Tapahtumatiedot
Viemärivedet olivat tulvineet asunto-osakeyhtiö S:n kuuteen asuinhuoneistoon rankkasateella 6.12.2015 aiheuttaen rakennuksille huomattavia vesivahinkoja. Kaupungin vesilaitoksen vahinkoilmoituksen mukaan tulvimisen syynä oli ollut rankkasade ja mahdollinen viemäritukos. Asunto-osakeyhtiön viemäröinnin padotuskorkeutta oli mitattaessa 10.12.2015 pidetty asianmukaisena. Tämän johdosta vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kaupungin vesilaitokselle 11.12.2015 sähköpostitse korvaavansa vahingot kaupungin julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut vahingon korvattavuudesta myös asunto-osakeyhtiö S:lle sähköpostilla 16.12.2015.
Vakuutusyhtiö oli 15.12.2015 kehottanut vesilaitosta kuvauttamaan runkoviemärin sen tulvimisen syyn selvittämiseksi ja pyytänyt 22.12.2015 ilmoittamaan rakennuksen viemäripisteiden korkeusaseman. Viemärin kuvauksen yhteydessä ilmeni, että vahingoittuneiden rakennusten lattiataso ja lattiakaivot olivatkin viemäriverkoston padotuskorkeuden alapuolella. Virhe tonttiviemärin korkeuden mittauksessa oli johtunut siitä, että tonttiviemäri oli liitetty runkoviemäriin eri paikassa kuin se kiinteistön asemapiirustuksen mukaan oli pitänyt tehdä, mitä ei ollut voitu havaita ensimmäisessä mittauksessa.
Uusien tietojen perusteella kaupungin vesilaitos ilmoitti, ettei asunto-osakeyhtiö S:lle aiheutunutta vahinkoa saanut korvata kaupungin vastuuvakuutuksesta. Vesilaitoksen liittymissopimuksen ehtojen ja yleisten toimitusehtojen mukaan vesilaitos ei vastannut padotuskorkeuden alapuolelle rakennettujen viemäripisteiden tulvimisesta aiheutuneista vahingoista.
Vakuutusyhtiö on 1.4.2016 päivätyllä uudella korvauspäätöksellään kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa, koska sitä ei olisi tapahtunut, jos kiinteistö olisi viemäröity oikein eli padotuskorkeuden yläpuolelle. Viemäriverkoston padotuskorkeus ei ollut 6.12.2015 ylittynyt, joten kyseessä ei ollut vesihuoltolain 27 §:n 1 momentin mukainen virhe eikä kaupunki vastannut vahingosta myöskään liittymissopimuksen ja vesilaitoksen yleisten toimitusehtojen mukaan. Vakuutusyhtiön mukaan myönteinen korvauspäätös oli perustunut alun perin saatuun virheelliseen asunto-osakeyhtiön vastuulla olleeseen tietoon viemäripisteiden korkeusasemasta. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään aihetta epäillä vesilaitoksen ja asunto-osakeyhtiön antamien tietojen paikkansa pitävyyttä.
Asiakkaan valitus
Asunto-osakeyhtiö S on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vakuutusyhtiön 16.12.2015 antaman myönteisen korvauspäätöksen sitovuudesta. Asunto-osakeyhtiö on vaatinut kaupungin vesilaitosta ja vakuutusyhtiötä korvaamaan sille aiheutuneet arviolta 300 000 euron vahingot.
Asunto-osakeyhtiö S on Vakuutuslautakunnalle 13.5.2016 toimittamassaan lisäkirjelmässä kiistänyt, että sen edustajat olisivat luovuttaneet vesilaitokselle tietoja kiinteistön tonttiliittymistä tai viemäriliitoksista. Asunto-osakeyhtiö S on katsonut vesilaitoksen tehneen itse virhearvion mitatessaan padotuskorkeutta ja todetessaan sen ylittyneen. Vakuutusyhtiö oli tehnyt tämän perusteella sitovan korvauspäätöksen. Vesilaitos oli myöntänyt, että runkoverkostossa oli ollut vahinkopäivänä ongelmia. Asunto-osakeyhtiö S oli yrittänyt tuolloin tilata pumppuautoa, jota ei ollut saatu, koska kaikki alueen autot olivat kiinni vesilaitoksen toimeksiannoissa. Rakennukset olivat valmistuneet vuosina 1985 ja 1986 eikä vastaavaa ollut aikaisemmin tapahtunut. Asunto-osakeyhtiö ei ollut pystynyt tarkistamaan tai toteamaan, millä tavalla liitäntä runkoviemäriin oli aikoinaan tehty.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on vastineessaan 25.4.2016 toistanut 1.4.2016 antamassaan päätöksessä esittämänsä seikat ja katsonut, ettei se ollut korvausvelvollinen.
Ensimmäisen korvauspäätöksen sitovuuden osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että se oli saanut päätöksen tiedot vakuutuksenottajalta, joka oli selvittänyt asiaa riittävällä huolellisuudella ja toimialan normaalin käytännön mukaisesti. Vakuutuksenottaja oli saanut asiaan olennaisesti vaikuttavia tietoja, kuten asemapiirustuksen, asunto-osakeyhtiö S:lta. Vakuutusyhtiöllä tai vakuutuksenottajalla ei ollut syytä epäillä annettujen tietojen oikeellisuutta. Vakuutuksenottaja oli julkisyhteisö, jonka toiminnan voitiin katsoa olleen luotettavaa.
Kun asioiden oikea tila oli selvinnyt, vakuutuksenottaja oli antanut asiasta viranhaltijapäätöksen 22.1.2016 sekä oikaisupäätöksen 16.3.2016. Ennen 22.1.2016 annettua viranhaltijapäätöstä vakuutusyhtiölle oli ollut osittain epäselvää, miten virheelliset tiedot oli saatu, joten viranhaltijapäätöksessä oli mainittu, ettei vakuutusyhtiö voisi muuttaa päätöstään.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asia oli sekä vakuutusyhtiön että vakuutuksenottajan toimesta selvitetty vakuutussopimuslain 69 §:n vaatimassa laajuudessa eikä ensimmäinen korvauspäätös ollut perustunut vakuutusyhtiön tai vakuutuksenottajan virheeseen. Vakuutusyhtiöllä ei ollut toimitettujen selvitysten perusteella syytä tutkia asiaa tarkemmin vaan tapaus oli ollut valmis ratkaistavaksi. Vakuutuksenottajaa oli pyydetty kuvauttamaan verkosto mahdollisten vastaisten vahinkojen varalle, jolloin virheellinen rakentaminen oli selvinnyt. Asetelma oli siten erilainen, kuin jos korvaus olisi oltu epäämässä, jolloin vakuutusyhtiön selvittämisvelvollisuus olisi ollut laajempi.
Näissä oloissa virheellinen päätös ei voinut jäädä vakuutusyhtiötä tai vakuutuksenottajaa sitovaksi. Näin on erityisesti siksi, että virheellinen asemapiirustus oli saatu asunto-osakeyhtiöltä. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin päättänyt kohtuusyistä jättää perimättä virheellisten tietojen perusteella jo maksettuja korvauksia takaisin.
Vakuutusyhtiö on 29.7.2016 päivätyssä lisävastineessaan lausunut, että kaupungin työnjohtopäivystäjän mukaan LVI-asemapiirustus oli saatu heti 6.12.2015. Asunto-osakeyhtiön viemärin Iiitoskohta ja sitä myöten padotuskorkeus määritettiin ensimmäisen kerran yhtiön lämmönjakohuoneessa sijainneen LVI-asemapiirustuksen mukaan. Nämä tiedot osoittautuivat myöhemmin viemäriä kuvattaessa virheellisiksi. Vesilaitos ei ollut tehnyt virhearviota, vaan se oli toiminut liittyjän antamien tietojen perusteella. Viemärin liitoskohta oli määritetty runkoviemäriin, joten tonttijohto oli liittyjän johto ja liittyjän vastuulla. Siitä ei ole tietoa vesihuoltolaitoksella vaan tiedot olivat liittyjällä.
Verkostossa oli ollut kyseisenä päivänä paljon vettä. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut vastuuseen padotuskorkeusasiassa, sillä vahinkoa ei olisi sattunut, jos tulvineet viemäröintipisteet olisivat olleet padotuskorkeuden yläpuolella. Muualla verkostossa ei ilmennyt vastaavia ongelmia. Asunto-osakeyhtiö S:n padotuskorkeuden yläpuolelle viemäröidyt tilat eivät olleet tulvineet.
Asunto-osakeyhtiön väitteillä siitä, ettei vastaavaa ollut tapahtunut tai että se ei ollut pystynyt tarkistamaan runkoviemäriliitännän tekotapaa, ei ollut merkitystä vastuukysymyksen kannalta. Kyse oli siitä, ettei vesilaitos vastannut rakentamismääräysten vastaisesti padotuskorkeuden alapuolelle rakennetun viemärin tulvimisvahingoista. Väitteillä ei myöskään ollut merkitystä korvauspäätöksen sitovuuden kannalta.
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kaupungille mahdollisuuden lausua asiasta. Vakuutuksenottajalla ei ole ollut lisättävää asiaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön maksettava korvausta asunto-osakeyhtiö S:lle kaupungin vesilaitoksen ylläpitämän viemärin tulvimisesta 6.12.2015 aiheutuneista vahingoista kaupungin julkisyhteisön vastuuvakuutuksen perusteella. Asiassa on myös arvioitava, onko vakuutusyhtiölle syntynyt korvausvelvollisuus sen johdosta, että vakuutusyhtiö oli ensin tehnyt asiassa myönteisen korvauspäätöksen, jonka se on sittemmin peruuttanut.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Asiaan sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti
- korvaamaan kohdissa 3, 4 ja 5 mainitut vahingot sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset,
- huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän selvityksestä,
- neuvottelemaan korvauksen vaatijan kanssa ja
- hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysymys joutuu oikeuskäsittelyyn.
Vakuutus koskee vakuutuksenottajan harjoittamaa ja vakuutuksesta sovittaessa vakuutusyhtiölle ilmoittamaa, vakuutuskirjaan merkittyä toimintaa (vakuutettu toiminta).
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vesihuoltolain 12 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia.
Vesihuoltolain 27 §:n 1 momentin mukaan vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytys aiheudu vesihuoltolaitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen, tai jollei keskeytystä voida muutoin pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.
Saman pykälän 2 momentin mukaan virheenä ei pidetä sellaista vesihuoltolaitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.
Asunto-osakeyhtiö S:n ja kaupungin välillä solmittuun liittymissopimukseen sovellettavien sopimusehtojen kohdan 7 mukaan, mikäli padotuskorkeuden alapuolella olevia tiloja varustetaan viemäripisteillä, laitos ei vastaa näissä tiloissa syntyvistä tulvista aiheutuvista vahingoista.
Kaupungin vesilaitoksen yleisten toimitusehtojen kohdan 3.2 mukaan laitos määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin Iiitoskohdassa.
Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta.
Asian arviointi
Vastuu asunto-osakeyhtiön huoneistoille aiheutuneista vahingoista
Vesilaitoksen ja asunto-osakeyhtiö S:n välisessä liittymissopimuksessa mainittu padotuskorkeus tarkoittaa tasoa, jolle vesi voi viemäriverkostossa nousta verkoston normaaliksi katsottavan toiminnan aikana. Tämän mukaisesti vesilaitos ei liittymissopimuksen ehtojen mukaan vastaa padotuskorkeuden alapuolelle mahdollisesti rakennettavien viemäripisteiden tulvimisen aiheuttamista vahingoista.
Asunto-osakeyhtiö S ei ole kiistänyt, että sen tulvimisessa 6.12.2015 vahingoittuneiden huoneistojen viemäröintipisteet oli rakennettu vesilaitoksen kiinteistölle määrittelemän padotuskorkeuden alapuolelle. Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella padotuskorkeuden alittuminen on johtunut siitä, että asunto-osakeyhtiön tonttiviemäri oli rakentamisvaiheessa liitetty kaupungin viemäriin eri kohdassa kuin liittäminen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan olisi pitänyt tehdä. Asian osapuolten välisestä neuvottelusta 28.1.2016 laaditusta muistiosta ilmenee, että myös kyseisten huoneistojen lattiakorkoja oli muutettu suunniteltua alemmaksi. Asiakirjoista ei ilmene, että mainitut rakentamisaikaiset muutokset olisi tehty vesilaitoksen myötävaikutuksella tai sen tieten.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vesilaitos ole vastuussa hyväksytyistä rakentamissuunnitelmista poikkeamisesta johtuneesta ilmoitetun padotuskorkeuden alittumisesta asunto-osakeyhtiö S:n kiinteistöllä. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että 6.12.2015 sattunut tulviminen olisi missään kohdassa ulottunut asunto-osakeyhtiön padotuskorkeuden yläpuolisiin tiloihin tai että kaupungin viemäriverkoston vedenpinnan taso olisi tuolloin ylittänyt määritetyn padotuskorkeuden. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei kaupunki viemäriverkoston ylläpitäjänä ole vastuussa asunto-osakeyhtiö S:lle 6.12.2015 aiheutuneista vahingoista. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole ollut velvollinen korvaamaan vahinkoa kaupungille myöntämänsä julkisyhteisön vastuuvakuutuksen perusteella.
Kysymys vakuutusyhtiön korvauspäätöksen sitovuudesta
Asiassa jää arvioitavaksi, onko sillä, että vakuutusyhtiö oli 16.12.2015 tekemässään korvauspäätöksessä ilmoittanut asunto-osakeyhtiö S:lle vahingon korvaamisesta, merkitystä vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta.
Lautakunta toteaa, että vaikka vakuutusyhtiön korvauspäätökset perustuvat voimassa olevan vakuutussopimuksen ehtoihin, korvauspäätöksiin sisältyy usein myös harkinnanvaraisuutta vahinkotilanteiden monimuotoisuuden vuoksi. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä on yleensä pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana. Päätöksen sitovuus voi kuitenkin kumoutua, mikäli päätös on perustunut vakuutusyhtiön saamaan väärään tietoon vahingon korvattavuuden kannalta olennaisesta seikasta eikä vakuutusyhtiö ole ollut eikä sen ole pitänytkään olla selvillä tiedon virheellisyydestä.
Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa vakuutusyhtiön asunto-osakeyhtiölle 16.12.2015 antama myönteinen korvauspäätös oli perustunut sittemmin virheelliseksi osoittautuneeseen 10.12.2015 tehdystä mittauksesta saatuun tietoon kiinteistön viemäröinnin padotuskorkeudesta. Syynä mittausvirheeseen oli ollut edellä selostettu poikkeaminen kiinteistölle hyväksytyistä alkuperäisistä rakentamissuunnitelmista. Vesilaitoksen mukaan alkuperäisiin rakentamissuunnitelmiin pohjautunut tieto mittauksen lähtökohdaksi oli saatu asunto-osakeyhtiön lämmönjakohuoneessa olleesta asemapiirustuksesta, johon ei ollut korjattu tietoa viemärin todellisesta liittämiskohdasta. Koska pelkässä korkeusmittauksessa ei ollut voitu havaita tonttiviemärin suunnitelmista poikennutta liittämiskohtaa kaupungin runkoviemäriin, lautakunta katsoo, ettei mittausvirhe ollut johtunut vesilaitoksen huolimattomasta menettelystä.
Lautakunta katsoo, että kuvatussa tilanteessa vastuu viemäröinnin korkeusmittauksen lähtökohtana olleiden tietojen paikkansa pitävyydestä on ollut asunto-osakeyhtiö S:lla. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön asunto-osakeyhtiö S:lle 16.12.2015 antama korvauspäätös ole vakuutusyhtiötä sitova, kun vakuutusyhtiön ei ollut pitänytkään tietää, että sille ilmoitettu tieto viemärin padotuskorkeuden asianmukaisuudesta oli ollut väärä. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiö S:n rakennuksille 6.12.2015 aiheutunutta vahinkoa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Paloranta
Sjögren