Haku

VKL 1/13

Tulosta

Asianumero: VKL 1/13 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.12.2013

Lakipykälät: 5, 9

Toiminnanharjoittajan vastuu. Käsiteltävänä oleva omaisuus. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajayrityksen asennettavana oleva seinäelementti kaatui ja rikkoutui vakuutuksenottajayrityksen työntekijän nostaessa sitä22.10.2012. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 21.12.2012 päivätyssä päätöksessä todennut, että vahinko ei kuulunut vakuutuksen korvauspiiriin, koska kyse oli rajoitusehdon mukaisesta käsiteltävänä olleelle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta.

Valitus

Vakuutuksenottajan mukaan hän oli vakuutusta tehdessään kuvannut tarkasti ne asiat, jotka vakuutuksen tuli kattaa yritystoiminnassa. Hän on lausunut, että oli varsin oletettavaa, että hän oli halunnut hankkia vakuutuksen, joka kattoi myös yrityksen perustoiminnassa käytettäville esineille mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Esinevahinkojen osalta vakuutuksen tuli korvata työmaalle tuotava omaisuus heti sen jälkeen, kun omaisuutta oli alettu purkaa kuljetusvälineestä. Vakuutuksenottaja oli ollut siinä uskossa, että vakuutus kattoi myös käsiteltävä olleille esineille aiheutuvat vahingot. Myyjä oli antanut vakuutuksen sisällöstä puutteellista ja harhaanjohtavaa tietoa. Yritykselle soveltuva vakuutus olisi ollut rakennus- ja asennustyövakuutus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta. Vakuutuksenottajalla ei ollut rakennus- ja asennustyövakuutusta, josta kyseessä oleva vahinko voitaisiin korvata.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutuslautakunnan pyytämässä lisäselvityksessä yhtiö on kertonut, että vakuutukset myynyt yritysyhteyspäällikkö ei enää muistanut tarkkaan keskustelun sisältöä, sillä vakuutusten ottamisesta oli kulunut jo vuosi. Yritysyhteyspäällikkö muisti kuitenkin, että lähtökohtaisesti asiakas oli hakenut yhtä laajaa vakuutusta kuin asiakkaan edellisessä vakuutusyhtiössä oli ollut. Koska asiakkaalla ei tietojen mukaan ollut edellisessä vakuutusyhtiössä rakennus- ja asennustyövakuutusta jatkuvana va­kuutuksena, ei jatkuvasta rakennus- ja asennustyövakuutuksesta ollut tehty asiakkaalle tarjousta.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että mikäli pienehkö rakennusalalla toimiva yritysasiakas ei yleisesti toiminut pääurakoitsijana, ei rakennus- ja asennustyövakuutusta tarjottu automaattisesti, vaan tarvittaessa urakkakohtaisesti asiakkaan hakemuksesta. Mikäli asiakas teki sopimuksen sellaisesta rakennusurakasta, jossa urakoitsijan vaadittiin vakuuttavan urakan rakennus- ja asennustyövakuutuksella, tuli asiakkaan hakea erikseen vakuutusta kyseiselle urakalle. Vakuutuksenottajalle oli annettu vakuutuksen ehdot, ja tarjouksessa oli kehotettu tutustumaan ehtoihin.

Vakuutuksenottaja ei ollut hakenut kyseiselle urakalle rakennus- ja asennustyöva­kuutusta eikä vakuutusta ollut tästä syystä tarjottu. Asiassa ei ollut kyse tiedonantovirheestä, vaan siitä, ettei asiakas ollut hakenut asennusvakuutusta. Asiakkaalla ei aiemmassa vakuutusyhtiössä ollut voimassa jatkuvaa rakennus- ja asennustyövakuutusta, eikä vakuutuksia tehtäessä oli käynyt ilmi, että hänellä olisi tarvetta tällaiselle vakuutukselle. Vakuutuksenottaja oli saanut vakuutuksia tehtäessä kaikki tiedot vakuutuksista ja niiden rajoituksista. Vahinko oli aiheutunut omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan käsiteltävänä ja huolehdittavana sekä suojausvelvoitteen alaisena, eikä korvausta aiheutuneista vahingoista voitu tästä syystä maksaa.

Asiakkaan lisävastine

Vakuutuksenottajan mukaan rajoitusehtoa ei voitu soveltaa, koska rikkoutunut elementti ei ollut yrityksen suojausvelvoitteen alainen vahingon tapahtuessa. Vakuutuksenottotilanteessa ei kerrottu asennustyövakuutuksesta eikä siitä, että rakennus- ja asennusvakuutusta tuli hakea erikseen urakkakohtaisesti. Vakuutuksenottaja odotti saavansa räätälöityä, asiakkaan tarpeet huomioivaa palvelua, koska hän kuvasi yrityksen toiminnan perusteellisesti. Myös pienelle yritykselle tulisi tarjota tuotteita monipuolisesti. Edellisessä yhtiössä vakuutuksenottajalla oli vastuuvakuutus. Vakuutuksenottaja on todennut, että hänen tietojensa mukaan yhtiölle oli vasta lähiaikoina tulossa rakennus- ja asennustyövakuutus.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Saman pykälän 2 momentin mukaan tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusehdot

Yritystoiminnan vakuutukseen 906 sisältyvän Yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 30.2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on siitä voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksen rajoitusehdon 30.3.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana on tai oli vakuutuksenottajan valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä, säilytettävänä tai suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

Ratkaisu

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajayrityksen asennettavana ollut seinäelementti kaatui ja rikkoutui vakuutuksenottajayrityksen työntekijännostaessa sitä22.10.2012. Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut vahingontorjuntavelvollisuuden alaiselle omaisuudelle. Vakuutuksenottajan mukaan hänelle ei kuitenkaan kerrottu ennen vakuutuksen tekemistä vahingontorjunta- ja suojausvelvoitteen alaista omaisuutta koskevasta rajoitusehdosta. Asiassa on siten kyse sen arvioimisesta, onko vakuutus tullut voimaan ilman rajoitusehtoa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Vastuuvakuutuksessa rajoitusehdoilla on keskeinen merkitys. Kun kyseessä on rakennusurakointeja tekevä yritys, on suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana olevan omaisuuden korvattavuutta koskeva rajoitusehtokohta tärkeä. Vakuutuksenottajayrityksen aiemmassa vakuutusyhtiössä vakuutetulla ei saatujen selvitysten mukaan ollut asennusvakuutusta. Selvityksen mukaan vakuutuksenottajalla oli yrityksen vastuuvakuutus. Vakuutusyhtiön mukaan kyse ei ole ollut tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä, vaan siitä, että asiakas ei ole pyytänyt asennusvakuutusta.

Vakuutuksenottaja on esittänyt, että hän oli ollut siinä uskossa, että hänelle tarjottu ja myyty vakuutus oli juuri sellainen, joka kattoi hänen toiminnassaan aiheutuvat esinevahingot. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutuksentekotilanteessa ei puhuttu asennusvakuutuksesta, eikä siitä, että rakennus- ja asennusvakuutusta tuli hakea erikseen urakkakohtaisesti. Vakuutuksenottaja on kertonut kuvanneensa yrityksen toiminnan perusteellisesti ja odottaneensa tarpeidensa mukaan räätälöityä palvelua.

Vakuutussopimuslain 5 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (114/1993) on todettu, että vakuutuksen valitsemiseksi vakuutuksenantajan on ennen sopimuksen päättämistä annettava vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot vakuutuksenantajan vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Hallituksen esityksen mukaan pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Riittävänä on pidetty kirjallista materiaalia, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkein tuodaan esiin momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutusyhtiö on kertonut, että asiakkaalle oli myyntitilanteessa luovutettu vakuutusehdot ja vakuutustarjous ja että häntä oli kehotettu tutustumaan niihin.

Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että vakuutuksenottaja on halunnut lähtökohtaisesti samantasoisen vakuutuksen, mikä hänellä oli edellisessä vakuutusyhtiössä. Edeltävä vakuutus ei sisältänyt turvaa asennettavana olevalle omaisuudelle aiheutuvien esinevahinkojen varalta. Vakuutuksenottaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, millä perusteella hänelle olisi syntynyt käsitys, että nyt tarjottu vakuutus olisi turvatasoltaan laajempi kuin edeltävä vakuutus. Vakuutusyhtiö on luovuttanut vakuutuksenottajalle vakuutusehdot, joissa on esimerkein kuvattu korvattavia vakuutustapahtumia ja rajoitusehtoja. Ehdoissa on mainittu nyt kyseessä oleva rajoitusehto ja soveltamisesimerkki, jossa on tuoteselosteen tapaisesti esitetty rajoitusehdon sisältö.

Vakuutuksenottajalle tarjottu vakuutus on vastannut hänellä aiemmin voimassa ollutta vastuuvakuutusta. Lisäksi vakuutuksenottaja on saanut tiedon rajoitusehdosta esimerkkejä sisältävistä vakuutusehdoista. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei ole ehtojen sanamuotoa laajempaa korvausvastuuta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas, Sjögren ja varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta