Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1986 rakennetun omakotitalon kuparinen käyttövesiputki vuoti alapohjan eristetilassa kodinhoitohuoneen ja keittiön välissä. Vuotaneen putken asennusputkesta nousi vettä kodinhoitohuoneen lattialle lämminvesivaraajan alustaan. Kosteus aiheutti vahinkoa rakenteille.

Korvausta korjauskuluista oli haettu kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 5.11.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Rakennusajankohdan määräysten mukaan lattiakaivollisessa tilassa lattiarakenteiden oli oltava liitoksineen vesitiiviit. Koska kosteusvaurio oli suoraa seurausta rakennuksessa todetuista rakennusvirheistä, eivät ne kuuluneet vakuutuksen korvauspiiriin rajoitusehdon perusteella.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 20.2.2015 päivätyssä valituksessaan ja 8.5.2015 päivätyssä lisävastineessaan, ettei kodinhoitohuonetta, jossa lämminvesivaraaja sijaitsi, voitu pitää rakennusmääräyksen mukaisena tilana, jossa tulisi olla vedeneristys. Vakuutuksenottaja on toimittanut Vakuutuslautakunnalle rakennusinsinööri A:n 3.2.2015 päivätyn lausunnon, jonka mukaan kodinhoitohuone ei ole edellä mainitun määräyksen mukainen tila. A:n mukaan rakennusajankohdan rakennustavan mukaan katsottiin, että laatoitus saumoineen toimisi riittävänä vedeneristeenä, eikä rakentamismääräys edellyttänyt erillistä vedeneristystä laatoituksen taakse.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 16.4.2015 päivätyssä vastineessaan, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 vuodelta 1976 edellyttää, että tilassa, jossa on lattiakaivo, on lattian oltava vedenpitävä. Tässä tapauksessa rakenteiden kosteusvauriot olivat aiheutuneet siitä, että kodinhoitohuoneen lattia ei ollut asianmukaisesti vedeneristetty. Vesieristämätön lattia ja muut rakenteet eivät olleet kestäneet putkesta pidemmän ajan kuluessa tullutta kosteusrasitusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vahinko aiheutunut rakennusvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 21.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan 21.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huollon laiminlyönnistä, valmistus- tai aineviasta, työ-, asennus- tai käyttövirheestä.

Kohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1, vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet vuodelta 1976:

Kohdan 3.2.4 (Lattiaviemäröinti) mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä:

a) pesutupa

b) autonpesupaikka (vert. taulukko 20)

c) autosuoja, jonka lattiapinta-ala on suurempi kuin 40 m2 (vert. taulukko 20)

d) huonetilat, joissa on ilmeinen tulvimisvaara. Asunnossa sijaitsevaa pesu- ja astiainpesukonetta varten ei vaadita lattiakaivoa, jos voidaan tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla osoittaa, ettei tulvimisvaaraa ole

e) kattilahuone, lämmönjakohuone tai ilmanvaihtokonehuone. Tarvittaessa öljynerotin tai muu öljyn pääsyn viemäriin estävä järjestely

f) yleiseen käyttöön tarkoitetut vesikäymälätilat, urinaalihuonetilat, pesuhuonetilat jne.

g) suihku- ja kylpyhuoneet sekä saunan pesutilat

h) huonetilat, jotka puhdistetaan vesihuuhtelulla, kuten esim. tietyt elintarvikkeiden käsittelytilat, ravintoloiden astiainpesutilat, tietyt teollisuustilat ym.

Ympäristöministeriö, Suomen rakentamismääräyskokoelman, osa C2, veden ja kosteudeneristys, määräykset vuodelta 1976, kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos sinänsä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta johtuen vesi pääsee lattian läpi rakenteisiin huonetilassa, jonka lattian olisi tullut olla vedenpitävä, ei tämän seurannaisvahingon katsota johtuneen vuodosta vaan hyvän rakentamistavan vastaisesta lattiarakenteesta. Vakuutuksesta ei kohdan 21.2.2 mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakennusvirheestä.

Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut, kun vettä nousi vuotaneen putken asennusputkesta lattialle lämminvesivaraajan alustaan. Lämminvesivaraaja sijaitsi lattiakaivolla varustetussa tilassa, joka tuli vuoden 1976 rakennusmääräyskokoelman D1 kohdan 3.2.4 ohjeen mukaan varustaa lattiaviemäröinnillä. Ohjeen 3.2.4 mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä. Koska tässä tapauksessa lattiakaivollisen huonetilan lattia ei ollut vedenpitävä, minkä seurauksena vesi pääsi rakenteisiin, on vahinko aiheutunut rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta, eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvastuuta rakennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa