Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö on korvannut A:n omakotitalon varastohuoneessa 1.7.2008 tapahtuneen vesiletkun vuotovahingon. A on myynyt omakotitalon 7.12.2009 uusille omistajille. Nämä ovat remontin yhteydessä havainneet omakotitalon alapohjan rakenteissa kosteusvahinkoja vuonna 2012 ja taloon on tehty kosteuskartoitus. Tämän jälkeen uudet omistamat ovat reklamoineet virheistä A:lle. A on katsonut rakennuksen kosteusvahinkojen olevan seurausta vakuutusyhtiön vuonna 2008 korvaamasta vuotovahingosta ja sen liian suppeasta korjaamisesta ja on vaatinut vahinkoja korvattaviksi vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö on tilannut tämän jälkeen omakotitaloon teknisen tarkastuksen, jotta vuonna 2012 havaittujen vaurioiden syy saataisiin selvitettyä. Tämän tarkastuksen tekijä katsoi raportissa, että kahden makuuhuoneen osalta seinärakenteiden vaurioilla saattoi yhteys vuonna 2008 varastossa tapahtuneeseen vuotoon. Raportin mukaan seinän alajuoksun rajapinnassa vesi oli päässyt leviämään makuuhuoneisiin eikä sitä ollut rakenteissa olevien muovikalvojen vuoksi havaittu kartoituksessa vuonna 2008. A lähetti vaatimuksen näiden huoneiden korjauskuluista, yhteensä 27 775,45 euroa perustaen vaatimuksensa hankkimansa insinöörin tekemään laskelmaan. Vakuutusyhtiö pyysi toisen laskelman ja tämän mukaan korjauskulut näistä kahdesta makuuhuoneesta oli 13 423 euroa. Vakuutusyhtiö katsoi, että korjaustyö oli tehty ns. omana työnä ja korvasi vahingosta kertakorvauksena 10 000 euroa. Erimielisyyttä asiassa on vielä A:n vaatiman runsaan 27 000 euron ja maksetun 10 000 euron välisestä erotuksesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutusyhtiö tulee velvoittaa maksamaan vesivahingon korvauksista yhteensä 27 775,45 euroa. A:n hankkima rakennusinsinööri on paikan päällä todennut ja tutustunut vesivuodon aiheuttamiin vaurioihin ja laskenut yksityiskohtaisesti eritellyn kustannusarvion kyseisten tilojen korjauskuluista. Vakuutusyhtiö ei ole pystynyt ilmoittamaan väittämiensä ylituntien määrää ja tämä osoittaa, että insinöörin esittämät tuntimäärät ovat oikean suuruiset. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt eri työvaiheiden tarpeellisuutta ja A katsoo tämän vuoksi vakuutusyhtiön hyväksyvän insinöörin laskelman tältä osin. Vesivahinko on kohdistunut makuuhuoneiden ja eteisen väliseen seinään ja tämän vuoksi seinää on jouduttu purkamaan ja eteisen lattialaattaa avaamaan ja tekemään laatoitustöitä. Vakuutusyhtiön hankkima korjauskustannuslaskelma on täysin epämääräinen eikä siinä ole eritelty tarvittavien töiden määrää eikä tarvittavien materiaalien kustannuksia. Vakuutusyhtiö on täysin virheellisesti käyttänyt korvausta laskiessaan kerrointa 0,7, vaikka kohteessa vakuutuksenottaja ei ole tehnyt korjaustöitä omana työnä.

Vakuutusyhtiön vastine

Mikään ei varmuudella osoita, että makuuhuoneisen kosteusvauriot ovat peräisin vuoden 2008 vuotovahingosta. Vakuutusyhtiö on lupautunut maksamaan makuuhuoneiden korjauskustannukset ainoastaan hyvän tahdon eleenä ja sovinnon edistämiseksi. Koska mikään taho ei toimittanut tositteita makuuhuoneiden todellisista korjauskustannuksista, vakuutusyhtiö pyysi tarjousta kyseessä olevista töistä ja tarvikkeista asiantuntijayrityksestä. Tämän yrityksen lopullinen arvio korjauskustannuksista oli 13 423 euroa. Tästä summasta vakuutusyhtiö korvasi A:lle 70 % eli 10 000 euroa kertakaikkisena korvauksena. Summasta on vähennetty ilman syntyneitä kustannuksia urakoitsijan liikevoitto ja liike- ja sosiaalikulut.

Laskelma ei ole epämääräinen, vaan se on laadittu rakennusten BACE-kustannuslaskentaohjelmistolla. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen maksama korvaus 10 000 euroa kahden makuuhuoneen vahingoista on riittävä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mikä osa vuonna 2012 havaitusta vahingosta on seurausta vuonna 2008 sattuneesta vahingosta ja siitä, minkä korvausmäärän vuoden 2008 korvanneen vakuutusyhtiön tulisi tästä vahingosta maksaa.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön hankkimassa tarkastusraportissa on arvioitu, että kyseessä olevan omakotitalon kahden makuuhuoneen seinärakenteiden vauriot voivat olla yhteydessä vuonna 2008 varastossa tapahtuneeseen vuotoon ja tämän vuoksivuonna 2008 korvauksia maksanut vakuutusyhtiö on maksanut lisäkorvausta lisääntyneestä vahingosta. Toisaalta korvauksen vaatijan tulee osoittaa korvattavan vahingon määrä ja toisaalta Vakuutuslautakunta tekee ratkaisunsa sillä olevan kirjallisen materiaalin perusteella.

Kyseessä olevassa tapauksessa on esitetty kaksi hyvin erisuuruista laskelmaa arvioiduista korjauskuluista. Omakotitaloa on vuoden 2012 havaittujen vahinkojen jälkeen korjattu, mutta todellisista korjauskuluista ei ole esitetty selvitystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo saamansa kirjallisen asiakirjamateriaalin perusteella, ettei korvauksen vaatija ole osoittanut, ettei vakuutusyhtiön maksama 10 000 euron määrä olisi riittävä aiheutuneen vahingon korjaamiseksi. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA