Haku

PKL 9/12

Tulosta

Asianumero: PKL 9/12 (2012)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 14.12.2012

Yhdistelmäkortin oikeudeton käyttö törkeä huolimattomuus

Tapahtumatiedot

Asiakkaan maksukortti anastettiin 31.12.2011 ja kortilla tehtiin oikeudettomia nostoja 31.12.2011 klo 02:50 - 03:01 välisenä aikana yhteensä 3.200,00 euron arvosta. Asiakas käytti itse korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran ravintolassa 31.12.2011 klo 02:36.  Asiakas teki kortistaan katoamisilmoituksen 31.12.2012 klo 14:06.

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan asiakkaan lompakko anastettiin käsilaukusta ravintolassa Helsingissä klo 02:00 jälkeen. Asiakas kertoi viettäneensä aikaa ravintolassa ja maksaneensa viimeisen ostoksensa (noin 13 euroa) kortillaan klo 02:00. Asiakas käytti korttiaan kaksi kertaa ravintolaillan aikana. Asiakas lähti kotiinsa klo 03:30 ja päivällä 31.12.2011 noin klo 14:00 huomasi lompakon puuttuvan käsilaukusta.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo, ettei hän ole ollut törkeän huolimaton vaan hän on joutunut järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi, jossa lopputulokseen on osaltaan vaikuttanut pankin omatoimisesti asettamat suuret nostorajat. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta.

Kortin tunnusluku on asiakkaalla ainoastaan muistissa eikä hän ole antanut sitä kenellekään. Hän käytti illan aikana korttiaan ravintolassa sisäänpääsymaksun maksamisen lisäksi kaksi kertaa. Vaikka asiakas maksaessaan aina suojaa tunnusluvun tilanteen mukaisesti, ravintolassa tiskit ovat melko korkeat ja suojaaminen välillä hieman hankalaa ja jonkun on täytynyt pystyä urkkimaan tunnusluku ja varastaa lompakko laukusta, kun asiakas käveli väkijoukossa pöytään.

Lompakko oli vetoketjullisessa laukussa ja vetoketju oli kiinni. Asiakas ei avannut laukkuaan enää koko illan aikana ja ravintolasta hän meni suoraan kotiin nukkumaan. Asiakas oli ostoksensa jälkeen ravintolassa puolitoista tuntia eikä hän tullut erikseen katsoneeksi, onko lompakko tallella, koska laukku oli koko ajan hänen lähellään. Asiakas on hyvin huolellinen arvotavaroiden kanssa ja kun hän ei tarvinnut lompakkoa enää kotimatkalla, ei hän tullut myöskään ajatelleeksi, että se ei enää olisi tallella eikä tarkistanut sen tallella oloa. Hän huomasi lompakon puuttumisen seuraavana päivänä klo 14, jolloin hän ilmoitti heti kortit kadonneiksi. Ensimmäinen oikeudeton nosto tapahtui klo 02:50, joten vaikka asiakas olisi tarkistanut kortin tallella olon pankin suositteleman yhden tunnin puitteissa, olisi lopputulos ollut aivan sama. Toisen pankin myöntämällä kortilla ei oltu saatu nostettua rahaa, koska asiakas ei käyttänyt sen tunnuslukua lainkaan tuona iltana.

Asiakas ihmetteli, kuinka varas oli saanut nostettua niin paljon rahaa, jolloin sulkupalvelusta kerrottiin, että käteisnostoraja oli noussut 3500 euroon. Aikaisemmin vuorokausiraja oli ollut 500 euroa. Pienemmän rajan pankista saa, mutta sama raja on tuolloin kuukausitasolla, missä ei ole mitään järkeä. Muut pankit tekevät nostorajat asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaan mielestä ei ole asiakkaan edun mukaista, että pankin käytännön mukaisesti asiakas pakotetaan pitämään tarpeisiinsa nähden liian suurta nostorajaa ja muutos tehdään hänelle siitä kertomatta. Pankki ei ole osoittanut täyttäneensä ilmoitusvelvollisuuttaan nostorajan korottamisesta siten, että asiakas olisi siihen voinut reagoida.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki viittaa maksupalvelulain 53 ja 62 §:in sekä pankin yleisiin korttiehtoihin.

Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, miten kortin väärinkäyttäjä on saanut asiakkaan kortin käyttöönsä. Asiakkaan kertomuksen mukaan hänen lompakkonsa ei ollut enää seuraavana päivänä hänen käsilaukussaan.

Korttiehtojen perusteella asiakkaalla on ollut velvollisuus toimia huolellisesti, eli hänen olisi tullut omalla toiminnallaan varmistaa se, ettei sivullisen ole mahdollista käyttää hänen korttiaan. Normaali huolellisuus ja kortin turvallinen käyttötapa tai maksupäätteellä asiointi edellyttävät toimimaan siten, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Tunnusluvun lisäksi myös korttia tulee säilyttää huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullinen voi saada sitä käyttöönsä. Kortin väärinkäyttö automaatilla ei ole mahdollista pelkän kortin tai pelkän tunnusluvun avulla vaan käyttäjällä on oltava sekä tunnusluku että kortti samanaikaisesti hallussaan.

Asiakas on tehnyt kortin sulkuilmoituksen vasta 31.12.2011 kello 14:06 eli yli 12 tuntia kortin anastamisen jälkeen. Korttiehtojen perusteella hänen olisi tullut tarkistaa korttinsa tallella olo huolellisuusvelvoitteen mukaisesti ja ilmoittaa kortin katoamisesta viipymättä. Tässä tapauksessa huolellisella toiminnalla ja säännöllisellä tallella olon varmistamisella olisi oikeudettomat nostot voitu estää.

Asiakas kertoo, että ei ole tarvinnut korttiaan ennen kuin oikeudetonta käyttöä seuraavana päivänä, jolloin hän myös huomasi korttinsa kadonneeksi. Tämä ei kuitenkaan poista kortinhaltijan velvollisuutta seurata korttinsa tallella oloa. Lisäksi kun korttia on käytetty sellaisessa ympäristössä, jossa mm. taskuvarkauksien riski on normaalia suurempi, voidaan kortinhaltijalta edellyttää korostunutta huolellisuusvelvoitetta kortin käyttämisessä ja tallella olon seuraamisessa.

Asiakas on kertonut, että "Ainoa laiminlyöntini kohdistuu siihen, että en pienenä henkilönä pystynyt peittämään tunnuslukua korkean baaritiskin ääressä". Pankin näkemyksen mukaan asiakas ei ole suojannut tunnuslukunsa näppäilyä, kuten asiakas asian myös itse kertoo. Vaikka asiakas on myöhemmin kertonut suojanneensa tunnuslukunsa näppäilyn, on hän aiemmissa kertomuksissaan tuonut esiin sen, ettei hän ole pystynyt suojaamaan tunnuslukuaan eikä uusi seikka sen vuoksi merkittävästi muuta asian kokonaisuuden kannalta toiminnan huolellisuusasteen kokonaisarviota.

Asiakas myös ihmettelee kortin nostorajan muuttamista 3500 euroon ja kertoo, että hänelle ei ole tiedotettu korttiin liittyvän nostorajan muuttamisesta. Muutos on ollut korttiehtojen mukainen ja pankki on tiedottanut helmikuussa 2008 asiakkaitaan käytännön muuttumisesta pankin vastineen liitteenä olevalla mallikirjeellä. Muutoksen jälkeen korttien kuukausi- ja vuorokausikohtaiset nostorajoitukset ovat yhtenevät. Asiakkaan halutessa kuukausikohtaista rajoitusta voidaan laskea alempaan määrään, jolloin myös vuorokausikohtainen rajoitus alenee vastaavasti.

Lisäksi asiakkaan voimassa oleva korttisopimus on vuodelta 2009, jolloin hänen nostorajoista on viimeksi sovittu. Korttisopimuksessa nostorajaksi automaatilla on sovittu 3.500€/vrk, 3.500€ / 30 päivää.

Pankkikortille asetetaan aina nostorajat edellä selostetun mukaisesti, mutta kortin turvallisuuden kannalta nostorajoilla ei ole välitöntä merkitystä. Turvallisuus varmistuu ensisijaisesti korttiehtojen edellyttämällä kortin ja siihen liittyvän salaisen tunnusluvun turvallisella ja huolellisella käytöllä ja säilytyksellä.

Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan menettely osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.

Pankki katsoo asiassa saamansa selvityksen perusteella ja tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, että maksuvälineen mahdollinen joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun ja oikeudeton käyttö johtuvat siitä, että asiakas on laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankin korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa. Asiakas on myös laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa pankille maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen asiakas on maksupalvelulain ja korttiehtojen perusteella vastuussa täysimääräisesti ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista nostoista eikä pankki ole korvausvelvollinen asiassa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 31.12.2011)

-pankin yleiset korttiehdot henkilöasiakkaille

-pankin asiakkailleen helmikuussa 2008 lähettämä kirje pankin palveluissa tapahtuvista muutoksista

-korttisopimus 8.7.2009

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo, ettei hän ole ollut törkeän huolimaton vaan hän on joutunut järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi, jossa lopputulokseen on osaltaan vaikuttanut pankin omatoimisesti asettamat suuret nostorajat. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta. Pankki katsoo, että asiakkaan toiminta on kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta ja asiakas on näin ollen täysimääräisesti vastuussa ennen katoamisilmoitusta tehdyistä oikeudettomista nostoista. Edelleen pankki katsoo, että nostorajoja koskeva muutos on ollut korttiehtojen mukainen ja siitä on ilmoitettu asiakkaille asianmukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin henkilöasiakkaiden yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin yleisissä korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään ja käsittelemään korttiaan ja siihen liittyvää tunnuslukua huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista ja mieluiten vain muistissa.  Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, laukussa tai matkapuhelimen muistissa helposti tunnistettavassa muodossa eikä lukitussa autossa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sisältävän kirjeen ja olemaan kirjaamatta tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortin ja tunnusluvun tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos kortti tai sen tunnusluku katoaa, on syytä epäillä kortin tai tunnusluvun joutuneen sivullisen haltuun tai korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti.

Ratkaisun perustelut

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti ja vastaavan siten maksupalvelulain mukaan täysimääräisesti aiheutuneesta vahingosta, arvioitavaksi tulee lisäksi, tulisiko asiakkaan vastuuta kuitenkin rajoittaa sillä perusteella, että pankki ei olisi asianmukaisesti tiedottanut korttiensa nostorajakäytännön muuttumisesta tai että pankin korttien nostorajakäytäntö poikkeaa muiden pankkien vastaavista eikä ole asiakkaiden edun mukainen.

Tunnusluvun käyttäminen

Pankkilautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan kortin tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon asiakkaan maksaessa omaa ostostaan baaritiskillä klo 02:36. Asiakkaan kertoman mukaan hän suojasi tunnuslukua ostosta hyväksyessään tilanteen mukaisesti, mutta ravintolassa tiskit ovat melko korkeat ja suojaaminen on välillä hieman hankalaa. Asiakas on viitannut valituksessaan myös rikollisten ammattimaisuuteen.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee tunnuslukua näppäillessään suojata näppäimistöä kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on paljon muita ihmisiä.

Pankkilautakunta toteaa, että lautakunta on korttien oikeudettomia käyttöjä koskevassa ratkaisukäytännössään kortinhaltijoiden huolellisuutta arvioidessaan ottanut huomioon yhtenä kokonaisarviointiin vaikuttavana seikkana rikollisten ammattimaisuuteen viittaavat tekijät. Edelleen lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut yleisellä tasolla, että kortinhaltijan valikoituessa tietämättään järjestelmällisesti toimivien rikollisten uhriksi, ei kortinhaltija välttämättä voi ehkäistä kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuvaa vahinkoa korttiehtojen edellyttämää huolellisuutta noudattamalla.

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin ilmeiseksi, että tässä tapauksessa esiin tulleella tavalla toimivien rikollisten lopullisiksi uhreiksi, joilta kortti anastetaan, valikoituvat baarin asiakkaat, joilta on saatu tunnusluku urkittua ja jotka todennäköisemmin ovat laiminlyöneet tunnuslukunsa asianmukaisen suojaamisen baaritiskillä asioidessaan. Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua baaritiskillä klo 02:36 näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kortin säilyttäminen, tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että asiakkaan korttia oikeudetta käyttäneen on täytynyt anastaa asiakkaan lompakko asiakkaan huomaamatta hyvin pian asiakkaan oman ostoksen klo 02:36 jälkeen ensimmäisen oikeudettoman automaattinoston tapahduttua klo 02:50.

Asiakas on kertomansa mukaan säilyttänyt lompakkoaan laukussa, jonka vetoketju oli kiinni. Hän ei avannut laukkuaan enää koko illan aikana eikä tullut erikseen katsoneeksi lompakon tallella oloa, koska laukku oli koko ajan hänen lähellään ja hän meni ravintolasta suoraan kotiin nukkumaan. Hän huomasi lompakon puuttumisen seuraavana päivänä klo 14, jolloin hän ilmoitti heti kortit kadonneiksi.

Pankin korttiehdoissa kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttiaan huolellisesti. Ehtojen mukaan kortin tallella oloa on seurattava huolellisesti ja kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että kortti on tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri.

Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tavan säilyttää korttiaan vastaavan tavanomaista ja lähtökohtaisesti huolellista menettelyä, jota päivittäisessä maksamisessa käytettäväksi tarkoitetun maksuvälineen haltijalta voidaan edellyttää. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että huolellisen kortinhaltijan tulisi kiinnittää aamuyöllä ravintolassa aikaa viettäessään erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja tallella olon seuraamiseen. Tässä tapauksessa asiakkaan olisi olosuhteet huomioon ottaen ollut hyvä tarkistaa lompakkonsa ja korttinsa tallella olo aamuyöllä ravintolasta lähtiessään tai viimeistään kotiin saavuttuaan. Ottaen huomioon, että asiakkaalta on anastettu koko lompakko sisältöineen, Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata korttinsa katoaminen huomattavasti tapauksessa toteutunutta aiemmin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata korttinsa tallella oloa olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla. Edelleen Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että huomattuaan kortin katoamisen seuraavana iltapäivänä asiakas on ilman aiheetonta viivytystä ilmoittanut tästä pankille.

Yhteenveto

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen suhteen.

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiakkaan menettely osoita sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Koska asiakkaan vastuu edellä esitetyn perusteella rajoittuu 150 euroon, ei Pankkilautakunnan ole tapauksessa tarpeen ottaa kantaa kortin turvarajoja koskevaan kysymykseen.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiakkaan menettely osoita törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio, Lampela ja Lehtonen. Sihteerinä toimi Hidén.

PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta