Tapahtumatiedot

Maanrakennusyhtiö on ollut ympäristökeskuksen tilaamana urakoitsijana vesihuoltotöissä. Aamupäivällä 23.5.2008 on havaittu, että työmaalla on käynyt polttoainevarkaita, jotka ovat jättäneet polttoainepumpun letkun maahan niin, että maaperään on valunut arviolta 1000 litraa polttoainetta. Korvauksia öljyvahingon aiheuttamista maaperän puhdistuskuluista on haettu maanrakennusyhtiön vastuu- ja rakennustyövakuutuksista.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on todennut, että hallituksen esityksessä ympäristövahinkojen korvaamisesta on todettu, että jos kyseessä on tapaus, jossa ulkopuolinen on tunkeutunut toiminnan harjoittamispaikalle ilkivaltaisesti ja aiheuttanut onnettomuuden, jonka seurauksena aiheutuu ympäristövahinkoa, ei kyseessä ole toiminnan harjoittamisesta johtuva vahinko, jollei toiminnanharjoittaja ole osaltaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Käsiteltävänä olleessa jutussa oli yön aikana maatyömaalla käynyt varkaita, jotka olivat vieneet työmaalla sijainneesta öljysäiliöstä polttoainetta. Varkaat olivat särkeneet säiliön Abloy-riippulukon. He olivat jättäneet letkun vuotamaan, minkä seurauksena polttoainetta oli päässyt valumaan maaperään. Maanrakennusyhtiö oli tehnyt kaikki edellytetyt toimet vahinkojen välttämiseksi. Säiliö oli ollut lukittu ja suojakankaalla varustettu eikä polttoainetta ollut säilytetty tynnyreissä. Näin ollen maanrakennusyhtiö ei ollut syyllistynyt mihinkään huolimattomaan tekoon tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena se olisi voinut olla asiassa vahingonkorvausvelvollinen. Jos asiassa ilmenisi, että maanrakennusyhtiön puolelta olisi jonkinasteista myötävaikutusta vahingon syntymiseen, kuuluisi vahinko tältä osin tosiasiallisesti toiminnanharjoittajan eli ympäristökeskuksen vastattavaksi.

Maanrakennusyhtiön rakennustyövakuutuksessa maaperä ja pohjavesi eivät ole vakuutuksen kohteena, minkä vuoksi korvausta ei voitu suorittaa rakennustyövakuutuksen perusteella.

Lausuntopyyntö

Ympäristökeskus pyytää lausuntoa Vakuutuslautakunnalta maanrakennusyhtiön ottaman toiminnan vastuuvakuutuksen sekä rakennustyövakuutuksen kattavuudesta korvata rakennustyömaalla vahingonteon seurauksena aiheutuneen öljyn poistamisen kustannukset maaperästä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan ympäristövahinkolain 7 §:ään sekä hallituksen esitykseen ympäristövahinkolaista. Asiaan liittyvässä rikosperusteisessa asiassa on vastaajana ollut vakuutuksenottajayrityksen eli maanrakennusyhtiön toimitusjohtaja, jota on syytetty ympäristön turmelemisesta. Syytteen mukaan hän oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta saattanut tai jättänyt ympäristöön polttoöljyä syytteessä tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion perusteluista käy ilmi, että varkaat olivat rikkoneet työmaalla olleesta öljysäiliöstä lukon, jolla maanrakennusyhtiön työntekijät olivat lukinneet öljypumpun letkun varren. Varkaat olivat jättäneet öljyletkun maahan, jolloin säiliöstä oli valunut maahan öljyä. Käräjäoikeus totesi, että mikäli varkautta ei olisi tapahtunut, ei öljyvahinkoakaan olisi sattunut. Käräjäoikeus katsoi oikeudenkäynnissä kuultujen kertomusten perusteella, ettei maanrakennusyhtiön ja ympäristökeskuksen urakkaohjelman, sopimusneuvottelujen tai tarjouskilpailun aikana tullut esille, että vesijohtourakka kulkee osittain pohjavesialueella ja vedenottamon kaukovyöhykkeellä. Käräjäoikeus katsoi vakuutuksenottajayrityksen eli maanrakennusyhtiön toimitusjohtajan voineen luottaa siihen, että ympäristökeskus selvittää urakan ympäristövaikutukset. Käräjäoikeuden tuomiosta käy myös ilmi, että säiliö, jossa öljyä oli säilytetty, oli Suomen standarsoimisliiton standardin SFS2733 mukainen ja siinä oli kaksoisvaippa. Säiliötä oli markkinoitu käytettäväksi myös pohjavesialueella. Näillä seikoilla käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että maanrakennusyhtiön toimitusjohtaja olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla ja hylkäsi syytteen.

Vakuutusyhtiö katsoo saatujen tapahtumatietojen ja käräjäoikeuden tuomion perusteella, ettei maanrakennusyhtiö ole osaltaan myötävaikuttanut ilki­valtaisen vahingon aiheutumiseen, vaan on toiminut riittävällä tavalla ilkivaltais­tenkin vahinkojen estämiseksi.

Käytännössä toiminnanharjoittajan vastuu tarkoittaa myös isännänvastuun tapais­ta vastuuta toiminnasta eri osallisten henkilöiden toimintojen seurauksista ja sen lisäksi vastuuta myös pääsääntöisesti sellaisten sivullisten tahojen toiminnasta, jotka mahdollisesti jopa itsenäisessä asemassa suorittavat esimerkiksi korjaus- tai huol­totoimenpiteitä laitoksessa. Vakuutusyhtiö viittaa ”toiminnanharjoittaja” -käsitteen määrittelyn osalta myös korkeimman oikeuden tuomioon KKO 2001:61, jossa korkein oikeus katsoi, että kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkolain tarkoittamana toiminnanharjoittajana tuottamuksesta riip­pumatta vastuussa vahingon korjaamisesta, vaikka työn oli suorittanut itsenäinen urakoitsija.

Vakuutusyhtiö katsoo lausutulla perusteella ensinnäkin, että tosiasiallinen toiminnan­harjoittaja alueella on ollut urakan tilaajana toiminut ympäristökes­kus eikä vakuutuksenottaja eli maanrakennusyhtiö. Toissijaisesti vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka vakuutuk­senottaja katsottaisiinkin asiassa ympäristövahinkolain mukaiseksi toiminnan harjoittajaksi, ei kyseessä kuitenkaan ole toiminnan harjoittamisesta aiheutunut vahinko, koska toiminnanharjoittaja ei ollut osaltaan myötävaikuttanut tämän ilki­valtaisen vahingon syntymiseen. Koska vakuutuksenottajan menettelyssä ei ole havaittavissa myöskään tuottamusta, ei se liioin ole korvausvastuussa toimin­nanharjoittajaa tai muuta ympäristövahinkolain perusteella korvausvelvollista ta­hoa kohtaan tuottamusperusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei maanrakennusyhtiö ole korvaus­vastuussa tapahtuneesta eikä vakuutusyhtiöllä ole aihetta muuttaa annettua vastuuvakuutuspäätöstä.

Rakennustyövakuutuksen osalta uudistetaan aiempi korvauspäätös. Maanrakennusyhtiön rakennustyövakuu­tuksessa maaperä ja pohjavesi eivät ole vakuutuksen kohteita, eikä vahinko ole siten aiheutunut vakuutuksen kohteelle, joten korvausta ei voida tämän vuoksi suorittaa ympäristövahingosta myöskään maanrakennusyhtiön raken­nustyövakuutuksen perusteella.

Vakuutuksenottajan kannanotto

Vakuutuksenottaja on edelleen sitä mieltä, että vakuutusyhtiön tulisi korvata 22.–23.5.2008 tapahtunut öljyvahinko vastuuvakuutuksesta. Vaikka käräjäoikeus on todennut maanrakennusyhtiön syyttömäksi tapahtumaan, niin kuitenkin säiliössä ollut öljy ja säiliö olivat maanrakennusyhtiön omaisuutta. Rakennustyövakuutus on asiassa korvausvelvollinen. Jos vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa, niin oppii tästä sen, että tulevaisuudessa ei kannata ilmoittaa vahingosta kenellekään, vaan peitellä jäljet ja olla hiljaa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat asiakirjat:
- Ympäristökeskuksen ja maanrakennusliikkeen välinen urakkasopimus, joka on päivätty 10.1.2008.
- 30.5.2008 päivätty muistio, mikä on tehty polttoainevahingon vuoksi.
- Toimenpideraportti
- Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio 4.9.2009 rikosnimikkeellä ”Ympäristön turmeleminen”.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vastuuvakuutus

Vakuutusehdot

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ympäristövahinkolain 1 §:n mukaan tässä laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:
1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta.

Ympäristövahinkolain 7 §:n mukaan tämän lain mukainen korvausvelvollisuus on silloin, kun vahinkoja ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta, sillä:
1) jonka harjoittamasta toiminnasta ympäristövahinko johtuu:
2) joka on rinnastettavissa 1 -kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittajaan; sekä
3) jolle ympäristövahingon aiheuttanut toiminta on luovutettu, jos luovutuksen ­saaja toiminnan saadessaan tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta tai 1 §:ssä tarkoitetusta häiriöstä taikka sellaisen uhasta.

Edellä 1 momentin 2 -kohdassa tarkoitettua rinnastamista arvioitaessa on otettava huomioon henkilön määräysvalta, hänen taloudelliset suhteensa toiminnanhar­joittajaan ja hänen toiminnasta tavoittelemansa taloudellinen etu.

Ratkaisusuositus

Vesihuoltotyön urakoitsijana toiminut maanrakennusyhtiön maanpäällisestä standardin SFS2733 mukaisesta kaksoisvaippaisesta polttoainesäiliöstä on varastettu polttoainetta yöaikaan 22.–23.5.2008. Varkaat ovat rikkoneet öljysäiliön lukot ja he ovat jättäneet öljyletkun maahan, mistä on seurannut maaperän saastuminen.

Käräjäoikeuden lainvoimaisesta päätöksestä ilmenee, että öljyvahinko on aiheutunut varkauden seurauksena eikä maanrakennusliikkeen toimitusjohtajan menettelystä. Maanrakennusliikkeellä ei ole ollut tiedossa, että kyseessä on ollut osittain pohjavesialue sekä vedenottamon kaukosuojavyöhyke. Maanrakennusliike on käräjäoikeuden tuomion mukaan voinut luottaa siihen, että ympäristökeskus selvittää urakan ympäristövaikutukset ja kertoo maanrakennusliikkeelle pohjavesialueesta sekä kaukosuojavyöhykkeestä. Koska polttoaineen säilytykseen on käytetty kaksoisvaippasäiliötä ja kun öljysäiliö on ollut lukittuna riippulukolla, on maanrakennusliikkeen toimitusjohtaja voinut luottaa siihen, että hän täyttää sekä urakkaohjelman ehdot että ympäristösuojelulain ja öljyvahingon suojaamisesta annetun lain säännökset. Syyte maanrakennusliikkeen toimitusjohtajan ympäristön turmelemisesta tahallisella teolla tai törkeällä huolimattomuudella on hylätty.

Jotta maanrakennusliike voisi olla vastuussa polttoaineen aiheuttamasta maan pilaantumisesta, tulisi vahingon olla aiheutunut maanrakennusliikkeen harjoittamasta toiminnasta. Kyseessä olevassa tapauksessa maan pilaantuminen on aiheutunut polttoainevarkauden seurauksena niin, että öljysäiliön riippulukko on murrettu auki ja polttoainepumpun letku on jätetty maahan niin, että maaperään on valunut polttoainetta. Vahinko ei ole aiheutunut maanrakennusliikkeen vesihuoltotöistä tai muustakaan maanrakennusliikkeen toiminnasta eikä muutenkaan maanrakennusliikkeen huolimattomuuden tai laiminlyönnin seurauksena. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei maanrakennusliike ole vastuussa polttoöljyn aiheuttamasta maan saastumisesta ympäristövahinkolain perusteella. Korvauksia ei tämän vuoksi tule maksaa maanrakennusliikkeen vastuuvakuutuksesta.

Rakennustyövakuutus

Vakuutusehdot

Rakennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan rakennustyökohteissa vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityn työkohteen kokonaishintaan sisältyvät työsuoritukset, rakennukset, rakenteet, työkohteeseen asennettavat koneet ja laitteet sekä työkohteeseen tarkoitetut raaka-aineet ja tarvikkeet. Kokonaishinnalla tarkoitetaan työkohteen kokonaiskustannusarvion mukaista hintaa tai urakkasummaa.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2 mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt vakuutuksenottajan omistamat tai vuokraamat rakennus- tai asennustoimintaan käytettävät työkalut ja -välineet, kuten torninosturit, työmaahissit, työkalut ja -välineet, peitteet, muotit, telineet ja muu sellainen kalusto, jota ei ole tarkoitettu valmiin työn osaksi.

Vakuutusehtojen kohdan 1.3 mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt siirrettävät konttori- ja varastorakennukset, asuntovaunut, vajat, parakit ja muut tilapäiset rakennelmat, jotka on tarkoitettu käytettäväksi rakennustoiminnassa.

Vakuutusehtojen kohdan 1.4 mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt konttorikoneet ja -irtaimisto, piirustukset ja muut asiakirjat, kuten kirjanpitokirjat sekä atk-tietovälineisiin sisältyvät tiedot ja ohjelmat.

Vakuutusehtojen kohdan 1.5 mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt työntekijöiden työkalut ja vaatteet, jotka työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen vakuuttamaan.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksen korvauspiiri sekä sovellettavat vakuutusehdot ja suojeluohjeet on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat työkohteen sellaisen osan korjauksesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi suunnittelu-, laskenta- tai piirustusvirhe, virheelliset neuvot tai ohjeet. Kuitenkin korvataan tällaisen virheen seurauksena muulle virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko, edellyttäen, että kyseessä on sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma.

Ratkaisusuositus

Kyseessä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut siitä, että maaperä on saastunut polttoainevahingon seurauksena. Asiassa ei ole selvitetty, että mikään vakuutuksen kohteena oleva esine olisi vahingoittunut. Tämän vuoksi ei korvauksia maan puhdistuskuluista korvata rakennus- ja asennustyövakuutuksesta, joten vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältäkin osin vakuutusehtojen mukainen.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Kallioinen, Löppönen, Nyyssölä, Piipari ja Sjögren. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA