahinkoilmoituksessaan, että auton oli ostanut X:n työntekijä, jolle se oli luovutettu. Kauppahinta oli ollut määrä maksaa myöhemmin. Tämän vuoksi auto ei enää ollut vakuutuksen kohteena. Vahingossa 4 vaurioitunut auto ei ollut vakuutuksen kohteena, koska se oli ollut X:n rakennusliikkeen normaalissa työkäytössä.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen myös vahingosta 3 päätöksellään 23.4.2014. Vakuutusyhtiön mukaan peräkärry oli löytynyt 9.10.2013 vahingoittumattomana. Se oli ollut avoimella kentällä. Vakuutusehtojen suojeluohjeiden mukaan liikkeen ulkopuolella tai ulkotiloissa ajoneuvon oli oltava lukittu. Koska peräkärry saadun tiedon mukaan oli ollut lukitsematon ja löytynyt vahingoittumattomana, vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta.

Korvauspäätöksessään 2.6.2014 vakuutusyhtiö on ilmoittanut vahingon 5 osalta mopon ja varusteiden käyväksi arvoksi 595 euroa. Arvonlisäveron 115,16 euron osuuden ja 500 euron omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen korvausta vahingosta ei jäänyt maksettavaksi.

Vakuutusyhtiö on X:n pyynnöstä käsitellyt vahinkotapahtumia 1, 2 ja 4 myös sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään, jossa 22.4.2014 antamallaan päätöksellä vakuutusyhtiö ei ole katsonut olevan syytä muuttaa korvausratkaisua.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja X on pyytänyt asiasta lautakunnan ratkaisusuositusta vedoten lautakunnalle toimittamaansa jäljennökseen käräjäoikeuden muun muassa puheena oleviin vahinkotapahtumiin liittyneessä rikosasiassa 10.2.2014 antamasta tuomiosta.

X on kertonut vahingosta 1, että auto oli ollut ennen vahinkoa työntekijän käytössä. Vakuutusehtojen vastainen lainaus oli päättynyt ennen auton tuhoamista. Vahingon 2 osalta kyseisestä autosta ei ollut tehty myyntisopimusta eikä autoa ollut myyty kyseiselle henkilölle. Vahingossa 3 peräkärry oli ollut kateissa yli 30 päivää, joten vakuutusehtojen mukaisesti vakuutusyhtiön pitäisi lunastaa se. Peräkärry oli ollut lukittuna auton perässä, josta se oli varastettu, ja se oli kärsinyt vauriota. Vahingossa 4 tuhoutunut pakettiauto oli odottanut korjausta korjaamon pihalla, jossa auto oli tuhopoltettu. Myös skootteri oli tuhopoltettu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on 15.4.2015 päivätyssä vastineessaan katsonut korvauspäätöksensä vakuutusehtojen mukaisiksi ja pyytänyt valituksen hylkäämistä perusteettomana. Vakuutusyhtiö on vedonnut X:n ottaman autoliikevakuutuksen vakuutusehtojen kohtaan 306.1.

X:n antamien tietojen mukaan vahingossa 1 vaurioitunut auto oli ollut vahinkohetkellä lainattuna työntekijälle työmatkakäyttöön. Auto oli ollut työntekijän käytössä viikon ajan, minkä jälkeen se oli löydetty vahingoittuneena hiekkakentältä. Koska auto oli ollut vahinkohetkellä lainassa muussa kuin vakuutusehtojen tarkoittamassa käytössä, se ei ollut vakuutuksen kohteena eikä vahinkoa korvattu. X on kertonut valituksessaan luvallisen laina-ajan päättyneen ennen vahinkoa. Selvitystä siitä, että työntekijän oikeutta käyttää autoa olisi jotenkin rajoitettu tai lainausajan päättymisestä olisi sovittu, ei ole kuitenkaan esitetty. Selvitys viittasi pikemminkin siihen, että auto oli ollut pysyvästi ja vapaasti työntekijän käytettävissä. Kyse ei näin ollen voinut olla luvattomasta käytöstä.

Vakuutusehtojen kohdan 306.1 mukaan vakuutuksen kohteena oli myös vakuutuksenottajan palveluksessa olevan sellaisen henkilön, jonka työtehtävät välittömästi liittyivät maksuperusteena olevan liikevaihdon muodostumiseen, jatkuvaan käyttöön luovutettu ajoneuvo. Ehtokohdalla ei ollut tässä vahingossa merkitystä, sillä auto oli luovutettu X:n rakennusliikkeen eikä autoliikkeen työntekijän käyttöön.

Vakuutusehtojen kohdan 306.1 mukaan vakuutuksen kohteena ei ollut myynti- sopimuksen tekemisen jälkeen asiakkaalle jo luovutettu ajoneuvo tai sen varusteet. Vahingon 2 osalta kielteinen korvauspäätös oli tehty sillä perusteella, että X oli kertonut sekä vakuutusyhtiölle että esitutkinnassa poliisille tehneensä suullisen sopimuksen auton myynnistä rakennusliikkeen työntekijälle. Vahinkohetkellä auto oli jo luovutettu ostajalle. Myöhemmän selvityksen mukaan kauppa oli sittemmin peruuntunut ja auto oli vahinkohetkellä ollut X:n rakennusliikkeen omistuksessa. Käräjäoikeus oli kuitenkin tuomiossaan katsonut vahingonkorvauksen määräksi vain 300 euroa. Enemmän näytön puuttuessa myös vakuutusyhtiö on katsonut sanotun summan vahingon määräksi, joka on siten jäänyt alle vakuutuksen 500 euron omavastuuosuuden, joten korvausta ei ole suoritettu.

Poliisilta vahingosta 3 saadun tiedon mukaan peräkärry oli löytynyt vahingoittumattomana. Valituksessaan X on kertonut peräkärryn olleen yli 30 päivää kateissa, jolloin se hänen mielestään olisi pitänyt lunastaa. Vakuutusyhtiön mukaan X:n autoliikevakuutuksessa ei kuitenkaan ollut tällaista ehtoa. X ei ollut kertonut tarkemmin peräkärryn vaurioista, eikä selvityksestä ilmennyt niitä aiheutuneen. Koska näyttötaakka aiheutuneesta vahingosta ja sen määrästä oli vakuutuksenottajalla eikä X ollut näyttänyt vahinkoa aiheutuneen, korvausta ei suoritettu.

Lisäksi vakuutusehtojen kohdan 306.5 suojeluohjeiden mukaan liikkeen ulkopuolella tai ulkotiloissa ajoneuvon oli oltava lukittu. X oli kertonut, ettei hän ollut varma, oliko peräkärry ollut lukittuna vahinkohetkellä, eikä kukaan esitutkinnassa kuulustelluista ollut kertonut peräkärryn olleen lukittu tai aisalukon murtamisesta. Mikäli korvattava vahinko näytettäisiin toteen, johtaisi suojeluohjeen laiminlyönti korvauksen alentamisen puoleen vahingon määrästä. Tästä summasta vähennettäisiin vielä 500 euron omavastuu.

Vahingon 4 osalta vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohdan 306.1 määräykseen, jonka mukaan vakuutuksen kohteena olivat vakuutuksenottajan omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat omaan vähittäiskaupan Suomessa sijaitsevaan myynti- ja kaupintavarastoon kuuluvat tai esittelykäytössä olevat moottorikäyttöiset ajoneuvot kiinteästi asennettuine varusteineen. Pakettiauto oli kuulunut rakennusliikkeen omaisuuteen ja sitä oli käytetty työmaakuljetuksiin ja työmaakoppina. Kyseessä oli rakennusliikkeen omiin tarpeisiin tarkoitettu auto, joka ei kuulunut kaupinta- tai myyntivarastoon eikä näin ollen myöskään vakuutuksen piiriin. Selvitysten perusteella pakettiauton kunto oli ollut huono, joten mahdollisen korvattavan vahingon määräkään ei olisi ylittänyt vakuutuksen omavastuuta, kun auton vähäisestä arvosta olisi vähennetty arvonlisäveron osuus.

Vahingon 5 osalta vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että ajoneuvon ja tuhoutuneiden varusteiden arvoksi oli arvioitu yhteensä 595 euroa. Kun tästä summasta vähennettiin arvonlisävero 115,16 euroa sekä omavastuu 500 euroa, korvattavaa ei jäänyt. Lisäksi käräjäoikeus oli velvoittanut vahingonaiheuttajan korvaamaan X:lle 150 euroa.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu jäljennökset vakuutusyhtiössä laadituista ja X:n allekirjoittamista 10.10.2013 ja 11.10.2013 päivätyistä vahinkotapahtumia koskevista keskusteluasiakirjoista, poliisin esitutkintapöytäkirjan vahinkotapahtumia koskevista sivuista 10 - 22, 25-36, 43-54, 67-82 ja 96 sekä käräjäoikeuden 10.2.2014 asiassa antamasta tuomiosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö voimassa olleen vakuutussopimuksen ehtojen mukaan velvollinen maksamaan korvauksia X:lle aiheutuneiden viiden eri vahinkotapahtuman perusteella, joissa X:n omistamia moottoriajoneuvoja oli vahingoitettu ja X:n peräkärry oli anastettu.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien autoliikkeen vakuutuksen 1.1.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 306.1, vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena ovat

- vakuutuksenottajan omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat omaan vähittäiskaupan Suomessa sijaitsevaan myynti- ja kaupintavarastoon kuuluvat tai esittelykäytössä olevat moottorikäyttöiset ajoneuvot kiinteästi asennettuine varusteineen ja rekisteröitävät hinattavat ajoneuvot

- liikkeen asiakkaiden omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat moottorikäyttöiset ajoneuvot kiinteästi asennettuine varusteineen ja rekisteröitävät hinattavat ajoneuvot niiden ollessa liikkeen hallussa myynti-, korjaus- tai huoltotarkoituksessa

- liikkeen omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat, ei vuokrauskäyttöön rekisteröidyt, ajoneuvot kiinteästi asennettuine varusteineen niiden ollessa asiakkaiden käytössä koeajettavina tai korjauksessa tai huollossa olevan ajoneuvon sijaisajoneuvona

- vakuutuksenottajan palveluksessa olevan henkilön jatkuvaan käyttöön luovutettu ajoneuvo, kun ajoneuvokaupan osuus liikevaihdosta on yli 50 %

- vakuutuksenottajan palveluksessa olevan sellaisen henkilön, jonka työtehtävät välittömästi liittyvät maksuperusteena olevan liikevaihdon muodostumiseen, jatkuvaan käyttöön luovutettu ajoneuvo

- ajoneuvot, johon vakuutuksenottajan nimiin rekisteröity ja vakuutuksen antajalle ilmoitettu, myynti- ja esittelytarkoitukseen myönnetty koenumerokilpi on kiinnitetty

- Suomessa vakuutuksenottajan vastuulla liikkeeseen kuljetettavina olevat rekisteröidyt moottorikäyttöiset tai hinattavat ajoneuvot siltä osin kuin niitä ei korvata tiekuljetussopimuslain perusteella.

Vakuutuksen kohteena eivät ole (muun muassa)

- yrityksen käyttöomaisuuteen kuuluva yrityksen omassa käytössä oleva moottoriajoneuvo, kuten autokoulu-, hinaus- tai huoltoauto

- tilaus-, myynti- tai leasingsopimuksen teon jälkeen liikkeen asiakkaalle jo luovutettu ajoneuvo tai sen varusteet.

Asian arviointi

Vahinko 1

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan X on kertonut vakuutusyhtiölle keskustelussa 10.10.2013 ostaneensa vahingon kohteena olleen auton 800 eurolla kesäkuussa 2013 myytäväksi autoksi. X:n sekä vakuutusyhtiölle että esitutkinnassa poliisille antaman kertomuksen mukaan hän oli lainannut auton työmatkoja varten M.K:lle, joka työn jo yhden päivän jälkeen päätyttyä oli jättänyt auton palauttamatta. Auto oli löytynyt viikon kuluttua, jolloin X:n tuttava oli noutanut sen pysäköintialueelle, jossa X oli käynyt sen tarkastamassa. Autoa oli myöhemmin rikottu.

Lautakunta katsoo, ettei asiassa saatu selvitys osoita, että kyseinen auto olisi ollut enää vahinkohetkellä vakuutusyhtiön väittämin tavoin lainattuna M.K:lle, vaan auto oli palautunut takaisin X:lle ja ollut siten autoliikevakuutuksen kohteena vahingon sattuessa. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole ollut esittämällään perusteella oikeutta evätä korvausta auton vahingoista, vaan sen tulee käsitellä vahinkoasia uudelleen, sillä lautakunta ei ole voinut käytettävissään olevan selvityksen perusteella ottaa kantaa mahdollisesti korvattavaksi tulevan vahingon määrään.

Vahinko 2

X on 10.10.2013 päivätyn keskusteluasiakirjan mukaan kertonut tuolloin vakuutusyhtiölle ostaneensa vahingon 2 kohteeksi joutuneen auton 26.4.2013 edelleen myyntiä varten 600 eurolla. R.L. niminen henkilö on tuomittu käräjäoikeuden 10.2.2014 antamalla tuomiolla autoon kohdistuneesta vahingonteosta. Asiassa saamansa selvityksen perusteella käräjäoikeus, jolle X oli ilmoittanut auton ostohinnaksi 700 euroa, oli arvioinut vahingonkorvauksen määräksi 300 euroa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei sillä ole asiassa käytettävissään olevan selvityksen nojalla perustetta poiketa vakuutusyhtiön esittämästä arviosta, jonka mukaan auton vahinkojen määrä on jäänyt alle vakuutussopimuksessa sovitun 500 euron omavastuuosuuden. Korvausta vahingosta ei näin ollen jää maksettavaksi.

Vahinko 3

Lautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman aiheutumisesta ja vahingon määrästä kuuluu lähtökohtaisesti korvauksen hakijalle. Tässä tapauksessa anastuksen kohteena ollut X:n peräkärry oli käräjäoikeuden 10.2.2014 antaman tuomion mukaan myöhemmin löytynyt eräältä pysäköintialueelta. Lautakunnalle toimitettu selvitys ei osoita, että peräkärry olisi ollut vaurioitunut X:n valituksessaan väittämin tavoin. Kysymyksessä olevaan autoliikevakuutukseen ei myöskään ole sisältynyt X:n esittämää lunastamista koskevaa vakuutusehtoa. Lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vahingon 3 osalta korvausvelvollisuutta.  Tämän vuoksi asiassa ei myöskään ole tarpeen enemmälti käsitellä mahdollisen suojeluohjeen laiminlyönnin merkitystä vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta.

Vahinko 4

Lautakunnalle toimitetun 11.10.2013 päivätyn X:n allekirjoittaman keskusteluasiakirjan mukaan vahingon kohteena ollut pakettiauto oli ollut X:n rakennusliikkeen omistuksessa. X oli kertonut vakuutusyhtiölle pakettiauton hankkimisen suurimpana syynä olleen autoon asennettu nosturi. Auto oli poistettu liikennekäytöstä ja se oli ollut katsastamaton. Kaupan jälkeen auto oli siirretty X:n toiminimen maalaustyömaalle. X oli kertonut auton olleen hyvä työmaakoppi juuri nosturin vuoksi. Työmaan päätyttyä auto oli siirretty korjausta varten erään autokorjaamon piha-alueelle, jossa se on myöhemmin poltettu.

Lautakunta katsoo, että asiassa toimitetun selvityksen perusteella kyseinen pakettiauto oli hankittu X:n rakennusliiketoimintaa harjoittaneen toiminimen käyttöön, missä käytössä se myös oli ollut. Selvityksestä ei ilmene, että auto olisi hankittu edelleen myytäväksi ja että se olisi kuulunut sellaisena omaisuutena X:n autoliiketoimintaa harjoittaneen aputoiminimen myynti- ja kaupintavarastoon taikka esittelykäyttöön vakuutusehtojen kohdassa 360.1 mainituin tavoin taikka muutoinkaan ollut sanotussa vakuutusehtojen kohdassa mainittua vakuutettua omaisuutta. Näin ollen pakettiauto ei ole ollut vahingon sattuessa X:n autoliikevakuutuksen kohteena, joten vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta auton palovahingosta.

Vahinko 5

X oli 11.10.2013 päivätyn keskusteluasiakirjan mukaan kertonut vakuutusyhtiölle hankkineensa vahingon kohteena olleen mopon osittain omaan käyttöönsä. Mopo oli ollut myöhemmin tarkoitus laittaa myyntiin X:n autoliiketoiminnan kautta. Vakuutusyhtiö on myöntänyt mopon varusteineen olleen sinänsä autoliikevakuutuksen piirissä. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan maksanut korvausta arvioituaan vahingon määräksi yhteensä 595 euroa, jolloin arvonlisäveron osuuden ja omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen korvausta ei ollut jäänyt maksettavaksi. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön arviota vahingon määrästä oikeana ottaen huomioon, että X on itse kertonut mopon ostohinnaksi vain 250 euroa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo ottamatta kantaa vahingon määrään, että vakuutusyhtiön tulee vahingon 1 osalta käsitellä asia uudelleen ja antaa vahingon korvattavuudesta X:lle uusi perusteltu korvauspäätöksensä. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteisiä päätöksiä asianmukaisina.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

 

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia