Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön vuonna 1947 rakennetussa kiinteistössä tapahtui vesivahinko, kun asukas oli nukahtanut suihkuun 13.7.2014. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt usean tarjouksen pintamateriaalien korjauksesta. M Oy:n 28.8.2014 päivätyn kustannusarvion mukaan vahingon korjauksen kulut olisivat 9 000-11 000 euroa. Kustannusarvio sisälsi rakennustekniset työt mukaan lukien huoneiston lattian pintamateriaalin vaihdon koko alueelle sekä seinien tapetoinnin ja maalauksen vahinkoalueen kuivissa tiloissa.

Töiden edetessä kävi ilmi, että korjaustyöt olivat aiemmin arvioitua laajempia, ja M Oy laskutti töistä yhteensä 18 455,98 euroa. Vakuutusyhtiö oli korvannut 20 prosenttia kustannusarvion ylittävistä 7 429,90 euron korjauskuluista 29.1.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutusyhtiötä suorittamaan kustannukset korjauskuluista kokonaisuudessaan. Lisälasku oli 7429,90 euroa, josta vakuutusyhtiö oli suorittanut 2173,92 euroa. Maalaamo ei ollut voinut varautua elokuussa annetussa kustannusarviossa niihin töihin, jotka tulivat myöhemmin ilmi. Isännöitsijä oli lisäksi pyytänyt vakuutusyhtiötä tulemaan toteamaan lisävahingon vahinkopaikalle, joka sijaitsi lähellä vakuutusyhtiön toimistoa. Vakuutusyhtiö ei ollut kuitenkaan suostunut ehdotukseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan korjausyrityksellä oli riittävä tieto tarvittavien korjaustöiden laajuuden arvioimiseksi ennen kustannusarvion tekemistä 28.8.2014, koska kartoitusraportin mukaan lattian pohjavalu todettiin riittävän kuivaksi rakenteiden kiinnilaittoa varten 28.8.2014. Lisäksi asunto-osakeyhtiön edustajan lähettämän sähköpostin mukaan tilat olivat jo 2.9.2014 ”kiinnilaittokunnossa”.

Kilpailevan tarjouksen mukaan korjauskulut olisivat maksaneet 10 000-12 000 euroa. Vakuutusyhtiön laskentaohjelman mukaan korjaukset olisivat maksaneet 10 836 euroa. Vakuutusyhtiötä olisi joka tapauksessa tullut informoida kulujen lisääntymisestä välittömästi. Vakuutusyhtiö katsoo, että korjaustöiden yhteydessä suoritettiin myös vahinkoon liittymättömiä perusparannustöitä, mikä selittää kustannusarvion ylityksen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus korjauskuluista alkuperäisen kustannusarvion ylittävältä osalta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 13.1.1 (Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

· rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista

· rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista

· vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta

· tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja kiinteästi asennetusta laitteista

· kiinteästi asennetuista säiliöistä.

Kohdan 13.1.2 (Rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset) mukaan vakuutuksesta korvataan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset silloin, kun nämä kustannukset ovat aiheutuneet vuodon korjaamisesta ja vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta.

Asian arviointi

M Oy oli lähettänyt asunto-osakeyhtiölle 21.8.2014 loppusummaltaan 4154 euron laskun, 17.10.2014 loppusummaltaan 11 026,08 euron laskun ja 17.11.2014 loppusummaltaan 7429,90 euron laskun. Alkuperäinen kustannusarvio oli 9 000-11 000 euroa, mutta kokonaiskustannuksina laskutettiin yhteensä 18 455,98 euroa.

M Oy oli toimittanut vakuutusyhtiölle työajanseurantaraportit ajanjaksoilta 30.6.2014-20.8.2014 ja 16.8.2014-15.10.2014. M Oy:n selvityksen mukaan kokonaiskustannukset olivat ylittäneet kustannusarvion seuraavista syistä:

- huoneiston 18 ponttilautalattian purkutyöt laajenivat useita kertoja kosteusmittaajan lisäkartoitusten myötä ja näin ollen myös välipohjan eristettä ja uutta ponttilautalattiaa tarvittiin monin verroin arvioitua enemmän. Vahinkokartoituksia oli esitetyn selvityksen mukaan tehty 31.7, 7.8, 13.8, ja 28.8.

- huoneiston 18 alun perin vahingoittumattomien tapettien uusiminen tuli tarpeelliseksi sen takia, että kastuneen lattian purkaminen vaati jalkalistojen irrottamisen ja vasta jalkalistoja irrotettaessa oli mahdollista havaita, että ne olivat jostain syystä liimautuneet paperitapettiin kiinni niin tiukasti, että tapetit repeilivät seinän alaosassa listoja varovaisestikin irrotettaessa.

- huoneiston 16 sisäkaton tasoitteet alkoivat irrota kosteuskartoituksen jälkeen alkuperäistä suuremmalta alueelta, kosteus siis levisi vähitellen välipohjassa laajemmalle alueelle ja tästä aiheutui ylimääräistä hionta- ja tasoitustyötä.

- huoneiston 16 alun perin tapetoitujen seinien tapetin poisto ja maalaaminen arvioitiin taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Se vaati kuitenkin ennakoimattoman paljon tasoitustyötä maalauskelpoisen pinnan aikaan saamiseksi ja tämä tilanne oli havaittavissa vasta tapetin poiston jälkeen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneen vahingon määrästä. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota johonkin korvausvastuun poistavaan seikkaan, tulee sen vastaavasti näyttää kyseinen seikka.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa korjaustöiden edetessä kävi ilmi, että työ vaati kustannusarviota enemmän korjaustöitä eikä kustannusarviota voida näin ollen pitää sitovana. Asiassa on näin ollen kyse sen arvioimisesta, olivatko korjauskustannukset vahinkoon liittyviä, vai liittyivätkö ne perusparannustöihin, joita vakuutus ei korvaa. Lisäksi asiassa on arvioitava sitä, oliko lasku kohtuuttoman suuri.

Vakuutuslautakunta katsoo, että M Oy oli esittänyt asianmukaisen selvityksen työajan käytöstä ja suoritettujen töiden laajenemisen syistä. Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt tukea väitteelleen, että osa korjauskustannuksista oli vahinkoon liittymättömiä perusparannustöitä. Vakuutusyhtiö ei ollut myöskään esittänyt selvitystä siitä, että laskujen summa olisi ollut kohtuuttoman suuri. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että vahingoittuneiden pintojen korjauskustannukset olivat aiheutuneet kosteusvahingosta, eikä korjaustöiden lasku ollut kohtuuttoman suuri tehtyihin korjaustoimenpiteisiin nähden.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskulut kokonaisuudessaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa