Tapahtumatiedot
Vakuutettu yritys oli toiminut urakoitsijana palvelukeskuksen korjausurakassa. Yrityksen työntekijä oli hallinnoinut kiinteistön yleisavainta ja lainannut sitä muille työntekijöille ja aliurakoitsijoille tarpeen mukaan. Avain oli laitettu sen säilyttämiseen käytettyyn kaappiin 11.5.2012. Kun avainta seuraavan kerran 18.5.2012 tarvittiin, sitä ei löytynyt. Viitteitä siitä, että avain olisi anastettu, ei havaittu.
Rakennuksen ulkokuori ja noin 15 keskeisten tilojen ovea oli sarjoitettu väliaikaisesti hätäsarjoituksella kesäkuussa 2012. Tämän jälkeen kaikki kiinteistön käyntiovet ja muut lukot kalustelukkoja lukuun ottamatta oli korjausurakan tilaajan vaatimuksesta tullut sarjoittaa uudelleen. Uudelleensarjoituksesta, joka tehtiin elokuussa 2012, oli aiheutunut kuluja 52 539,65 euroa. Korvausta uudelleensarjoituksesta on haettu vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta hätäsarjoituksesta.
Vakuutusyhtiön päätökset 3.10.2012, 15.11.2012 ja 17.12.2012
Vakuutusyhtiön mukaan avaimen katoamisen johdosta suoritetut lukkojen sarjoituskulut eivät ole vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja muita kuluja.
Vahingontorjuntakuluja korvataan vakuutusehtojen mukaan ainoastaan siltä osin kuin toimenpiteellä torjutaan välitön toiselle aiheutuva vastuuvahingon uhka. Tällainen toimenpide oli hätäsarjoitus. Vakuutusyhtiö on ilmoittamillaan perusteilla päätynyt siihen, että rakennuksen kaikkien lukkojen hätäsarjoituksen kustannukset olisivat olleet korkeintaan 15 000 euroa. Sen vuoksi vakuutusyhtiö on suorittanut korvaukseksi kaikkien lukkojen hätäsarjoituksen arvioituina kuluina omavastuuosuus huomioon ottaen 12 000 euroa.
Valitus
Vakuutuksenottajan mukaan sillä on ollut velvollisuus korvata uudelleensarjoitus sekä sopimuksen- että sopimuksenulkoisen vahingonkorvausvastuun perusteella. Vakuutuksenottaja oli aiheuttanut avainten katoamisen huolimattomuudellaan. Avainten katoaminen oli johtanut vahingon vaaraan, kun palvelukeskuksen lukitusjärjestelmä ei ole ollut enää turvallinen.
Avaimen katoaminen oli esinevahinko, joka tuli korvata vakuutuksesta. Esinevahinkona korvataan vahingonkorvauslain mukaan esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut. Rajoitusehdossa 3.2.16 on korvauspiirin ulkopuolelle rajattu ainoastaan sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Uudelleensarjoituksessa ei ollut kysymys rajoituksen piiriin kuuluvasta esinevahinkoon liittymättömästä vahingosta.
Vakuutuksenottajan mukaan oli riidatonta, että välitön vahingon vaara on ollut käsillä uudelleensarjoituksesta huolimatta, mutta tämä välitön vahingon vaara oli torjuttu väliaikaisella sarjoituksella vahinkojen välttämiseksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on todennut, että ehtokohdan 7.2.1 mukaisina välittömän vahingon vaaran torjuntakuluina oli suoritettu korvausta 12 000 euroa lukkojen hätäsarjoituksesta. Vakuutusyhtiö on todennut, että avain oli ollut lausunnonpyytäjän tai jonkun muun tämän lukuun käsiteltävänä, suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena sekä muuten huolehdittavana rajoitusehtokohdan 3.2.3 tarkoittamalla tavalla. Vakuutuksenottajalla oli ollut velvollisuus huolehtia, ettei sen haltuun uskotulle yleisavaimelle aiheudu vahinkoa.
Jos uudelleensarjoituskulujen katsottaisiin olevan avaimen katoamisen aiheuttamaa muuta kulua, eivät ne kuuluneet vakuutuksen korvauspiiriin, koska esinevahinko, eli avain, ei edellä mainitun rajoitusehdon vuoksi ollut toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiirissä. Koska avaimen katoaminen ei aiheuttanut muuta esinevahinkoa kuin kadonneen esineen arvon, voitiin uudelleensarjoituskuluja ja lukkojen vaihtamisesta aiheutuneita kuluja arvioida ainoastaan vahingon torjuntakuluina.
Vakuutetulla on vakuutusehtojen mukaan velvollisuus vakuutustapahtuman välittömästi uhatessa tai satuttua huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pidemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.
Ehdoissa edellytetään, että vakuutuksenottaja oli aiheuttanut avaimen katoamisen tuottamuksellaan, ja että käsillä oli välitön vaara siitä, että kadonnutta avainta tultiin käyttämään luvattomiin tarkoituksiin.
Vahingon vaaralla tarkoitettiin välittömästi uhkaavaa konkreettista vahinkoa. Pelkkä abstrakti mahdollisuus avainten väärinkäytöstä ei tarkoittanut, että olisi olemassa välittömästi uhkaava vahingon vaara. Myös ajan kuluminen katoamisen ja uudelleensarjoituksen välillä voi viitata siihen, että välitöntä vaaraa ei enää ollut. Tältä osin yhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 773/04, jossa on katsottu, että kuukauden kuluttua katoamisesta tehty hätäsarjoitus ei enää viitannut välittömän vaaran käsillä oloon. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan avain havaittiin kadonneeksi 18.5.2012 ja hätäsarjoitus kriittisiin tiloihin tehtiin kesäkuussa 2012. Varsinainen uudelleensarjoitus tehtiin vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan elokuussa.
Vakuutusyhtiö on tunnustanut, että sekä tuottamus että välitön vahingonvaara avaimen väärinkäytöstä ovat olleet käsillä. Siinäkin tapauksessa, että nämä edellytykset täyttyivät, korvattiin vakuutuksesta kuitenkin vain ne kustannukset, joilla poistettiin se uhka, että avainta tultaisiin käyttämään luvattomasti. Korvattavuus ulottui vain niihin toimenpiteisiin, joihin vakuutuksenottajalla oli vakuutusehtojen perusteella velvollisuus.
Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 715/05 on todettu, että välittömästi tarpeellisilla toimenpiteillä pyritään turvaamaan omaisuutta, joka on kadonneeseen avaimeen sopivien lukkojen suojaamaa. Ehdon tarkoituksena ei ole saattaa vahingonkärsinyttä samaa asemaan, jossa hän oli ennen avaimen katoamista. Avaimen kadottaja saattaa sen sijaan sopimuksen tai muun syyn perusteella olla tähän velvollinen. Vakuutuslautakunta on tuossa ratkaisussa katsonut, että vakuutusyhtiön maksama korvaus (yleisten tilojen lukkojen sarjoitus ja avaimen, ei vaadittua koko lukoston uusintaa) on kyseessä olleessa tapauksessa poistanut mahdollisuuden päästä kadonneella avaimella asuntoyhtiön asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta on katsonut vakuutusyhtiön korvauksen ehtojen mukaiseksi eikä sillä ollut velvollisuutta lisäkorvauksiin avaimen katoamisen johdosta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että välitön vahingonvaara tuli torjutuksi poistamalla yhteisten tilojen lukot yleisavainsopivuudesta. Tämä toimenpide oli haittalevyn poistaminen eli hätäsarjoitus, jossa lukkojen sylinteripesästä vaihdettiin 1-2 haittalevyä. Sitä vastoin laajempaan uudelleensarjoitukseen tai lukkojen vaihtamiseen vakuutuksenottajalla ei ollut vakuutusehtojen mukaan velvollisuutta.
Hätäsarjoitus oli tehty ainoastaan kriittisiin tiloihin ja hätäsarjoituksen kustannus muiden tilojen lukkoihin oli arvioitava erikseen. Hätäsarjoitus maksoi työn tehneen yrityksen tarjouksen perusteella 1 120 euroa (alv 0 %). Omaisuusvahinkoasiantuntijan mukaan lukot, joita kohteessa oli käytössä, oli mahdollista poistaa yleisavainsopivuudesta vaihtamalla niistä 1-2 haittalevyä. Tähän voitiin katsoa kuluvan aikaa korkeintaan 20 min./lukko. Kun kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin 75 euroa/tunti, oli veloitus 524 lukosta noin 13 100 euroa. Kun tähän laskettiin vielä työnjohto- ja matkakuluja, voitiin kustannuksiksi arvioida 15 000 euroa. Ehdon 7.2.1 mukaisina välittömän vahingonvaaran torjuntakuluina voitiin siten pitää enintään 15 000 euroa. Toiminnan vastuuvakuutuksen mukaan omavastuu on vähintään 3 000 euroa. Korvauksena oli näin ollen maksettu 12 000 euroa.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot ja lainkohdat
Toiminnan vastuuvakuutus, voimassa 1.1.2011 alkaen
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 (Käsiteltävänä tai huolehdittava oleva omaisuus) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun
- valmisteltavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä
- säilytettävänä
- suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri, tai
- muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.
Toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 3.2.7 (Sopimusvastuu) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen, tai muuhun sitoumukseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.
Kohdan 7.2 (Torjuntakulut) ja 7.2.1 (Välittömästi uhkaavan vahingonvaaran torjuntakulut) mukaan vakuutetulla on vakuutustapahtuman välittömästi uhatessa tai satuttua velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. Yleiset sopimusehdot YL, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttämättömistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta.
Kohdan 7.7 (Erityisomavastuut) mukaan tuli- ja vedeneristystyössä, sekä avaimen katoamisesta aiheutuvasta vahingosta vakuutuksenottajan omavastuu on 10 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 3000 euroa ja enintään 20 000 euroa tai tätä suurempi vakuutuskirjaan merkitty omavastuun määrä.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus) mukaan vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tai tähän samastetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaiselle ja vaatia oikeudessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos vakuutusyhtiön etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita.
Vakuutusyhtiö korvaa vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Ratkaisu
Vakuutuksenottajayrityksen hallussa olleita avaimia oli säilytetty lukitsemattomassa kaapissa, josta avaimia ei 18.5.2012 enää löytynyt. Yritys oli laiminlyönyt avainten säilyttämisestä vakuutuksessa annetut suojeluohjeet. Vakuutusyhtiön mukaan sekä tuottamus että välitön vahingonvaara avaimen väärinkäytöstä ovat olleet käsillä, mutta yhtiön mukaan välitön vahingonvaara tuli torjutuksi poistamalla yhteisten tilojenlukot yleisavainsopivuudesta. Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutusyhtiötä suorittamaan korvausta kaikkien lukkojen uudelleensarjoittamisesta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että lukkojen muuttamisesta aiheutuneet kulut eivät ole vahingonkorvauslain mukaista esinevahinkoa, eikä kyse ole myöskään esinevahinkoon liittyvästä seurannaisvahingosta. Näin ollen kyse on sen arvioimisesta tulisiko, ja miten laajasti, lukkojen avainyhteensopivuuden poistamisesta aiheutuneet kulut korvata vakuutusehtojen mukaisina vahingontorjuntakuluina.
Hävinneellä avaimella on ollut pääsy yhteisiin tiloihin, jokaiseen lääkäri- ja hoitohuoneeseen, mainituissa tiloissa oleviin kalustelukkoihin ja asuntoihin. Avainten varastamisesta aiheutunutta vahinkoa koskee rajoitusehto, ja korvausta uudelleensarjoittamisesta on haettu vahingontorjuntakuluina. Tapauksessa on kyse sen arvioimisesta, onko yhteisten tilojen lukkoihin tehdyllä hätäsarjoituksella poistettu välitön uhka siitä, että avaimen kadottua ulkopuolinen pääsisi tiloihin aiheuttamaan vahinkoa, vai kuuluuko vahingontorjuntavelvollisuuteen myös muiden lukkojen uudelleensarjoitus.
Tässä tapauksessa hätäsarjoitus on tehty kesäkuussa, eli noin kuukausi avaimen katoamisen jälkeen. Uudelleensarjoitus on tehty elokuussa, eli noin kahden kuukauden kuluttua avaimen katoamisesta. Palvelukeskus avattiin käyttöön kesäkuussa 2012. Kaikkien lukkojen uudelleensarjoitus on tilattu 11.7.2012.
Vakuutuslautakunta katsoo, että avaimen anastus- tai häviämispaikka huomioon ottaen riski tiloihin tunkeutumisesta on ollut huomattava, koska avain on ollut suoraan yhdistettävissä käyttökohteeseensa. Niin sanottujen kriittisten tilojen lukkojen uusimisesta huolimatta avaimen anastajan olisi ilman uudelleensarjoitusta ollut mahdollista päästä käyttämään yleisavainta palvelukeskuksen aukioloaikoina. Se seikka, että avainta ei ollut väärinkäytetty korjaustyön aikana, ei poista mahdollisuutta, että avainta käytettäisiin väärin palvelukeskuksen avaamisen jälkeen. Edellä mainituin perustein, ja ottaen huomioon palvelukeskuksen tiloihin tunkeutumiseen liittyvät vakavat henkilö-, esine- ja taloudellisten vahinkojen riskit, Vakuutuslautakunta katsoo, että kaikkien palvelukeskuksen lukkojen hätäsarjoittaminen haittalevy poistamalla olisi ollut välttämätön toimi välittömän vastuuvahingon uhan poistamiseksi. Lukkojen uudelleensarjoitus ylittää kuitenkin sen, mitä voidaan pitää välttämättömänä toimena vastuuvahingon uhan torjumiseksi.
Vakuutusyhtiö on esittänyt laskelman, jonka mukaan sen suorittama korvausmäärä vastaa sitä rahasummaa, joka kaikkien lukkojen paitsi kalustelukkojen hätäsarjoittamisesta olisi aiheutunut. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Nyyssölä, Makkula, Pesonen ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA