Haku

VKL 103/16

Tulosta

Asianumero: VKL 103/16 (2016)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 11.11.2016

Vakuutuksen korvauspiiri. Rajoitusehto. Kaupungin runkoviemärin tulvimisesta asunto-osakeyhtiön rakennuksille aiheutunut vahinko. Rakentamismääräysten vastaiset padotuskorkeuden alapuoliset viemäriliitännät.

Tapahtumatiedot

Viemärivedet olivat tulvineet rankkasateella 6.12.2015 lattiakaivojen kautta asunto-osakeyhtiö S:n kuuteen asuinhuoneistoon aiheuttaen huomattavia vesivahinkoja. Kaupungin vesilaitoksen selvityksissä ja mittauksissa ilmeni, että vahingoittuneet rakennukset oli viemäröity määräysten vastaisesti kaupungin viemäriverkoston padotuskorkeuden alapuolelle. Padotuskorkeuden yläpuoliset viemäripisteet eivät olleet tulvineet. Kaupungin vesilaitoksen 22.1.2016 päivätyn viranhaltijapäätöksen mukaan asunto-osakeyhtiön tuli asentaa kiinteistölleen pumppaamo vastaavan tulvimisen estämiseksi.

Asunto-osakeyhtiö S:n haettua korvausta kiinteistövakuutuksestaan vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 15.2.2016 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan se ei kuulunut vakuutuksen korvauspiiriin. Kiinteistövakuutuksesta korvattiin vedestä aiheutunut vahinko, kun vesi on virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta putkesta tai laitteesta. Korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvattu rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutunutta vahinkoa. Runkoviemärin kuvauksessa oli todettu, että kiinteistö oli suunnitelmien vastaisesti liitetty runkolinjan ylempään kaivoon ja huoneistot, joissa viemärivesi oli tulvinut, oli viemäröity määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolelle.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö S on pyytänyt 19.2.2016 ja 13.5.2016 päivätyillä kirjelmillään lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien arviolta 300 000 euron suuruisen vahingon korvaamista. Toissijaisesti asunto-osakeyhtiö S on vaatinut vahingon syyn tutkimista tarkemmin sekä selvittämään, olisiko vahinko tapahtunut, mikäli rakentaminen olisi ollut määräysten ja suunnitelmien mukaista.

Asunto-osakeyhtiö S on lausunut, että vakuutusyhtiön päätöksen vuoksi iso vahinko oli jäämässä kokonaan asukkaiden ja osakkaiden maksettavaksi. Oli kohtuutonta, että rakentajan virhe langetettaisiin kokonaisuudessaan asunto-osakeyhtiön vastuulle, sillä rakentajaa ei enää saatu vastuuseen. Vahinko oli äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska vastaavaa ei ollut aiemmin tapahtunut. Asunto-osakeyhtiö ei ollut pystynyt ennen vahingon tapahtumista toteamaan tai tutkimaan virheellistä liitäntää, joten ainakin osa vahingoista tuli korvata kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on 27.4.2016 päivätyssä vastineessaan toistanut korvauspäätöksessä esittämänsä seikat ja katsonut kielteisen päätöksen vakuutusehtojen mukaiseksi. Runkoviemäri oli kuvattu 23.12.2015, jolloin oli todettu, että kiinteistö oli suunnitelmien vastaisesti liitetty runkolinjan ylempään kaivoon. Tämän jälkeen tehdyssä uudessa padotuskorkeuden mittauksessa oli todettu, että ne huoneistot, joissa viemärivesi oli tulvinut, oli viemäröity määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolelle. Mikään padotuskorkeuden yläpuolelle rakennettu viemäröinti ei ollut tulvinut.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että kiinteistövakuutuksesta korvattiin vedestä aiheutunut vahinko, kun vesi oli virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta putkesta tai laitteesta. Lisäksi vakuutuksesta korvattiin rakennuksen jätevesiviemäristä nousseen veden aiheuttama vahinko, kun vahinko oli seurausta rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntyneestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta sisäisestä tukkeumasta.

Tässä tapauksessa jätevedet eivät olleet tulvineet kiinteistöön vakuutuksen kohteena olevan putken tai laitteen rikkoutumisen seurauksena eikä kyse myöskään ollut kiinteistön omalla viemäriosuudella olleesta sisäisestä tukkeumasta. Näin ollen vahinko ei kuulunut kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Lisäksi korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvattu rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutunutta vahinkoa.

Asennettaessa viemäripisteitä padotuskorkeuden alapuolelle oli viemärijärjestelmään asennettava padotusventtiili. Asunto-osakeyhtiö S:n rakennusten rakennusvuonna 1986 ja sitä ennen padotusventtiilin asentamisesta oli asetettu vaatimuksia, joten rakennusvirheeseen voitiin asiassa viitata. Liitäntä runkoviemäriin oli tehty suunnitelmien vastaisesti. Huoneistot, joissa viemärivesi oli tulvinut, oli viemäröity määräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolelle eikä viemärijärjestelmässä ollut padotusventtiiliä. Vakuutusyhtiö on tältä osin viitannut vuoden 1976 rakentamismääräyskokoelman määräyksiin padotuskorkeuden alapuolelle sijoitettujen viemäripisteiden asentamisesta.

Jos viemäröinti olisi toteutettu rakennusmääräysten mukaisesti, vahinkoa ei olisi lähtökohtaisesti aiheutunut. Jos kaupungin viemärin tukkeutumisesta tästä huolimatta olisi aiheutunut tulvimisvahinko, olisi siitä vesihuoltolain perusteella ollut korvausvastuussa vesilaitos ja vahinko olisi oletettavasti korvattu vesilaitoksen vastuuvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön maksettava korvausta kiinteistövakuutuksesta asunto-osakeyhtiö S:lle viemärin tulvimisesta 6.12.2015 aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiön korvausvastuun kannalta on ensisijaisesti ratkaisevaa, onko viemärin tulvimisessa ollut kyse vakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta. Toissijaisesti asiassa on arvioitava, oliko vahingon syynä mahdollisesti ollut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu rakennusten rakentamismääräysten vastainen viemäröinti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden kiinteistövakuutusehtojen vuotovahinkovakuutusta koskevan kohdan 8.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta

- jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä

- lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta

- öljysäiliöstä

- pore- tai uima-altaan putkistosta

- koneesta tai laitteesta.

Vakuutuksesta korvataan myös rakennuksen jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ja ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma.

Vakuutusehtojen kohdan 8.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan kiinteistövakuutuksen vuotovahinkovakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan muun muassa rakennuksen jätevesiviemärin rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot. Vakuutuksesta korvataan myös jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut vahinko siinä tapauksessa, että vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ja ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma.

Tässä tapauksessa lautakunnan käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ei ilmene, että jätevesiviemärin tulviminen 6.12.2015 olisi johtunut vakuutuksen kohteena olleeseen asunto-osakeyhtiön viemärijärjestelmään kuuluneen putkiston osan tai laitteen rikkoutumisesta. Asiassa ei ole myöskään selvitetty, että tulviminen olisi aiheutunut asunto-osakeyhtiön omaan viemäriin syntyneestä tukoksesta. Näin ollen tulvimisessa ei ole ollut kyse vakuutussopimuksessa korvattavien vahinkotapahtumien piiriin kuuluvaksi määritellystä vahingosta. Tämän vuoksi vahinko ei vakuutussopimuksen mukaan oikeuta vakuutuskorvauksen saamiseen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut lisäksi siihen padotuskorkeuden mittauksessa 23.12.2015 todettuun seikkaan, että viemärin tulvimisessa vahingoittuneiden huoneistojen viemäröinti kaupungin runkoviemäriin oli tehty kiinteistölle määritellyn padotuskorkeuden alapuolelle, joten kyse oli rakentamismääräysten vastaisesta asennuksesta.

Lautakunta toteaa, että padotuskorkeus tarkoittaa tasoa, jolle vesi voi vesilaitoksen viemäriverkostossa nousta verkoston normaaliksi katsottavan toiminnan aikana. Vakuutusyhtiö on tältä osin vedonnut Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiin ja ohjeisiin vuodelta 1976 kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista. Kyseisten määräysten viemärinsulkujärjestelyä koskevan kohdan 3.2.5 mukaan padotusvaaran vuoksi viemäripisteitä ei saa yleensä asentaa padotuskorkeuden alapuolelle. Määräyksessä on mainittu sallittuna poikkeuksena erityisistä syistä padotuskorkeuden alapuolelle sijoitettava viemäripiste, joka varustetaan itsestään toimivalla ja käsin suljettavalla padotusventtiilillä. Määräyksen mukaan tällä tavalla ei kuitenkaan saa viemäröidä muiden muassa vesikäymälää.

Lautakunta katsoo, että koska vahingoittuneiden huoneistojen viemäröinnin oli todettu 23.12.2015 tehdyssä mittauksessa sijainneen kaupungin jätevesiviemärin määritellyn padotuskorkeuden alapuolella, asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut omaa pumppaamoa eikä viemärissä ole väitettykään olleen rakentamismääräysten edellyttämää padotusventtiiliä, on asunto-osakeyhtiön viemäröinnin toteuttamistapaa pidettävä tältä osin virheellisenä ja rakentamismääräysten vastaisena. Viemäröinnin rakentamisessa oli lisäksi poikettu alkuperäisistä hyväksytyistä rakentamissuunnitelmista. Lautakunnan näkemyksen mukaan vahingon syy oli ollut nimenomaan sanottu viemäröinnin virheellinen toteuttamistapa, sillä asunto-osakeyhtiön padotuskorkeuden yläpuolelle asennetut viemäripisteet eivät olleet saadun selvityksen mukaan tulvineet.

Vakuutusehtojen kohdan 8.2.11 mukaan edellä mainitusta syystä aiheutunutta vahinkoa ei korvata kiinteistövakuutuksesta. Sillä asunto-osakeyhtiö S:n esittämällä seikalla, että virhe oli rakentajan aiheuttama eikä rakentajaa voitu enää saada asiasta vastuuseen, ei ole merkitystä kiinteistövakuutuksen ehtojen soveltamisen ja vakuutusyhtiön vastuun kannalta. Merkitystä ei myöskään voida antaa sille, ettei rakentamisvirhe ollut aiheuttanut vahinkoja aikaisemmin tai että asunto-osakeyhtiö ei mahdollisesti ollut tiennyt virheen olemassaolosta. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole asiassa korvausvelvollisuutta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvausratkaisua asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

 

Jäsenet:

Akselinmäki

Jaakkola

Makkula

Paloranta

Sjögren

Tulosta