Haku

PKL 9/16

Tulosta

Asianumero: PKL 9/16 (2016)

Asiaryhmä: Luottoasiat

Ratkaisu annettu: 25.10.2016

Onko luotonantaja velvollinen maksamaan korkoa velalliselle tai vastaavasti pienentämään velkapääomaa velkakirjan korkoehdon mukaisen kokonaiskoron laskennallisen arvon ollessa negatiivinen? Asuntolaina Negatiivinen kokonaiskorko

Tapahtumatiedot

Asiakkaan asuntolainasta perittävä korko on velkakirjan mukaan 0,3 prosenttiyksikköä yli 1 kuukauden euriborkoron. Asiakas katsoo, että korkoehdon mukaan lasketun koron painuttua negatiiviseksi pankin tulisi maksaa hänelle, mutta pankki katsoo ettei pankilla velkojana ole koronmaksuvelvollisuutta.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mielestä sopimus ja laki ovat aivan selviä. Korkoa maksetaan viite-korko+marginaali ja nyt lopputuloksen ollessa negatiivinen pankin tulee maksaa. Missään ei ole sovittu, kuka maksaa korkoa ja kenelle tai muitakaan rajoituksia koron laskentaan. Kyseinen velkakirjakokonaisuus on pankin laatima ja tällöin yleisten periaatteiden mukaan heikosti/epäselvästi laadittuja ehtoja tulee tulkita laatijan vahingoksi. 

Pankki korostaakin vastauksessaan velkakirjan yleisten ehtojen kohdan Velan ja koron maksu mukaan, että korko maksetaan Pankille. Tämä tarkoittaa sitä, että negatiivisen koron tilanteessa korko vähennetään pääomasta. 

Velkakirjan kohdassa Maksuohjelma: ”Koronmuutos vaikuttaa maksettavan erän määrään, eli koron noustessa maksettavan erän määrä nousee ja koron laskiessa erän määrä laskee.” Asiaa ei voi selvemmin avata maallikolle.

Lainsäädännön osalta asiakas toteaa lainsäätäjän jättäneen fiksusti lakiin kirjaamatta, kuka maksaa normaalitilanteessa korkoa ja kenelle. Näin ollen asiassa on sopimusvapaus ja asiassa tulkitaan Pankin laatimaa sopimusta. 

Erikseen asiakas vielä toteaa, että Pankki veloittaa asiakkaalta joka tapauksessa lainanmaksukulun, joka ylittää selvästi nykyisen koron määrän. Lisäksi tosiasiallisesti Pankki saa lainaa markkinoilta myös negatiivisella korolla, jolloin kokonaisuudessaan laina on Pankille tuottava.

Pankin vastine

Luotossa on kyse velkojan ja velallisen sopimusoikeudellisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Pankki on luotonantajana antanut asiakkaalle sovitun pääoman käyttöön ehdoin, että hän maksaa sen takaisin sovitussa ajassa ja käytetylle pääomalle korkoa, joka lasketaan viitekoron ja sovitun marginaalin yhteismääränä. Korko on käytettyyn laina-aikaan ja korkokantaan perustuva velallisen velkojalle maksama korvaus siitä, että tietty pankin antama pääoma on hänen käytössään. Kyse on pankin saatavasta asiakkaalta, ei asiakkaan saatavasta pankilta.

Lainsäädännöllisesti velalle maksettava korko perustuu velkakirja- ja korkolakiin. Velkakirjalain 6 §:n mukaan: Velalle maksettavasta korosta ja viivästyskorosta säädetään korkolaissa (633/82). Korkolaissa säädetään edelleen: Tahdonvaltaisuus. Velvollisuus maksaa korkoa määräytyy tämän lain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ole säädetty.

Lainsäädännössä puhutaan siis velallisen velvollisuudesta maksaa korkoa. Laissa ei puhuta velkojan velvollisuudesta maksaa korkoa. Velallinen on ainut osapuoli, jolla on koronmaksuvelvoite. Jos tuo korko menee alle nollan, niin velallinen ei maksa mitään.

Yksityishenkilöitä koskevan velkakirjan ehtokohdan Velan ja koron maksu mukaan ”Velka, sen korko, viivästyskorko ja muut velan ehtojen mukaiset maksuvelvoitteet on maksettava Pankille tai sen määräämälle velan ehtojen mukaisesti.”

Kyseisessä velkakirjasopimuksessa ei ole minkäänlaista määräystä siitä, että pankki olisi velvollinen maksamaan missään olosuhteissa korkoa velalliselle. Koska koronmaksuvelvollisuudesta velalliselle ei ole sovittu velkakirjassa, pankilla ei kyseistä velvollisuutta ole edes negatiivisen koron voimassa ollessa.

Pankin käsitys onkin, että pankilla ei ole velvollisuutta maksaa korkoa asiakkaalle hänen pankilta saamastaan asuntolainasta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on seuraavat asiakirjat:

  • Velkakirja (23.4.2008)
  • Velan ehtojen muutos (31.12.2008)
  • Velkakirjan maksuohjelma ja
  • Velan yleiset ehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Pankkilautakunnan on asian ratkaisemiseksi arvioitava, miten velkakirjan ehtoja on tulkittava velkakirjan korkokohdan mukaisen velan koron ollessa negatiivinen.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Velkakirjalain (622/1947) 1 §:n mukaan 
Velkakirjan antaja vastatkoon velkasitoumuksestaan; älköön se kuitenkaan estäkö häntä, jollei toisin ole katsottava sovituksi tai säädetty, tekemästä väitteitä, jotka koskevat sitoumuksen antamisen aiheuttanutta oikeussuhdetta.

Velkakirjalain6 §:n mukaan
Velalle maksettavasta korosta ja viivästyskorosta säädetään korkolaissa (633/82).

Korkolain (633/82) tahdonvaltaisuutta koskevan 2 §:n 1 momentin mukaan 
Velvollisuus maksaa korkoa määräytyy tämän lain mukaan, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta tai kauppatavasta taikka toisin ole säädetty.

Korkolain velasta maksettavaa korkoa koskevan 3 §:n mukaan
Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltävältä ajalta. Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa korkokantaa kuitenkaan määräämättä, velallisen on maksettava vuotuista korkoa kulloinkin voimassa olevan 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron mukaisesti.

Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 24 §:n 1momentin mukaan
Kuluttajaluottosopimuksen ehdoissa voidaan sopia, että luotosta maksettava korko muuttuu sopimuksessa yksilöidyn viitekoron muutosten mukaisesti. Sovellettavan viitekoron on oltava julkisesti saatavilla ja perustuttava luotonantajan yksipuolisesta määräysvallasta riippumattomiin tekijöihin. Koron muutokset on toteutettava tasapuolisesti ja kuluttajia syrjimättömällä tavalla.

Velkakirjan Korkokohdan mukaan
Velan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Velasta perittävä vuotuinen korko on 0,3 prosenttiyksikköä yli 12 kuukauden euriborkoron. […] Viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson alkamispäivänä. […] Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut. […]

Velkakirjan Velan maksu ja korko -kohdan mukaan
Velka, sen korko, viivästyskorko ja muut velan ehtojen mukaiset maksuvelvoitteet on maksettava Pankille tai sen määräämälle velan ehtojen ja erillisen maksuohjelman mukaan. […]

Velkakirjan maksuohjelman Velan ja koron maksukohdan mukaan 
[…] Koronmuutos vaikuttaa maksettavan erän määrään, eli koron noustessa erän määrä nousee ja koron laskiessa maksettavan erän määrä laskee. Koronmuutos ei vaikuta laina-aikaan. […]

Velan ehtojen muutosasiakirjan Korkokohdan mukaan
Velan korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Velasta perittävä vuotuinen korko on 0,3 prosenttiyksikköä yli 1 kuukauden euriborkoron.

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa edellä selostettujen velkakirjalain ja korkolain korkoa koskevien säännösten perustuvan vakiintuneelle käsitykselle siitä, että korko on vastike, jonka velallinen on velvollinen maksamaan luotosta velkojalle. Myöskään edellä selostettua kuluttajansuojalain 7 luvun 24 §:ää ei tätä taustaa vasten ole perusteltua tulkita niin, että velkoja olisi sen perusteella velvollinen suorittamaan korkoa velalliselle, jos luoton kokonaiskorko viitekoron negatiivisuuden vuoksi muodostuu laskennallisesti negatiiviseksi.

Pankkilautakunta toteaa toisaalta, että korkolaista ilmenevänä lähtökohtana koronmaksuvelvollisuuden osalta on velallisen ja velkojan välinen sopimusvapaus ja ettei sinänsä ole estettä sopia luottosopimuksessa koron maksamisesta myös asiakkaan esittämällä tavalla. 

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin velkakirjassa ja muissa luottoa koskevissa asiakirjoissa käytettyjen sanamuotojen osoittavan, että niissä on – samalla tavoin kuin edellä selostetussa lainsäädännössä – pidetty silmällä vain velallisen velvollisuutta maksaa velkojalle korkoa.  

Pankkilautakunta pitää ilmeisenä, ettei sopimusta tehtäessä sinänsä ole otettu huomioon nyt kysymyksessä olevaa poikkeuksellista tilannetta, jossa viitekorko on sillä tavoin negatiivinen, että sen ja marginaalin yhteenlaskettu määrä on laskennallisesti negatiivinen. Pankkilautakunta pitää toisaalta ilmeisenä myös, että jos käsillä oleva tilanne olisi osattu ennakoida velan korosta sovittaessa, sopimuspuolet eivät olisi sopineet korosta sillä tavoin, että velkojan olisi – poiketen siitä, miten koron käsite on vakiintuneesti ymmärretty – maksettava korkoa velalliselle. 

Edellä lausuttu huomioon ottaen korkoehtoa ei myöskään pelkästään sillä perusteella, että epäselviä sopimusehtoja yleensä tulkitaan laatijansa vahingoksi, ole tulkittava niin, että velkojan olisi maksettava korkoa velalliselle.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, ettei velkakirjan korkokohdan mukaisen kokonaiskoron laskennallinen negatiivinen arvo synnytä pankille maksuvelvollisuutta tai muuta hyvitysvelvollisuutta asiakkaalle ja että asiakkaalta perittävä luoton korko on tuolloin 0 %. 

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtajqa Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta