Tapahtumatiedot

B Oy oli 16.5.2011 tehnyt asunto-osakeyhtiön kanssa urakkasopimuksen kellaritilojen pohjaviemäreiden ja käyttövesirunkojohtojen uusimisesta. Rankkasateen jälkeen 22.8.2011 huomattava määrä vettä oli tulvinut kellaritilojen työmaa-alueelle. Tuolloin vesi tulvi myös kellarikerroksen taidegallerian varastoihin ja kasteli varastossa ollutta omaisuutta. Taidegalleria esitti korvausvaatimuksen vaurioituneesta omaisuudestaan B Oy:lle, joka haki korvausta toimintansa vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätökset 10.1.2013 ja 7.2.2013

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei kuulunut toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö on viitannut vakuutusehtojen rajoitusehtokohtaan 3.2.3, jonka mukaan vakuutusturvan ulkopuolelle on rajattu omaisuus, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana. Huolehdittavana ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olevaa omaisuutta koskeva rajoitusehto tuli sovellettavaksi silloin, kun omaisuus ei ollut suoranaisesti vakuutuksenottajan työsuorituksen kohteena, mutta tällä oli velvollisuus huolehtia siitä, ettei omaisuus vahingoittunut. Merkitystä ei ollut sillä, oliko omaisuutta yritetty suojata tai oliko sitä mahdollista suojata. Tällaista omaisuutta oli myös työkohteen välittömässä läheisyydessä ollut omaisuus, joka tuli työn laatu huomioiden vakuutuksenottajan vahingontorjuntavelvoitteen piiriin.

B Oy tuli jo 9.8.2011 sattuneen aikaisemman tulvimisen perusteella tietämään, että tulvavettä saattoi tulla rankkasateen aikana vesimittarihuoneeseen vanhan autohallitilan tai vanhan betoniviemärin kautta. B Oy:n edustaja oli useaan otteeseen urakan aikana tähdentänyt taidegallerialle, että sen varastotila oli työmaa-alueella ja että tila tulisi tyhjentää vahingoittumisalttiista tavarasta tai vahingoittumisaltis tavara tulisi suojata ja turvata muulla tavoin. B Oy oli lisäksi asentanut vesimittarihuoneen ja taidegalleriatilan väliseen oviaukkoon noin metrin korkuisen vesitiiviin vesiesteen. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vesieste oli tehty nimenomaan siksi, ettei uusia tulvavesiä pääsisi leviämään vesimittarihuoneesta taidegallerian varastotiloihin. Tätä tuki työmaakokouksen pöytäkirja nro 3:n kohta, jonka mukaan edellisen vahingon jälkeen vesimittarihuoneeseen oli asennettu tiivis puulevy estämään mahdollisen veden pääsyn muihin tiloihin.

B Oy oli siten ymmärtänyt, että työmaa-alueella ollut taidegallerian omaisuus oli tulvimistilanteissa vahingoille alttiina. Vakuutusyhtiön mukaan tulvimisen syitä saattoi olla useita, eikä mitään mutta poissulkevaa syytä voitu osoittaa. Vakuutusyhtiö on vahingoittuneen omaisuuden sijainnin ja B Oy:n suojauspyrkimykset huomioon ottaen katsonut, että mikäli B Oy:n todettaisiin olevan korvausvelvollinen taidegallerian omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, kyseinen omaisuus olisi silloin vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ollut B Oy:n huolehdittavana olevaa omaisuutta eikä vahinkoa tulisi korvata vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa B Oy:n korvausvastuuseen asiassa.

Valitus

Vakuutuslautakuntaa on pyydetty vahvistamaan, että vakuutusyhtiön 10.1. ja 7.2.2013 antamat korvauspäätökset ovat virheelliset ja vakuutusehtojen vastaiset, että vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimuksen eikä vakuutusehtojen mukaan oikeutta vedota vakuutusehtojen rajoitusehtoon 3.2.3 ja ettei kysymyksessä oleva vahinko rajaudu vakuutusturvan ulkopuolelle.

B Oy on lausunut, ettei sillä ollut missään vaiheessa tietoa eikä sille ollut selvitetty tai tähdennetty taloyhtiön aikaisempien tulvimisien syitä. Asunto-osakeyhtiöllä ja taidegallerialla oli parempi ja tarkempi tieto tulvimisista ja niihin liittyvistä seikoista kuin B Oy:llä. Vahingon laukaisi 22.8.2011 rankkasade, josta seurasi kellariin tulviminen ja veden pääsy taidegallerian tiloihin. Tämän oli mahdollistanut se, että tulvimisen yhteydessä vettä oli päässyt vanhasta vesimittarihuoneen rikkoutuneesta tarkastuskaivosta vesimittarihuoneeseen, autoluiskaa pitkin autohalliin ja sieltä seinään tulevia putkia varten tehtyjen reikien kautta niin ikään vesimittarihuoneeseen ja sieltä edelleen taidegallerian tiloihin, kun vedenpinta ylitti vesimittarihuoneen ja taidegallerian tilan välissä oviaukossa olleen vesiesteen.

Se seikka, että B Oy oli toistuvasti muistuttanut taidegalleriaa työmaaolosuhteista, ei tehnyt B Oy:stä suojausvelvollista suhteessa taidegallerian omaisuuteen. Myöskään se seikka, että oviaukkoon oli ensimmäisen tulvimisen jälkeen asennettu väliaikainen vesieste, ei tehnyt B Oy:stä suojausvelvollista. Eivät myöskään yhdeksän kuukauden urakan aikana työmaalla toteutetut lukemattomat varotoimet ja menettelyt, joiden tarkoituksena oli kulloinkin jollakin tavalla estää tai pienentää työn kohteeseen kulloinkin kohdistuvaa vahinkoriskiä, tehneet B Oy:stä suojausvelvollista taidegalleriaa kohtaan, vaikka nämä toimet jossain määrin ehkä suojasivat myös taidegallerian omaisuutta.

B Oy:n mukaan vakuutusyhtiö oli tulkinnut rajoitusehtoa laajentavasti, vaikka kyseessä oli rajoitusehto, jota tulee tulkita suppeasti.

Valituksessa on lausuttu, ettei mitään erityistä tulvimis- ja muutakaan vaaraa ollut. Siinäkin tapauksessa, että teko tai laiminlyönti voitaisiin tulkita käsittämään viikkoja, ei siihen liittynyt ehdoissa tarkoitetulla tavalla sitä, että taidegallerian omaisuus olisi koko tämän ajan ollut ”toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja välitön vaikutuspiiri huomioiden B Oy:n suojaus- ja vahingonkorvausvelvoitteen alaisena”. Toinen asia oli, että jälkikäteen saattoi olla helppo todeta, että kyse oli omaisuudesta, ”johon työsuorituksen vaikutukset saattoivat kohdistua”. Se seikka, että kyseisen noin yhdeksän kuukautta kestäneen urakan aikana ajoittain myös taidegallerian tiloihin kohdistui työsuorituksia, ei voinut automaattisesti tarkoittaa sitä, että kyseessä olevaa rajoitusehtoa voitaisiin soveltaa. Ei myöskään se, että urakan aikana taidegalleriaa oli muistutettu siitä, että kyse oli työmaa-alueesta, tarkoittanut sitä, että kyseessä olevaa rajoitusehtoa pystyttiin soveltamaan.

Vakuutusyhtiö oli antanut virheellisen korvauspäätöksen eikä kysymyksessä ollut rajoitusehdossa 3.2.3 tarkoitettu tilanne.

Vakuutusyhtiön vastine

Toiminnan vastuuvakuutuksesta voidaan suorittaa korvausta ainoastaan siinä laajuudessa, kun vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa on määritelty. Vakuutusehtojen kohdassa 3.1 määritellään korvattava vahinkotapahtuma ja kohdassa 3.2.3 on määritelty rajoitusehto käsiteltävän ja huolehdittavan omaisuuden osalta.

Toiminnan vastuuvakuutuksesta ei korvata sellaiselle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa, joka on vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana ollut vakuutuksenottajan tai tämän lukuun toimivan henkilön suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai muulla tavoin huolehdittavana. Tämä rajoitusehto tulee sovellettavaksi, kun vahingoittunut omaisuus ei suoranaisesti ole ollut vakuutuksenottajan tai tämän lukuun toimivan henkilön työsuorituksen kohteena, mutta tällä on ollut työn luoteeseen ja sen välittömään vaikutuspiiriin perustuva velvollisuus huolehtia kyseisestä omaisuudesta. Ehdon tarkoituksena on rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle sellaiset vahingot, jotka ovat aiheutuneet kulloinkin kysymyksessä olevan työsuorituksen välittömästi uhkaamalle, ympäröivälle omaisuudelle. Moniin työsuorituksiin kuuluu yleisesti tunnettuja suojausmenetelmiä, joihin vakuutuksenottajan on ryhdyttävä vahinkojen estämiseksi. Vaikka suojaustoimenpiteet olisi tehty asianmukaisesti, mutta suojauksesta huolimatta aiheutuu vahinkoa suojausvelvoitteen alaiselle omaisuudelle, ei vahinkoa kuitenkaan korvata tämän rajoitusehdon soveltuessa. Se, mikä on katsottava suojaus- ja vahingonkorvausvelvoitteen alaiseksi ja huolehdittavana olevaksi omaisuudeksi, riippuu suoritun työn luonteesta ja sen välittömästä vaikutuspiiristä. Tällaisena omaisuutena on pidettävä sellaista omaisuutta, joka nimenomaisesti on suojattava työn ajaksi, ja toisaalta sellaista omaisuutta, jota ei ole mahdollista suojata, mutta johon työsuorituksen yleisesti tunnetut vaikutukset ulottuvat ja jolle työn suorittajan on vältettävä aiheuttamasta vahinkoa.

Tapauksen arvioinnissa on viitattu asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan lähettämään sähköpostiviestiin, jonka mukaan kellarin tulvimisongelmien vuoksi valittajan kanssa 18.3.2011 käydyssä urakkaneuvottelussa oli keskusteltu parannustoimenpiteistä. Vastineessa on todettu, ettei tulvimisen syytä ollut kyetty yksiselitteisesti osoittamaan. Asiakirjoista ilmeni kuitenkin, että taloyhtiö oli kärsinyt kellarin tulvimisesta jo aikaisemmin ennen vakuutuksenottajan B Oy:n urakkaa.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottajan B Oy:n mahdollinen korvausvastuu taidegallerialle voi perustua ainoastaan siihen, ettei B Oy olisi riittävästi huolehtinut työmaa-alueella olleesta taideomaisuuden suojaamisesta, vaikka vakuutuksenottajalla oli urakkaneuvotteluissa ja taidegallerian kanssa käytyjen keskustelujen sekä 9.8.2011 sattuneen tulvimisen perusteella tiennyt kellarin tulvimisongelmasta ja –vaarasta. Tätä tuki vakuutuksenottajan työntekijän lausuma työmaakokouksessa, ”olisi tarkemmin pitänyt huomioida riskejä”. Vakuutuksenottajan tekemä vesieste ja lukuisat kehotukset taidegallerialle osoittivat myös sen, että lausunnonpyytäjä katsoi työmaa-alueella olleen taidegallerian omaisuuden kuuluneen vakuutuksenottajan huolenpitovelvollisuuden piiriin.

Vakuutuksenottajan korvausvastuu perustui ainoastaan taidegallerian omaisuuden suojaamisen laiminlyöntiin. Vakuutuksenottaja oli tiennyt kellarin tulvimisvaarasta. Vakuutuksenottaja oli pyrkinyt vesiesteellä estämään tulvimisveden pääsyn taidegallerian varastotiloihin. Lisäksi vakuutuksenottaja oli kehottanut taidegalleriaa vahingoittumisalttiin omaisuuden poissiirtämisestä kellarista. Omaisuuden sijaitseminen lausunnonpyytäjän työmaa-alueella merkitsi sitä, että taidegallerian tulvimisvedestä vahingoittunut omaisuus oli ollut sellaista, josta vakuutuksenottajan tuli työnsä olennaisena ja luonnollisena osana huolehtia. Siihen vakuutuksenottaja oli pyrkinytkin. Tämä omaisuus kuului vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla vakuutuksenottajan suojaus- ja vahingonkorvausvelvoitteen piiriin.

Koska vahinko ei tässä tapauksessa kuulunut vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin, ei vakuutusyhtiö voinut ottaa kantaa myöskään siihen, voitiinko lausunnonpyytäjää pitää vastuussa taidegallerian omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä on ollut vahingon osapuolilta saamien asiakirjojen lisäksi vielä valittajan Vakuutuslautakunnalle toimittama kellarikerroksen pohjapiirustus, josta näkyy urakka-alue sekä vahinkoa kärsineen taidegallerian varastotilat sekä vahingoittuneen omaisuuden sijaintipaikat.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 3.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun tämän lukuun

- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

- muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

Ratkaisu

B Oy on tehnyt asunto-osakeyhtiön kellarikerroksessa pohjaviemärin ja käyttövesirunkojohtojen uusimisurakkaa. Elokuussa 2011 voimakkaiden rankkasateiden aikana vettä on tulvinut kaksi kertaa kellaritiloihin. Toisella kertaa 22.8.2011 on vahinkoja aiheutunut taidegallerian omaisuudelle, jota on säilytetty varastotiloissa kellarissa. Osapuolten kertomukset tapahtumien kulusta ovat jonkin verran ristiriitaiset. Asiakirjoista kuitenkin selviää, että vettä on aiemminkin tulvinut kellarikerrokseen voimakkaiden sateiden aikana ja se on vahingoittanut taidegallerian omaisuutta. Pohjaviemärin ja käyttövesirunkojohdon uusiminen on tehty osittain kellarin tulvimisongelmien vuoksi.

Kellarin tulvimisvahinko on ollut seurausta useammasta syystä, mutta pääasiallisena syynä tulvimiseen on ollut saatujen selvitysten perusteella voimakas rankkasade sekä kellarin rakenteelliset olosuhteet. Tällaisten syiden aiheuttamat riskit eivät ole viemäreiden ja vesijohtojen peruskorjausrakentamiseen liittyviä tavanomaisia riskejä. Suuri määrä sadevettä on virrannut äkillisesti kellarikerrokseen ja vahingoittanut muun muassa taidegallerian omaisuutta. Tällaisen vahingoittumisen riski ei ole sellainen, jota kysymyksessä olevassa rajoitusehdossa 3.2.3 tarkoitetaan eikä taidegallerian kellarikerroksen työmaa-alueella ollut omaisuus ole ollut B Oy:n suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuuden piirissä. Tämän vuoksi vakuutuskorvausta ei voi evätä suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen eikä huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehdon perusteella.

Vakuutuslautakunta ei ole ottanut tällä ratkaisusuosituksella kantaa B Oy:n tuottamukseen vahingon aiheuttamisesta. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, ja ottaen huomioon, mitä Vakuutuslautakunta on lausunut mahdollisuudesta soveltaa rajoitusehtoa 3.2.3, antaa asiassa uuden korvauspäätöksen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Nyyssölä, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA