Haku

PKL 71/15

Tulosta

Asianumero: PKL 71/15 (2015)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 30.09.2015

Miten vastuu asiakkaan verkkopankkitunnuksilla tehdyistä oikeudettomista tilisiirroista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Verkkopankkitunnusten oikeudeton käyttö. Törkeä huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan tililtä tehtiin hänen verkkopankkitunnuksiaan käyttäen oikeudettomia tilisiirtoja 27.2.2015-10.3.2015 välisenä aikana yhteensä 1.300 euron arvosta. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen verkkopankkitunnuksista 27.3.2015.

Asiakkaan valitus            

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänen tililtään oikeudettomasti tehdyt tilisiirrot.

Asiakas tutustui treffi-sivustolla 16.2.2015 mieheen, jonka kanssa hän kirjoitteli ja soitteli. He sopivat tapaamisesta asiakkaan luona 24.2.2015 ja olivat kaksi päivää yhdessä koko ajan. Tämän jälkeen asiakkaan piti mennä töihin. Asiakas antoi X-nimellä esittäytyneen miehen jäädä kotiinsa, koska hänellä ei omien kertomustensa mukaan ollut asuntoa. Hän kertoi myyneensä hallin, jossa oli asunut ja oli tällä hetkellä etsimässä asuntoa. He viettivät kaiken asiakkaan vapaa-ajan yhdessä. X kävi hoitamassa omia asioitaan asiakkaan ollessa töissä ja palasi takaisin asiakkaan tullessa töistä. Kaupassa käydessä X lupautui maksamaan kaikki ostokset, joten asiakas ei tarvinnut lompakkoaan missään koko yhdessä oloaikana 25.2.-21.3.2015.

Käydessään 21.3.2015 Net-postissa, johon pankin lasku/tilitapahtumat tulee, asiakas huomasi pankin tilillä outoja tapahtumia, joita hän ei ollut itse tehnyt. Tililtä oli siirretty rahaa X:n tilille ja tehty useita pikavippihakemuksia pankkitunnuksia hyväksikäyttäen ja siirretty saadut rahat X:n tilille. X hermostui, kun asiakas ihmetteli asiaa hänelle. X keräsi tavaransa ja poistui asunnosta, kun asiakas epäili hänen syyllistyneen ko. tapahtumiin. Tämän jälkeen asiakas ei ole X:ää tavannut eikä ole saanut selvitystä asiasta. Pankkitunnukset asiakas on sulkenut vasta 27.3.2015 siitä syystä, että hän ei järkytykseltään osannut toimia aikaisemmin.

Pankkitunnuksia asiakas säilytti lompakossa ja salasanoja kaapissa eri paikoissa, jotka vain hän tiesi. Asiakas ei ole juurikaan käyttänyt verkkopankkitunnuksia ja siitä syystä hän on säilyttänyt tunnuslukua ja tunnuslukutaulukkoa kotona. Ne on täytynyt harkitusti etsiä sieltä ja penkoa paikkoja, jotta ne on löydetty. Missään yhteydessä asiakas niitä ole käyttänyt niin, että X olisi nähnyt, mistä asiakas pankkitunnukset ottaa ja näin olisi saanut paikan selville.

Myöhemmin tutkittuaan tilejä asiakas huomasi, että toisen pankin myöntämää luottokorttia on myös käytetty luvatta. Koko luottosaldo oli nostettu eri automaateilta useampana eri päivänä. Korttia asiakas säilytti lompakossa ja salasanaa kaapissa eri paikassa, jonka vain hän tiesi. Kortti oli edelleen lompakossa väärinkäytöstä huolimatta. Asiakkaan näkemyksen mukaan X on ottanut kortin lompakosta ja palauttanut takaisin sen jälkeen kun on käynyt automaatilla nostamassa rahaa. Asiakkaan käsityksen mukaan kukaan muu ei ole voinut saada kortteja ja pankkitunnuksia käyttöönsä kuin X, koska hän ei tällä välillä tavannut ketään muuta henkilöä. Nostot ja väärinkäytöt ajoittuvat samalle aikajanalle, jonka asiakas X:n kanssa vietti yhdessä. Asiakkaan mielestä X on penkonut kaappeja asiakkaan töissä ollessa, koska hän jäi usein asuntoon asiakkaan töihin lähtiessä. Kortit hän on voinut saada haltuunsa vain asiakkaan nukkuessa, koska muulloin lompakko on ollut asiakkaan mukana eikä siihen ole kukaan muu voinut päästä käsiksi. Asiakkaan mielestä hän on voinut saada haltuunsa myös tunnusluvun ja pankkitunnukset asiakkaan ollessa kotona ja nukkuessa.

Asiakas on tehnyt rikosilmoituksen ja tunnistanut X:n pankkiautomaattien valvontakamerakuvista käydessään poliisilaitoksella kertomassa oman näkemyksensä asioiden kulusta.

Asiakkaan mielestä hän ei ole toiminut törkeän huolimattomasti korttien, tunnuslukujen ja pankkitunnusten säilyttämisessä. Asiakas ei ole ollut ko. aikaan alkoholin vaikutuksen alaisena tai muutenkaan käyttäytynyt holtittomasti. Missään vaiheessa X:n kanssa ei ole ollut edes puhetta korteista, tunnusluvuista ja rahasta.  Asiakas on säilyttänyt kortteja, tunnuslukuja ja pankkitunnuksia eri paikoissa ja paikoissa, joista muilla ei ole tietoa. Asiakkaalla ei ole ollut mitään syytä epäillä luonaan majoittuneen X:n olevan hänen luonaan rikollisissa aikeissa ja etsivän tunnuslukuja ja pankkikortteja ja käyttävän niitä oikeudettomasti. Jos asiakas olisi epäillyt X:n toimia, hän ei olisi jättänyt häntä luokseen yksin. Asiakas ei ole voinut sulkea pankkitunnuksia/kortteja ennen niiden oikeudetonta käyttöä, koska hän ei ole ollut tietoinen niiden väärinkäytöstä.

Pankin vastine                 

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina.

Pankki katsoo, että asiakkaan luona majoittunut henkilö on suurella todennäköisyydellä tehnyt kyseiset tapahtumat. Kyseinen henkilö on ollut asiakkaan luona yötä ja viettänyt useita päiviä itsekseen tämän kotona, kun asiakas on ollut töissä. Asiakkaan Ilmoituksen mukaan tunnusluvut ja salasana ovat olleet kaapissa eri paikoissa, jotka vain hän tiesi.

Pankin pankkitunnussopimuksen turvallisuusohjeessa todetaan:

Pankkitunnuksesi koostuvat käyttäjätunnuksesta, salasanasta sekä kertakäyttöisistä tunnusluvuista. Säilytä pankkitunnuksia huolellisesti ja toisistaan erillään siten, etteivät ne tule kenenkään ulkopuolisen tietoon. Opettele käyttäjätunnuksesi ja salasanasi ulkoa. Vaihda salasanaasi verkkopankissa säännöllisin väliajoin.

Pankki viittaa myös siihen, mitä maksupalvelulain esitöissä (HE 169/2009 vp.) todetaan maksuvälineen haltijan huolellisuuden arvioimisesta.

Vaikka kaikkien pankkitunnuksiin liittyvien osien säilyttämisen kotona voisi muutoin lähtökohtaisesti katsoa olevan vähemmän tuomittavaa, on tilannetta arvioitava tässä tapauksessa toisin, koska asiakas on sallinut itselleen entuudestaan täysin tuntemattoman henkilön majoittua luokseen ja jäädä yksin asuntoon pitkiksi ajoiksi.

Asiakas olisi voinut ehkäistä väärinkäytökset helposti esimerkiksi säilyttämällä pankkitunnusten salasanan ainoastaan mielessään tai kuljettamalla tunnuslukutaulukkoa mukanaan. Tapauksen olosuhteet huomioon ottaen pankki katsoo, että pankkitunnusten huolellinen säilyttäminen olisi edellyttänyt asiakkaalta vähintäänkin tällaisiin yksinkertaisiin varotoimenpiteisiin ryhtymistä.

Asiakas on kertonut lisävastineessaan, ettei ole juurikaan käyttänyt pankin verkkopankkitunnuksia, jonka vuoksi hän on säilyttänyt tunnuslukua ja tunnuslukutaulukkoa kotonaan. Asiakkaan mielestä se, että X on ollut pitkiä aikoja yksin asiakkaan kotona, ei ole edellytys sille, että hän on saanut tunnusluvun ja tunnuslukutaulukon haltuunsa. X on ottanut luvatta myös pankkikortteja asiakkaan lompakosta tämän kotona ollessa, joten hän on voinut ottaa haltuunsa tunnusluvun ja pankkitunnustaulukon myös asiakkaan kotona ollessa, hänen nukkuessa.

Tältä osin pankki toteaa, että se ei voi tietää, milloin X on pankkitunnukset saanut haltuunsa. Pankin pankkitunnukset koostuvat kolmesta osasta; käyttäjätunnuksesta, salasanasta sekä kertakäyttöisistä tunnusluvuista. Pankkitunnusten käyttäminen varojen siirtämiseen edellyttää näitä kaikkia kolmea pankkitunnusten osaa, minkä takia ehdoissa ja ohjeissa erityisesti edellytetään niiden säilyttämistä erillään toisistaan siten, etteivät ne joudu ulkopuolisen tietoon.

Mikäli X on saanut kaikki pankkitunnusten osat haltuunsa asiakkaan ollessa paikalla, pankkitunnusten on täytynyt olla paikassa, josta ulkopuolinen on ne helposti saanut haltuunsa. Asiakas on joka tapauksessa antanut ennestään tuntemattomalle X:lle esteettömän mahdollisuuden etsiä ja käyttää asiakkaan pankkitunnuksia useiden päivien ajan.

Kokonaisuus huomioon ottaen asiakkaan menettely osoittaa pankin mielestä törkeää huolimattomuutta pankkitunnusten säilyttämisessä. Tämän vuoksi asiakas on pankin käsityksen mukaan vastuussa kokonaisuudessaan hänen pankkitunnustensa avulla tapahtuneesta tilin väärinkäytöstä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- rikosilmoitus (ilmoitusaika 27.3.2015)  Suomen poliisille

Tutkintailmoitukseen kirjatun mukaan asiakkaan luotolliselta tililtä on nostettu tuntemattoman henkilön toimesta noin 1000 euroa ja lisäksi on asiakkaan nimissä otettu useita pikavippejä eri yhtiöiltä. Asiakas epäilee tekijäksi tuntemaansa X-nimistä miestä. Edellä mainittujen nostojen lisäksi X:n haltuun on jäänyt asiakkaan toinen luottokortti.

----

Asiakas ilmoitti 30.3.2015, että X on tyhjentänyt myös hänen toisen tilinsä (luottotili), mistä asiakas jätti tilitapahtumaotteen. Ilmoituksen tapahtuma-aikana muutettu, koska ensimmäiset nostot ovat tapahtuneet 27.2.2015.

- Pankkitunnussopimus ja pankin digitaalisia palveluja koskevat yleiset ehdot

- Tiliote

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko verkkopankkitunnusten oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin digitaalisia palveluja koskevien yleisten ehtojen pankkitunnusten säilyttämistä ja asiakkaan vastuuta koskevan kohdan mukaan asiakas sitoutuu säilyttämään pankin myöntämät pankkitunnukset huolellisesti. Asiakas sitoutuu säilyttämään käyttäjätunnuksen, salasanan ja tunnuslukutaulukon erillään toisistaan siten, etteivät ne tule kenenkään ulkopuolisen tietoon. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan välittömästi pankille, jos pankkitunnukset tai niiden osa on kadonnut, taikka on syytä epäillä sivullisen saattaneen saada ne haltuunsa tai tietoonsa.

Ehtojen mukaan asiakas vastaa kaikesta siitä vahingosta, jonka pankkitunnusten joutuminen ulkopuolisen tietoon on aiheuttanut pankille, asiakkaalle tai sivulliselle siihen asti, kunnes pankki on vastaanottanut edellä mainitun ilmoituksen ja estänyt digitaalisten palvelujen käytön jatkamisen niin nopeasti kuin mahdollista. Asiakas vastaa pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä kuitenkin vain, jos

1) hän on luovuttanut pankkitunnukset toiselle;

2) pankkitunnusten joutuminen niiden käyttöön oikeudettomalle johtuu asiakkaan huolimattomuudesta, joka ei ole lievää; taikka

3) asiakas menetettyään pankkitunnusten hallinnan muulla kuin 2 kohdassa mainitulla tavalla on laiminlyönyt ilmoittaa tästä pankille viipymättä sen havaittuaan

Mikäli pankkitunnuksia on nyt mainituissa kohtien 2 ja 3 mukaisissa tapauksissa käytetty oikeudettomasti maksuvälineenä asiakas vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä enintään 150 euroon saakka. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos asiakas on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Asian arviointi

Pankkitunnusten säilyttäminen

Asiassa saadun selvityksen mukaan oikeudettomat tilisiirrot on tehnyt X, jonka asiakas on tavannut ensimmäisen kerran 24.2.2015 kotonaan ja joka on kahden päivän yhdessäolon jälkeen jäänyt asiakkaan kotiin asiakkaan lähdettyä töihin.

Koska tunnusten oikeudeton käyttö on alkanut jo samana päivänä 27.2.2015, pitää Pankkilautakunta todennäköisenä, että jäätyään yksin asiakkaan kotiin X on löytänyt asiakkaan kotoa asiakkaan verkkopankkitunnusten käyttäjätunnuksen, salasanan sekä tunnuslukuluettelon ja hän on pystynyt tunnistamaan ne verkkopankkitunnusten osiksi.

Tapauksessa asiakas on kertomansa mukaan säilyttänyt pankkitunnuksia lompakossa ja salasanoja kaapissa eri paikoissa, jotka vain hän tiesi. Toisaalta asiakas on myös todennut, ettei juurikaan ole käyttänyt verkkopankkitunnuksia, minkä vuoksi hän on säilyttänyt tunnuslukutaulukkoa kotonaan.

Pankkilautakunta toteaa vastuun pankkitunnusten huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja pankkitunnusehtojen mukaan asiakkaalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä – riippumatta esimerkiksi tunnukset myöntäneen pankin ohjeistuksesta tai pankkitunnusehdoista – ainoastaan asiakas voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän tunnuksiaan säilyttää.

Pankkilautakunta toteaa yleisellä tasolla ympäröivien olosuhteiden olevan olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä verkkopankkitunnusten huolellinen säilyttäminen tunnustenhaltijalta edellyttää, ja toisaalta arvioitaessa tunnustenhaltijan mahdollisen huolimattomuuden astetta ja vakavuutta. Vastuusäännösten osalta verkkopankkitunnuksiin rinnastettavien maksukortin ja tunnusluvun kotona säilyttämisen osalta Pankkilautakunta on esimerkiksi 11.12.2013 antamassaan ratkaisusuosituksessa PKL 65/12 katsonut, että entuudestaan tuntemattoman ihmisen päästäminen omaan kotiin asumaan voi yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa aiheuttavan jonkinasteisen riskin mm. kodissa säilytetyn omaisuuden suhteen ja osoittavan näin ollen kotiinsa päästäjältä jonkinasteisen tietoisen riskin ottamista. Lautakunta katsoi tämän koskevan yhtä lailla kyseisessä tapauksessa ollutta tilannetta, jossa näin toimineella kortinhaltijalla oli tarkoitus perustaa alivuokralaissuhde. Edelleen lautakunta katsoi, että asiakkaan päästäessä hänelle entuudestaan tuntemattoman ihmisen kotiinsa asumaan olisi hänen tullut huolellisesti toimiessaan huomioida tästä omaisuudelleen aiheutuva riski ja kiinnittää erityistä huomiota korttinsa ja sen tunnusluvun turvalliseen säilyttämiseen.

Tässä tapauksessa asiakas on edellä mainitusta tapauksesta poiketen päästänyt hänelle entuudestaan tuntemattoman X:n ensitapaamiselle suoraan kotiinsa noin viikko sen jälkeen, kun he olivat aloittaneet yhteydenpidon treffi-sivustojen kautta. Edelleen asiakas on jättänyt X:n yksin kotiinsa lähdettyään itse töihin kaksi päivää myöhemmin.

Pankkilautakunta katsoo, että myös tässä tapauksessa asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tapaamista harkitessaan huomioida tuntemattoman henkilön kotiinsa päästämisestä omaisuudelleen aiheutuva riski ja toisaalta kutsun esitettyään tullut kiinnittää erityistä huomiota verkkopankkitunnustensa turvalliseen säilyttämiseen ja vieraan liikkeisiin omassa kodissaan. Pankkilautakunta katsoo, että asiakas olisi tässä tapauksessa kohtuullisiksi katsottavin toimin – esimerkiksi kirjaamalla käyttäjätunnuksensa ja salasanansa tunnistamattomaan muotoon tai kuljettamalla tunnuslukutaulukkoa mukanaan - voinut todennäköisesti välttyä pankkitunnustensa oikeudettomalta käytöltä. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan verkkopankkitunnusten turvallisen säilyttämisen suhteen.

Ottaen vielä huomioon, että asiakas on näin lyhyen tuntemisen jälkeen jättänyt X:n yksin ja siten valvonnatta kotiinsa, jossa asiakas on saadun selvityksen mukaan säilyttänyt kaikkia verkkopankkitunnustensa osia, Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn verkkopankkitunnustensa säilyttämisen suhteen osoittavan kokonaisuutena vakavaa varomattomuutta.

Tallella olon seuraaminen ja katoamisilmoituksen tekeminen

Pankkilautakunta toteaa verkkopankkitunnusten tallella olon seuraamisen kuuluvan tunnusten turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen tunnustenhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan tunnusten katoamisen havaittuaan tunnustenhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonneita tunnuksia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta tunnustenhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, etteivät tunnukset ole enää tunnustenhaltijan hallussa, ja toimia tämän tiedon pohjalta estämällä tunnusten käyttö.

Maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan lain 54 §:n mukaisen katoamisilmoituksen laiminlyönti voi yksittäistapauksessa osoittaa tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Näin on esimerkiksi silloin, kun maksuvälineen haltija havaittuaan maksuvälineen katoamisen tietoisesti laiminlyö katoamisilmoituksen tekemisen kokonaan tai viivyttelee sen tekemisessä niin pitkään, että hänen menettelynsä voidaan katsoa osoittavan selvää piittaamattomuutta palveluntarjoajan eduista.

Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa tunnusten tallella olon tarkistamista voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka huomioidaan arvioitaessa huolellisuutta tunnusten säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla tunnustenhaltija on kyseisissä olosuhteissa tunnuksiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen tunnustenhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa tunnusten tallella olo.

Asiassa saadun selvityksen perusteella asiakas on 21.3.2015 ts. yli kolme viikkoa pankkitunnusten oikeudettoman käytön alkamisen jälkeen huomannut laskusta/tiliotteista hänelle oudot tilitapahtumat. Asiakkaan kysyttyä niistä X:ltä X on poistunut lopullisesti. Asiakas on 27.3.2015 ts. kuusi päivää oikeudettomien tilisiirtojen havaitsemisen jälkeen sulkenut verkkopankkitunnuksensa.

Olosuhteet, pankkitunnusten säilyttäminen kotona ja X:n jättäminen kotiin valvonnatta huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata tunnustensa katoaminen ja/tai oikeudeton käyttö huomattavasti nyt toteutunutta aikaisemmin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen velvollisuuksiaan verkkopankkitunnusten tallella olon seuraamisen suhteen.

Pankkilautakunta toteaa pankin vastaanottaneen tässä tapauksessa asiakkaan sulkuilmoituksen verkkopankkitunnuksista vasta kuusi päivää sen jälkeen, kun asiakas on tullut tietoiseksi tiliensä tapahtumista. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen myös maksupalvelulain 54 §:n ja pankkitunnusehtojen mukaista velvollisuuttaan ilmoittaa pankille tunnusten oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä. Pankkilautakunta toteaa kuitenkin, että tässä tapauksessa asiakkaan laiminlyönti sulkuilmoituksen tekemisessä ei ole syy-yhteydessä asiassa aiheutuneeseen vahinkoon.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo verkkopankkitunnusten oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja 54 §:n ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan verkkopankkitunnusten säilyttämisen, tallella olon seuraamisen ja sulkuilmoituksen tekemisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena osoittaa maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

 

PANKKILAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

 

Jäsenet:

Atrila

Kallio

Lehtonen

Pulkkinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia