Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n (s. 1991) hammas lohkesi 14.4.2014 hänen haukatessaan hampurilaista, jossa oli ollut pieni lasinpalanen. Korvausta vaurioituneen hampaan hoitokuluista sekä kivusta ja särystä haettiin tuotevastuuvakuutuksesta

Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan tuotevastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö viittaa päätöksessään kuitenkin käytettävissä olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että ottaen huomioon vahingoittuneen hampaan huono kunto ja sen että kysymyksessä oli juurihoidettu hammas. Näin ollen yhtiö katsoi, että vakuutuksesta korvattava osuus hoitokuluista on 30 %. Asianmukainen korvaus kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta on vakuutusyhtiön mukaan 200 euroa.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Hän toteaa, että hampaan halkeamisen ensisijainen syy on ollut nimenomaan hampurilaisessa ollut lasinpala. Hän on hampaan säryn vuoksi joutunut myös syömään särkylääkkeitä, jotta on suoriutunut työtehtävistään vartiointiliikkeessä.

A vaatii korvattavaksi hoitokuluja täysimääräisenä tai vähintään 80 % asti. Lisäksi hän vaatii korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 1.000 euroa

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot, sovellettavat vakuutusehdot sekä korvauskäsittelyn kulun.

Yhtiö katsoo edelleen 30 % osakorvauksen hampaan hoitokuluista olevan riittävä nyt käsillä olevassa tapauksessa ottaen huomioon lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevä hampaan huono kunto. Yhtiö viittaa erityisesti 16.4.2014 päivättyyn lausuntoon, jossa todetaan, että ”hammas olisi todennäköisesti muutenkin lohjennut, kun nyt syödessä”.

Lisäksi yhtiö pitää asiassa suoritettua tilapäisen haitan korvausta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena arvioituna sekä liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten perusteella.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olleella liikkeenharjoittajalla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa suukirurgian erikoishammaslääkäri Jouko Piironen on todennut, että tapaturmaa seuranneella päivystyskäynnillä diagnoosiksi oli asetettu hampaan reikiintyminen, eli dentiinikaries. Hoitokertomusmerkinnän perusteella hammaslääkäri oli todennut hampaan tilanteen sellaiseksi, että se "todennäköisesti olisi lohjennut muutenkin kun nyt syödessä". Hänen hoitosuunnitelmansa oli hampaan paikkaaminen. Piirosen näkemyksen mukaan tällä toimenpiteellä hammas olisi saatettu vähintään tapaturmaa edeltävään kuntoon.

Asiantuntija katsoo, että toisen hammaslääkärin sittemmin esittämä hoito (muovipilari + keraaminen kruunu) on todennäköisesti A:lle hyödyllinen. Se ei ole kuitenkaan mittasuhteessa hampaan kuntoon ennen vauriota. Piirosen mukaan vahinkotapahtumasta aiheutuva hoidon tarve on korkeintaan 30 %.

Lisäksi Piironen toteaa, että ottaen huomioon sen, että lieviin vammoihin luetaan mm. 1-5 hampaan täydellinen menetys, yhden hampaan reunan lohkeaminen paikkausta vaativaksi ei yllä lähellekään tätä. Kyseessä on näin ollen vähäinen henkilövahinko ja sekin alakolmanneksessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa ensinnäkin siitä, tuleeko A:n hammasvahingon hoitokulut korvata 30 % ylittävältä osalta. Riitaa on myös A:lle suoritetun tilapäisen haitan korvauksen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tuotevastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskeman, vakuutetun tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisuudesta aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella, ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat. Lain 4a §:n mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys. 8.1 §:n mukaan tuotevastuulain mukainen korvaus määrätään noudattamalla soveltuvin osin vahingonkorvauslakia.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella

Asian arviointi

Tuotevastuulain mukaan korvattavissa vahingoissa, samoin kuin muissakin vahingonkorvausvaatimuksissa, on lähtökohtana, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset, joihin kuuluu syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vahinkoseurauksen välillä. Mikäli henkilövahingosta korvausvastuussa oleva katsoo, että vahingon syynä on vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla ollut myös vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka, tulee tämän näyttää ao. seikan olemassaolo ja sen vaikutus vahinkoon.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lle tuotevastuuvahingon yhteydessä syntyneeseen vammaan ovat hoitokuluista syy-yhteydessä vain 30 %, kun otetaan huomioon vaurioituneen hampaan huono kunto. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö on viitannut A:ta hoitaneiden hammaslääkäreiden lausuntoihin, joista käy ilmi, että vaurioitunut hammas on ollut aiemmin juurihoidettu ja että sen murtuminen ilman vahinkotapahtumaa olisi ollut yhtä lailla mahdollista.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa suukirurgian erikoishammaslääkäri Jouko Piiroselta siitä, kuinka suuri osa 17.4.2014 suunnitellusta hammasoperaatiosta on katsottava johtuvaksi 14.4.2014 vahinkotapahtumasta. Asiantuntijalausunnon mukaan esitetty hoito (muovipilari ja keraaminen kruunu) ei ole mittasuhteessa hampaan kuntoon ennen vauriota. Näin ollen Piirosen mukaan vahinkotapahtumasta aiheutuva hoidon tarve on 30 % hoidon kustannuksista. Vahinkotapahtumaa edeltävään tilaan olisi päästy hampaan paikkaamisella. Edellä selostettuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää 30 % hoitokulujen korvaamisesta asianmukaisena korvauksena 14.4.2014 aiheutuneesta henkilövahingosta.

A on vaatinut korvausta myös tilapäisestä haitasta yhteensä 1.000 euroa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakiintuneen korvauskäytännön mukainen korvaus on kuitenkin 200 euroa.

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 2 (lievät vammat) alakolmanneksen mukaisesti. Normien korvaukset luokassa ovat 200 - 1.200 euroa. Luokan mukaisia lieviä vammoja hammasvaurioissa ovat muun muassa 1 - 5 hampaan menetys. Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten kohdan 3.2.1 mukaan hampaan kiilteen tai kruunun murtumasta suoritettava korvaus on 200 eurosta 1.000 euroon riippuen vamman vakavuudesta. Mikäli kysymyksessä on merkittävä murtuma, jolla on muun muassa yhteys hampaan ytimeen, on suoritettava korvaus 1.000 - 2.000 euroa.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen sekä lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan A:n hampaasta d. 36 on vahinkotapahtuman johdosta lohjennut pala ja hammas olisi ollut saatettavissa vahinkotapahtumaa edeltävään tilaan paikkaamalla. Näin ollen vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinkotapahtumasta aiheutunut tilapäinen haitta edellä selostetut normistot huomioiden ylitä 200 euroa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita asiassa lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rantala

Rusanen