TS Oy haki korvausta lukkojen 19.082,91 euron uudelleensarjoitustyöstä yritysvakuutukseensa sisältyvästä esinevakuutuksesta. Päätöksellään 22.12.2005 vakuutusyhtiö eväsi korvauksen vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannuksista, koska varastettuja avaimia ei ollut saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.

 

Vahinkoilmoituksella 22.6.2006 korvausta sarjoituskustannuksista haettiin As Oy P:n samassa vakuutusyhtiössä olevaan kiinteistövakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

 

Päätöksessään 4.9.2006 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Vakuutusyhtiön kiinteistön täysarvovakuutuksen ehtokohdan 20.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa tai omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

Vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää, että vahingonaiheuttaja on menetellyt tuottamuksellisesti. Tuottamuksella tarkoitetaan laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä.

 

Vakuutusyhtiön käytettävissä olleen selvityksen mukaan As Oy P:ssä oli tapahtuma-aikana heinä-elokuussa 2004 ollut meneillään parvekeremontti. Rakennusurakan aikana oli kohde ollut asukkaiden käytössä. Tämä seikka huomioon ottaen on niin urakkasopimuksen kuin urakkaneuvotteluasiakirjojenkin mukaan pääurakoitsijan tehtävänä ollut muun muassa rakennuskohteen sekä siihen liittyvien rakennusosien ja rakennustarvikkeiden suojaaminen sekä rakennuskohteen vartiointi. Asiakirjojen mukaan pääurakoitsijan tehtävänä on täten ollut huolehtia kohteen suojauksesta ja käyttöturvallisuudesta siten, että asukkaille ei urakan kestäessä aiheudu kohtuutonta haittaa ja asuminen sekä muu käyttö voi jatkua turvallisesti.

 

As Oy P on sopimukseen perustuen teettänyt parvekeremontin vuonna 2004. Sopimuksen perusteella pääurakoitsijan tehtävänä oli ollut huolehtia muun muassa kohteen suojauksesta sekä huoneistojen turvallisesta käyttömahdollisuudesta urakan kestäessä. As Oy P on yhtäältä suorittaessaan urakoitsijan valinnan huolellisesti sekä toisaalta erityisesti painottamalla urakka-asiakirjoissa sitä, että kohteessa tullaan asumaan urakan kestäessä ja sen tulee tapahtua turvallisesti sekä ilman suurempaa ylimääräistä haittaa, on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pidettävä osoituksena siitä, että As Oy P on suorittanut tehtävänsä siltä edellytetyn huolellisuusvelvoitteen vaatimalla tavalla.

 

Koska As Oy P on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan osoittanut noudattaneensa toiminnassaan siltä edellytettyä huolellisuutta eikä vahingon esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa aiheutuneen As Oy P:n tuottamuksesta eli virheestä, laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta, ei TS Oy:lle aiheutunut vahinko ole As Oy P:n vastuuvakuutuksesta korvattavissa.

 

Kirjeellään 15.9.2006 vakuutusyhtiölle TS Oy:n ja asukas A.-R.S:n asiamies lakimies S.K. ilmoittaa päämiestensä tyytymättömyyden vakuutusyhtiön tekemään kielteiseen korvauspäätökseen sekä kertaa tapahtumatiedot.

 

Asunnon omistaja oli tapahtuma-aikana asianmukaisesti lukinnut asunnon ovet ja ikkunat ja huoneistossa ollut erillinen varmuuslukko oli lukittuna. Anastus on ollut mahdollista siksi, että asunto-osakeyhtiön teettämän parvekeremontin vuoksi huoneiston parvekkeen ovi ja koko kyseinen seinä on ollut poistettuna. Huoneistoon pääsyä ei yhtiön eikä urakoitsijan toimesta ollut estetty käytännössä mitenkään. Tutkinnan mukaan huoneistoon on päästy helposti irrottamalla vain kevytrakenteinen suojamuovi.

 

Remonttia suorittaessa asunto-osakeyhtiön olisi ehdottomasti tullut ottaa huomioon asukkaiden mahdollinen poissaolo lomakauden aikana. Saadun selvityksen mukaan kyseiselle ensimmäisen kerroksen asunnolle ei ole järjestetty minkäänlaista suojausta, joka estäisi asuntoon pääsyn ilman mitään murtautumiseen tarvittavia välineitä. Myöskään vartiointia ei ollut järjestetty. Asukkaita ei myöskään ole ennalta informoitu tilanteesta eikä kehotettu ryhtymään erityisiin suojaustoimiin. Osakkaat ovat saaneet vain kehotuksen raivata parin metrin alueen asunnosta, johon on rakennettu muoviseinä. Asukkailla ei ole ollut pääsyä eikä mahdollisuutta valvoa, mitä muovin toisella puolella tapahtuu. Asukkailla on ollut perusteltu oikeus luottaa siihen, että asunto-osakeyhtiö rakennuttajana valvoo sitä, että asianmukainen suojaus työmaa-alueella toteutetaan. Vahingonkärsineen osalta ei siten tapahtumaan ole mitenkään myötävaikutettu.

 

Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun mukaan vastuu siitä, että rakennus on asianmukaisessa kunnossa, on asunto-osakeyhtiöllä. Tämä pitää luonnollisesti sisällään sen, että asuntoihin ei voi korjaustyönkään yhteydessä olla kellä tahansa käytännössä avointa pääsyä. Yhtiö voi remontin aikana ryhtyä useisiin eri toimiin, joilla tämänkaltainen vahinko on vältettävissä, esim. ottamalla selvät määräykset urakkasopimukseen siitä, miten suojaus toteutetaan. Vastuutaan rakennuksen puutteellisesta kunnosta aiheutuvista vahingoista ei asunto-osakeyhtiö kuitenkaan pysty siirtämään, vaan siitä vastaa yhtiö itse. Tästä lainsäädäntömme mukaan selvästä periaatteesta on olemassa lukuisia oikeustapauksia.

 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (117 §) todetaan muun muassa, että korjaus- ja muutostyössä rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua. Määräykset velvoittavat rakennuttajaa. Laissa edellytetään myös rakennuttajan valvontaa. Rakennuttajan vastuuseen pätee sama kuin asunto-osakeyhtiön vastuuseen: tehtäviä voi sopimuksin ulkoistaa, mutta vastuuta ei. Tämä on nähtävissä esim. liukastumis- ja lumenputoamisvahinkoja koskevassa oikeuskäytännössä. Kokonaan toinen asia on se, että asuntoyhtiöllä voi olla peruste vaatia korvauksia edelleen omalta sopimuskumppaniltaan.

 

Tuntuu käsittämättömältä, että vahinko jäisi syyttömän vahingonkärsineen vastattavaksi erityisesti ottaen huomioon sen, että kaikki osapuolet ovat asianmukaisesti huolehtineet vakuutusturvastaan. Asunnon omistaja, jonka vastuulla avaimet olivat, ei ole saanut niiden anastuksesta aiheutuneesta vahingosta korvausta omasta, samassa vakuutusyhtiössä olevasta kotivakuutuksestaan.

 

Vastaavasti TS Oy on vakuuttanut riskinsä asianmukaisesti samassa vakuutusyhtiössä. Myöskään tästä vakuutuksesta ei korvausta ole tullut, vaan päätös on ollut kielteinen. Korvaus on evätty viitaten muun muassa siihen, että se edellyttää murtautumista rakenteita ja lukkoja vahingoittaen. Kun asunto-osakeyhtiön vastuulla olevassa remontissa on toisaalta aiheutettu tilanne, jossa lukkoja ei ole tarvinnut murtaa, on vakuutusyhtiö silti päätöksessään katsonut, ettei taloyhtiö ole menetellyt tuottamuksellisesti. Tilanne tuntuu melkoisen absurdilta vahingonkärsineen kannalta. Kirjeen laatijan päämiesten käsityksen mukaan As Oy P:llä on ollut myös rakennuttajana asianmukaiset rakennusaikaiset vakuutukset samassa vakuutusyhtiössä. Asiakkaan ja vahingonkärsineen TS Oy:n kannalta tällaisten vakuutusten ylläpitäminen, jotka vahinkotilanteessa eivät tuo turvaa, ei tunnu mielekkäältä.

 

Korvauspäätöksessä oleva viittaus urakkasopimuksessa oleviin pääurakoitsijoiden tehtäviin suojauksen osalta on harhaanjohtava; itse urakkasopimuksessa ei ole asiasta mitään mainintaa. Urakkaohjelmassa asiasta on mainintoja, jotka näyttävät enemmän liittyvän henkilöturvallisuuteen. Asuntojen suojaamisesta ulkopuolelta tunkeutumiselta ei ole mitään mainintoja. Tämä on selkeä puute asiakirjoissa.

 

Yhteenvetona todetaan, että asunto-osakeyhtiö ei voi ulkoistaa vastuutaan sen omistaman rakennuksen kunnossa olevasta puutteesta (ulkoseinän puuttuminen kokonaan ilman murtosuojausta). Asunto-osakeyhtiö ei ole asukkaille edes ilmoittanut, että asunnot kesken kesälomakautta saatetaan tilaan, jossa seinä puuttuu ilman suojarakennetta ja murtautuminen onnistuu ilman murtovälineitä.

 

Asunto-osakeyhtiö ei voi rakennuttajana ulkoistaa vastuitaan, vaan vastaa remontin asianmukaisesta suorittamisesta ja valvonnasta. Kokonaan toinen asia on, että taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimussuhteessa lopullinen korvausvastuu voi sopimusrikkomuksen johdosta olla edelleen siirrettävissä urakoitsijalle. Kysymys siitä on kuitenkin asunto-osakeyhtiön ja sen sopimuskumppanina olevan urakoitsijan välinen. Asukkaalla ei ole sopimussuhdetta urakoitsijaan, eikä taloyhtiö voi omaa vastuutaan rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta poistaa. Saatujen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiö ei ole myöskään mitenkään aktiivisesti toiminut korvauksen saamiseksi sopimuskumppaninaan olevalta urakoitsijalta, vaan tämä on ollut täysin vahingonkärsineen vastuulla.

 

Osapuolet ovat huolehtineet kattavasti vakuutusturvastaan. Kaikista eri osapuolten samassa vakuutusyhtiössä olevista vakuutuksista on tullut kielteinen korvauspäätös perusteilla, jotka ovat kirjeen laatijan päämiesten mielestä perusteiltaan ristiriidassa toistensa kanssa, kuten edellä on todettu.

 

Päämiesten näkemyksen mukaan vahinko on selkeästi aiheutunut taloyhtiön vastuulla olevasta laiminlyönnistä. Siten kysymyksessä on vastuuvahinko, joka asunto-osakeyhtiöllä tulee olla mahdollisuus saada oman vakuutuksensa perusteella maksettavaksi. Vakuutusyhtiön kieltäytyminen ei luonnollisesti poista As Oy P:n vastuuta, vaan voi johtaa tarpeettomaan oikeudenkäyntiin ja lisäkuluihin yhtiölle. Asia on ollut hoitamatta jo kohtuuttoman pitkään.

 

Edellä olevilla perusteilla vaaditaan, että vakuutusyhtiö As Oy P:n vakuuttajana muuttaisi kielteistä korvauspäätöstään. Mikäli korvausta vahingosta ei suoriteta, pidätetään oikeus ryhtyä asiassa asunto-osakeyhtiötä kohtaan oikeustoimiin, jolloin vaatimukseen lisätään viivästyskorot ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

 

Lausuntopyynnössään 12.2.2007 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Korvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyttä teon tai toiminnan ja vahingon välillä. Aiheutuneen vahingon tulee olla seurausta aiheuttajan menettelystä. Vahingolta edellytetään lisäksi ennakoitavuutta. Tällä tarkoitetaan sitä, että täysin yllättävät ja ennalta arvaamattomat tapahtumat eivät voi johtaa korvausvastuun syntymiseen.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö toteaa TS Oy:n esinevakuutuksen ehdot.

 

As Oy P on sopimukseen perustuen teettänyt parvekeremontin vuonna 2004. Sopimuksen perusteella pääurakoitsijan tehtävänä oli ollut huolehtia muun muassa kohteen suojauksesta sekä huoneistojen turvallisesta käyttömahdollisuudesta urakan kestäessä. As Oy P on erityisesti painottanut urakka-asiakirjoissa sitä, että kohteessa tullaan asumaan urakan kestäessä ja että urakan tulee tapahtua turvallisesti sekä ilman suurempaa ylimääräistä haittaa. As Oy P:n ei voida katsoa toimineen huolimattomasti urakoitsijaa valitessaan. Koska As Oy P on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan osoittanut noudattaneensa toiminnassaan siltä edellytettyä huolellisuutta eikä vahingon esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa aiheutuneen As Oy P:n tuottamuksesta eli virheestä, laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta, ei TS Oy:lle aiheutunut vahinko ole As Oy P:n vastuuvakuutuksesta korvattavissa.

 

Vastuuperusteen ja syy-yhteyden lisäksi vahingon tulee olla ennakoitava. Jos vahingon aiheutuminen on ollut korvausvelvollisen kannalta ennalta arvaamatonta, hänelle ei synny korvausvastuuta tällaisista vahingoista. Toissijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, että vaikka As Oy P:n voitaisiin katsoa huolimattomuudellaan myötävaikuttaneen huoneistojen puutteelliseen suojaukseen, ei vahingonkorvausoikeudellinen syy-yhteyden vaatimus tämän ja korvauksenvaatijalle aiheutuneen vahingon välillä täyty. Parvekeremontissa urakoitsijalta vaadittavien suojausmenetelmien valvonnan laiminlyönnin yhteydessä ei ole ennalta arvattavaa, että toisaalla sijaitseva yritys joutuu sarjoittamaan lukkonsa uudelleen. Näin ollen As Oy P:n ei voida osaksikaan katsoa olevan korvausvastuussa vahingosta.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa TS Oy:n esinevakuutuksesta antamansa kielteisen korvauspäätöksen perusteluita.

 

 

Vastineessaan 14.3.2007 TS Oy:n asiamies lakimies S.K. uudistaa kirjeessään 15.9.2006 esittämänsä.

 

Kysymys on siis vahingosta, joka johtuu välttämättömästä tarpeesta sarjoittaa TS Oy:n lukot avainten jouduttua murron yhteydessä kateisiin. Murto oli mahdollinen, koska TS Oy:n työntekijän A.-R.S:n asunnon parvekkeen ovi ja kyseinen seinä oli poistettu asukkaan poissa ollessa loman aikana ja asuntoa ei suojannut kuin muovikalvo. As Oy P:n rakennuttaessa parvekeremonttia ei ensimmäisen kerroksen asuntoon pääsyä asunto-osakeyhtiön eikä urakoitsijan toimesta ollut estetty mitenkään.

 

Asunto-osakeyhtiö tai urakoitsija ei tiedottanut eikä ohjeistanut asukkaita keskellä kesälomakautta tapahtuvasta poikkeuksellisesta tilanteesta. Merkille pantavaa on, että asunto-osakeyhtiö tai vakuutusyhtiö eivät edes ole väittäneet, että asukkaita olisi varoitettu ja kehotettu itse toteuttamaan suojaustoimia.

 

Vakuutusyhtiön lausuntopyynnössä on harhaanjohtavasti esitetty, että urakkasopimuksessa olisi suojauksesta ja turvallisuudesta huolehdittu. Varsinaisessa allekirjoitetussa urakkasopimuksessa ei asiasta ole lainkaan mainintoja. Liiteaineistona käytetyssä allekirjoittamattomassa urakkaohjelmassa on joitakin mainintoja, jotka liittyvät henkilöturvallisuuteen. Sen sijaan asuntojen suojaamisesta ulkopuolelta tunkeutumiselta ei ole mitään mainintoja, ja tämä on selkeä puute asiakirjoissa ja huolehtimisvelvollisuuden täyttämisessä.

 

Asunto-osakeyhtiö ei voi asunto-osakeyhtiölain mukaan ulkoistaa vastuutaan sen omistaman rakennuksen kunnossa olevasta puutteesta. Asunto-osakeyhtiö ei voi myöskään rakennuttajana ulkoistaa vastuitaan, vaan vastaa remontin asianmukaisesta suorittamisesta ja valvonnasta.

 

Kirjeen allekirjoittaja kiinnittää myös huomiota siihen, että asunto-osakeyhtiö ei ole käyttänyt sillä rakennuttajana olevia keinoja, kuten vakuuden tai urakkamaksujen pidättäminen, urakoitsijan painostamiseksi vastaamaan aiheutuneesta vahingosta. Tämä on myös selvä huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönti, jos asuntoyhtiö katsoo vastuun olevan urakoitsijalla.

 

TS Oy:n näkemyksen mukaan vahinko on selkeästi aiheutunut taloyhtiön vastuulla olevasta laiminlyönnistä. Siten kysymyksessä on vastuuvahinko, joka asunto-osakeyhtiön vakuutuksesta tulee maksaa. Kirjeen laatija on yllättynyt siitä, että vakuutusyhtiö uudelleen katsoo tuottamuksen puuttuvan, koska esitetyn lisäselvityksen jälkeen vakuutusyhtiön edustaja ei tätä puhelinkeskustelussa tuntunut kiistävän.

 

Lausuntopyynnön sivulla 3 kyseenalaistetaan se, että kyse olisi uhkaavan välittömän vaaratilanteen torjumiskustannuksista. Kirjeen laatija ihmettelee vakuutusyhtiön kantaa, sillä kateisiin joutuneiden avainten avulla olisi päästy tiloihin, joissa on useiden miljoonien eurojen edestä arvokasta irtainta omaisuutta. Voidaan hyvin olettaa, että mikäli lukkoja ei olisi varotoimenpiteenä uudelleensarjoitettu, mahdollisen varastettujen avainten avulla tapahtuneen murron ja varkauden tapahtuessa vakuutusyhtiö olisi kiistänyt vastuunsa tällä perusteella.

 

Tarve lukkojen sarjoittamiseen on suora seuraus siitä, että avainten anastus tapahtui ja oli mahdollista asunto-osakeyhtiön suojaamattomasti toteutetun remontin yhteydessä. Asunto-osakeyhtiöllä on selvä tuottamus tähän vahinkoon ja sitä kautta vastuu sen seurauksista. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voi pitää varsin tavanomaisena, että asunnoissa on avaimia toisiin huoneistoihin ja muun muassa asunnonhaltijan työnantajan tiloihin. On myös ilmeistä, että varastetut avaimet voitiin asunnossa olleiden henkilökortin ym. avulla yhdistää A.-R.S:n työnantajaan, josta aiheutui ilmeinen ja suora uhka suuremmalle vahingolle, jolta suojautuminen lukkojen sarjoituksella oli välttämätöntä.

 

TS Oy on itse myös vakuuttanut vahingon torjuntakustannusten kohteena olevan tavaratalon kiinteistönsä asianmukaisesti samassa vakuutusyhtiössä. Myöskään tästä vakuutuksesta ei maksettu korvausta, vaan päätös on ollut kielteinen. Korvauspäätöksissä on viitattu muun muassa siihen, että koska TS Oy:n avaimia ei ole saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä, eivät vahingon rajoittamis- tai torjuntakulut ole vakuutuksesta korvattavia.

 

Kun toisaalta asunto-osakeyhtiön vastuulla olevassa remontissa on yhtiön toimesta aiheutettu tilanne, jossa lukkoja ei ole tarvinnut murtaa TS Oy:n avainten varastamiseksi, on vakuutusyhtiö silti päätöksessään katsonut, ettei asuntoyhtiö ole menetellyt tuottamuksellisesti. Kielteisten päätösten perusteet tuottamuksen tai ennalta-arvattavuuden puuttumisesta tuntuvat vahingonkärsineen osalta erityisen absurdilta ja kohtuuttomilta, kun kyseessä on molemmissa vakuutuskohteissa sama vakuutusyhtiö ja päätöksiä tarkastelee yhdessä.

 

Vastineena katsotaan siten, että vakuutusyhtiön tulisi maksaa korvaus TS Oy:n kärsimästä vahingosta As Oy P:n vastuuvakuutuksesta, jonka tuottamuksellisesta toiminnasta vahinko on aiheutunut.

 

 

 

Kunnossapitovastuu

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapitovastuun jakamisesta. Se jakautuu 2–4 momentin mukaan.

 

Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut senkaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle.

 

Yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapahtua osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta.

 

Yhtiö on vastuussa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajille.

 

 

Kohta 20.1, Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa tai omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja

-         vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse asukkaan työnantajan avainten varastamisesta parvekeremontin vuoksi puutteellisesti suojatusta huoneistosta, työnantajan lukkosarjoitustyön kustannuksista vahingontorjuntakuluina sekä taloyhtiön vastuusta.

 

Vakuutuksenottaja As Oy P:n omistaman kerrostalon ensimmäisen kerroksen huoneistoon on 22.7. – 2.8.2004 välisenä aikana tunkeuduttu ja sieltä on varastettu omaisuutta. Huoneiston asukas A.-R.S. on tapahtuma-aikana ollut lomalla ja poissa asunnosta. Rakennusliike R Oy on vuonna 2004 suorittanut taloyhtiössä asuntoparvekkeiden uusimisen. Tämän vuoksi asunnon parvekkeen ovi ja parvekeseinä on poistettu ja niiden tilalla on ollut suojamuovi. Asuntoon tunkeutuminen on tapahtunut irrottamalla muovin toinen reuna.

 

Varastetun omaisuuden joukossa on ollut muun muassa A.-R.S:n työnantajan TS Oy:n tavaratalon yleisavaimet ja kassakaapin avaimet. Niissä ei ole ollut tunnistetietoja, mutta samassa paikassa on ollut A.-R.S:n työpaikan henkilökortti.

 

Avaimien anastuksen johdosta TS Oy on uudelleensarjoittanut tavaratalon lukot. Tästä aiheutunutta 19.082,81 euron kustannusta on haettu korvattavaksi vakuutuksenottaja As Oy P:n kiinteistövakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

 

Vastuuvakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön toiminnassa ja omistamisessa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö on vastuussa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajille. Lautakunta toteaa asuinhuoneistojen parvekkeiden kunnon ja sitä koskevan remonttityön kuuluvan taloyhtiön vastuun piiriin. Lautakunta toteaa myös, että kunnossapitoa koskeva tuottamus saattaa yhtiön asukkaiden ohella aiheuttaa vahinkoa tai vahingonvaaraa ulkopuolisille tahoille. Lautakunta katsoo, ettei remonttityön antaminen rakennusliikkeen suoritettavaksi poista asunto-osakeyhtiön omaa kunnossapitovastuuta ja siihen liittyviä velvoitteita.

 

Tapauksen yhteydessä TS Oy on vedonnut siihen, ettei vakuutuksenottajayhtiö ole varoittanut asukkaita ja kehottanut heitä suojaustoimiin. Myöskään asuntojen suojaamisesta ulkopuoliselta tunkeutumiselta ei ole huolehdittu. Lautakunta toteaa, ettei toimitettuun aineistoon sisälly selvitystä siitä, että As Oy P olisi huolehtinut tällaisista turvaamistoimenpiteistä. Tämän nojalla lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja As Oy P ole osoittanut toimineensa kunnossapitovastuunsa ja siihen liittyvien velvoitteiden mukaisesti.

 

Lautakunta katsoo, että TS Oy:n tavaratalon avaimien joutuminen tunkeutumisen suorittaneiden haltuun on johtanut vahingonvaaraan TS Oy:n kannalta. Avainten käyttökohde on ollut pääteltävissä A.-R.S:n henkilökortin nojalla. Tämän vuoksi lukkojen uudelleensarjoittaminen suojaustoimena on ollut perusteltua. Tästä aiheutuneiden kustannusten vahingontorjuntakuluina lautakunta katsoo olevan rinnastettavissa tilanteeseen, jossa ulkopuolisen omistamaa arvokastakin omaisuutta olisi varastettu A.-R.S:n asunnosta ja tästä haettaisiin korvausta. Näin ollen lautakunta katsoo sarjoittamiskustannusten olevan syy-yhteydessä taloyhtiön kunnossapitotuottamukseen ja ettei niitä korvausvelvollisuuden kannalta ole pidettävä ennalta arvaamattomina, vaan ne tulee korvata As Oy P:n vastuuvakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA