Tapahtumatiedot

A (s. 1928) oli 15.4.2015 alkaen säärimurtuman jatkohoidossa B Oy:n ylläpitämässä palvelukodissa. Säärimurtuman johdosta asetettu kipsi poistettiin keskussairaalassa 28.5.2015, minkä jälkeen A palasi palvelukotiin. Palvelukodin lähihoitaja oli 30.5.2015 siirtämässä A:ta sängystä pyörätuoliin siten, että kehotti A:ta nousemaan sängystä ylös käyttäen hyväksi nousutukea. Hoitaja siirsi pyörätuolia lähemmäs, jolloin A istui pyörätuolin reunalle ja putosi lattialle. A:lle aiheutui lonkkamurtuma ja uusi sääriluun murtuma. Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään A:ta avustaneen lähihoitajan kertomukseen. Kertomuksen mukaan hoitaja oli pyörätuolia siirtäessään kehottanut A:ta olemaan vielä istumatta, mutta tämä oli toiminut niin hätäisesti, että istui ohjeista huolimatta pyörätuolin reunalle ja putosi lattialle loukaten itsensä. Samanlaisia siirtymätilanteita oli A:n kanssa tehty jo pari päivää kipsin poiston jälkeen, jolloin siirtymiset olivat sujuneet ongelmitta. A ei ollut heti kaatumisen jälkeen itse osannut sanoa, miksi vahinko tapahtui. Yhtiö katsoi, ettei A:n henkilövahingon voinut katsoa johtuneen B Oy:n tai sen henkilökuntaan kuuluvan tuottamuksesta. Tuottamuksen puuttuessa B Oy:lle ei syntynyt vahingosta korvausvastuuta eikä vahinkoa siten korvattu vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Valituksen mukaan A sairastaa Alzheimerin tautia, minkä lisäksi hänellä on huono näkö johtuen silmänpohjan rappeumasta sekä huono kuulo. Puheen ja kuullun ymmärtäminen on huonoa noin 40 vuotta sitten sairastetusta aivoinfarktista johtuen. Säärimurtuman johdosta asetettu kipsi oli poistettu kaksi päivää ennen vahinkotapahtumaa ja A:lla oli tähän liittyen liikkumisrajoitteita ja hän oli heikkokuntoinen. A:n sisar on avustanut A:ta vahinkotapahtuman selvittelyssä. A on kertonut sisarelleen, että hoitaja on kehottanut häntä menemään pyörätuoliin ennen vahinkoa. A on tällöin kertonut, ettei pääse sinne, jolloin hoitaja on huomauttanut A:n ennenkin päässeen tuoliin.

A katsoo, että hän on 30.5.2015 ollut aiemmasta säärimurtumasta johtuen hoitajan avun tarpeessa sängystä pyörätuoliin siirtymisessä. Tilanne oli A:lle uusi; kipsi oli poistettu vasta 28.5., jolloin jalalle oli annettu varauslupa. Lisäksi tilanteessa on tullut huomioida A:n terveydentilaan liittyvät erityiskysymykset, kuten Alzheimerin tauti, näkö- ja kuulorajoitteet, lääkitykset ja muut hoitotilanteessa ja sen turvallisuudessa erityisesti huomioon otettavat tekijät, jotka ovat olleet palvelukodin tiedossa. Kaatuminen olisi ollut vältettävissä A:ta tukemalla ja varmistamalla turvallinen siirtyminen pyörätuoliin. Hoitajan olisi tullut varmistaa, että A ei istu pyörätuolin laidalle. Valituksessa huomautetaan lisäksi, että A on kertonut sisarelleen tilanteesta eri tavalla kuin häntä avustanut hoitaja.

A katsoo, että henkilövahinko on johtunut palvelukodin lähihoitajan tuottamuksellisesta menettelystä A:n avustamisessa. A vaatii korvausta hoitokuluista 5722,60 euroa, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 3500 euroa sekä asiamieskuluista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö viittaa A:ta avustaneen hoitajan sekä palvelukodin vastaavan ohjaajan selvityksiin sekä A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin. A:ta oli ennen vahinkotapahtumaakin avustettu vastaavissa siirtymisissä, jotka olivat aina sujuneet ongelmitta. Kipsin poiston 28.5.2015 jälkeen A sai varata myös oikealle jalalle. Lääkärinlausuntojen perusteella A on virkeä ja hyvin kontaktissa muistivaikeuksista huolimatta. Ottaen huomioon aiemmin hyvin sujuneet vastaavat siirtymiset ja A:n terveydentilan yhtiö katsoo, ettei hoitajalla ole ollut mitään syytä ajatella, että tilanteessa olisi tarvittu useampi kuin yksi hoitaja A:ta avustamaan tai että siihen olisi liittynyt jokin muu erityinen riskitekijä.

Kaatumisen syystä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Yhtiö katsookin, että tapahtumien tarkempi selvittäminen edellyttäisi henkilötodistelua. Palvelukodin vastaava ohjaaja katsoo, että tapahtunutta edeltänyt kipsin poisto ja uudet liikkumisohjeet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siirron epäonnistumiseen. Tilanne on edennyt niin nopeasti, ettei hoitaja ole ehtinyt reagoida tapahtuneeseen. A:ta avustanut hoitaja on kiistänyt, että A olisi kertonut ennen siirtymistä, ettei pääse pyörätuoliin omin avuin. A ei itsekään ole tapahtuneen jälkeen osannut sanoa, mistä vahinko johtui. Myöhemmin A on kertonut sisarelleen sanoneensa ennen siirtoa hoitajalle, ettei pääse pyörätuoliin. Ainoa varma tieto on se, että tilanne on edennyt nopeasti. Hoitaja on suorittanut tavanomaisen toimenpiteen, joka on aikaisemmin sujunut ongelmitta. Hoitajan toimintaa nopeasti etenevässä tilanteessa kokonaisuutena arvioiden yhtiö katsoo, että hoitajan on katsottava avustaneen A:ta asianmukaisesti ja huolellisesti. Yhtiö viittaa kantansa tueksi Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisusuositukseen VKL 176/15.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B Oy:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Selvitykset

A:n sisaren selvitys tapahtuneesta

A:n sisaren 29.6.2015 päivätyn selvityksen (muistutus/tiedonanto kaupungin terveysjohtajalle) mukaan A on ollut B Oy:n palvelukodissa jatkohoidossa säärimurtuman jälkeen. Kipsi on poistettu 28.5.2016, jolloin lääkäri on ortopedian poliklinikalla kehottanut A:ta varovasti liikkumaan lyhyen matkaa rollaattoria apuna käyttäen ja lopettamaan, jos jalka kipeytyy. A on 30.5.2016 luiskahtanut lattialle hoitajan auttaessa häntä pyörätuoliin. A:n sisaren mukaan hoitaja on soittanut hänelle tapahtuneesta ja kertonut, että on kieltänyt A:ta istumasta vielä tuoliin, mutta tämä ei kuitenkaan ole totellut. A:lla on huono näkö johtuen silmänpohjan rappeumasta sekä huono kuulo. Lisäksi hän sairastaa Alzheimerin tautia. Puheen ja kuullun ymmärtäminen on myös huonoa noin 40 vuotta sitten sairastetun aivoinfarktin takia. Kun A:n sisar on myöhemmin kysynyt A:lta tapahtuneesta, tämä on kertonut, että hoitaja on kehottanut häntä menemään pyörätuoliin, jolloin hän on sanonut, ettei pääse sinne. Tällöin hoitaja on sanonut, että A on ennenkin päässyt tuoliin. A:n sisar toteaa selvityksessään, että hän on nähnyt hoitajien auttavan A:ta pyörätuoliin, eikä siinä ole tuntunut olevan mitään vaikeutta.

B Oy:n selvitys tapahtuneesta

A:ta siirtotilanteessa avustaneen lähihoitajan kirjallisen selvityksen mukaan lähihoitaja siirsi A:ta sängystä pyörätuoliin. Hoitaja kehotti sanallisesti A:ta nousemaan sängystä ylös nousutukea hyväksi käyttäen. A oli seisomassa ja hoitaja siirsi pyörätuolia lähemmäksi. A alkoi istua, vaikka hoitaja kielsi vielä istumasta. A istui pyörätuolin reunalle ja kaatui siitä eteenpäin lattialle. Samanlaisia siirtymätilanteita oli A:n kanssa tehty jo pari päivää kipsin poiston jälkeen. Näinä kertoina siirtymiset sujuivat ongelmitta. A ei heti kaatumisen jälkeen osannut sanoa, miksi vahinko tapahtui.

Palvelukodin vastaavan ohjaajan 16.10.2015 päivätyn selvityksen mukaan lähihoitaja on siirtänyt A:ta 30.5.2015 sängyltä pyörätuoliin. Siirto on epäonnistunut ja A pudonnut lattialle. Tilanne eteni niin nopeasti, ettei hoitaja ehtinyt reagoida tilanteeseen. A:lta oli poistettu kipsi oikeasta säärestä 28.5. ja jalalle sai sen jälkeen varata jonkin verran. Todennäköisesti kipsin poisto ja uudet liikkumisohjeet vaikuttivat siirron epäonnistumiseen omalta osaltaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:n henkilövahinko korvata B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Yrityksen vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.2 mukaan näiden lajiehtojen ja vakuutusyhtiön yleisten yritysvakuutusehtojen perusteella vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksenottajan ilmoittamassa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut, vakuutuskauden aikana vakuutusyhtiölle kirjallisesti ilmoitetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, sekä niihin liittyvät, näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. (…)

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä, sekä syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Puhtaasti tapaturmaiset vahingot jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin, vahingon tapahtumisolosuhteita koskeviin selvityksiin. A on ollut B Oy:n palvelukodissa säärimurtuman jälkeisessä jatkohoidossa. Oikeasta säärestä on poistettu kipsi 28.5.2015, jonka jälkeen on sallittu varovainen varaus.  Siirtymisiä sängystä pyörätuoliin on tämän jälkeen ehditty tehdä parin päivän ajan ennen vahinkoa, ja niiden on kuvattu sujuneen ongelmitta. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on esitetty osin ristiriitaista selvitystä sen suhteen, mitä A:n ja hoitajan välillä on keskusteltu välittömästi ennen vahingon sattumista. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että vastaavanlaisia siirtymisiä on ongelmitta tehty ennen vahingon sattumista, lautakunta katsoo, ettei hoitajalla ole ollut syytä ryhtyä siirtymistilanteessa aiempaa suurempiin varotoimiin. Osapuolten selvitykset kokonaisuutena huomioon ottaen lautakunta katsoo, että B Oy on osoittanut toimineensa siirtotilanteessa olosuhteiden edellyttämällä huolellisuudella. Lautakunta katsoo, että A:n henkilövahinkoa on pidettävä puhtaasti tapaturmaisena, jolloin B Oy:lle ei synny vahingosta korvausvastuuta. Korvausvastuun puuttuessa vahinko ei tule korvattavaksi B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

Jäsenet:

Karimäki
Korpiola
Rusanen
Toimi