Haku

PKL 70/12

Tulosta

Asianumero: PKL 70/12 (2013)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 10.06.2013

Yhdistelmäkortin oikeudeton käyttö Huolimattomuus

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti anastettiin 24.11.2012 ja kortilla tehtiin viisi oikeudetonta automaattinostoa klo 00:55-00:59 yhteismäärältään 1.390 euroa sekä klo 10:09-15:48 16 oikeudetonta ostoa yhteismäärältään 9.214,56 euroa. Ostoksista pankki on sittemmin hyvittänyt asiakkaalle seitsemän kappaletta niihin liittyneistä varmennushäiriöistä johtuen ja asiakkaan vastuulle on jäänyt klo 10:09-11:05 tehdyt yhdeksän ostoa yhteisarvoltaan 7.235,40 euroa.

Asiakas käytti itse korttiaan ja sen tunnuslukua viimeisen kerran ravintolassa puolen yön jälkeen ennen oikeudettomia nostoja. Asiakas teki kortistaan sulkuilmoituksen klo 21:15.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo toimineensa korttiehtojen mukaisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta.  

Asiakkaan luottokortti varastettiin baarissa lauantaina 24.11.2012 klo 00:00-00:30 välisenä aikana. Luottokortti oli asiakkaan lompakossa, joka varastettiin suljetusta käsilaukusta, joka oli koko ajan asiakkaan hallussa hihnassa vartalon etupuolella. Asiakas tilasi korttia käyttäen illan aikana yhden pullo-oluen. Baarissa oli tuolloin satoja ihmisiä ja baaritiskille pääseminenkin vaati kyynärpäiden käyttämistä. Asiakas oli tunnuslukua näppäillessään huolellinen ja peitti laitteen kädellään. Asiakas oli baarissa selvin päin ja viipyi paikalla alle puoli tuntia. Asiakas oli tullut noutamaan avopuolisoaan ja he menivät suoraan viereisessä korttelissa sijaitsevaan kotiinsa nukkumaan. Tapahtumien kulun voi todistaa avopuoliso ja hänen seurueensa. Pankin vihjaamasta "ravintolaillasta" ei näin ollen ole kysymys vaan pikaisesta vierailusta. Koska asiakas oli säilyttänyt luottokorttia lompakossaan joka vuorostaan oli suljetussa käsilaukussa hänen hallussaan koko tämän ajan, ei hänen mieleenkään tullut varmistaa että kaikki käsilaukun sisältö olisi tallella. Tämän lisäksi asiakas omasta mielestään toimi erittäin huolellisesti tunnuslukua syöttäessään peittäessään näppäimistön toisella kädellään.

Asiakkaalla oli aikainen herätys seuraavana aamuna, koska hän oli menossa sisarensa lapsen kastetilaisuuteen. Kastetilaisuudessa hän ei tarvinnut lompakkoaan. Ensimmäisen kerran hän kävi läpi käsilaukun sisältöä palattuaan lauantai-iltana kahdeksan aikoihin kastajaisista ja lähtiessään käymään ruokakaupassa. Koska asiakas ei tässäkään vaiheessa osannut epäillä lompakon olevan varastetun, toimi hän mielestään järkevästi ja samalla tavoin kuin kuka hyvänsä muukin ihminen: hän käytti seuraavan tunnin soittaen vanhemmillensa ja muille tilaisuudessa olleille sukulaisille tiedustellakseen, olisiko kenties lompakko jäänyt heidän luokseen tai joku lapsista ottanut lompakon. Käsilaukku oli juhlien ajan huoneessa, jossa oli pieniä 2-5 vuotiaita lapsia, joten asiakas piti mahdollisena, että joku heistä olisi saattanut tutkia laukkua ja poistaa lompakon sieltä.  Kun lompakkoa ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, epäilys lompakon varkaudesta syntyi. Tässä kohtaa asiakkaan avopuoliso tarkisti verkkopankista korttisaldot, jolloin tehdyt katevaraukset osoittivat erään korteista tulleen varastetuksi. Tällöin asiakas sulki kaikki lompakossaan olleet luottokortit puhelimitse. Pankki-, luotto- ja muiden korttien uusinta on työläs prosessi, johon ryhdytään vain kun on ilmeistä, että lompakko on todellakin kadonnut.

Asiakas teki välittömästi myös rikosilmoituksen sähköisesti. Tapauksen tutkinnanjohtajan näkemyksen mukaan syylliset olivat ulkomaisia ammattivarkaita. Muutamaa päivää tapahtuman jälkeen useimpiin Helsingin keskustan ravintoloihin ilmestyi varoitukset ammattimaisista korttivarkaista. Poliisi oli myös saanut heikkolaatuisia kuvia yhdestä tekijöistä tämän asioidessa pankkiautomaatilla asiakkaan korttia käyttäen.

Kuluttajariitalautakunta on vastikään käsitellyt tapahtumien kululta hyvinkin samankaltaisen tapauksen (1948/39/11), jossa ammattirikollisten varastamalla pankkikortilla tehtiin merkittävät oikeudettomat ostot. Tässäkin tapauksessa kortin katoaminen oli havaittu vasta seuraavana päivänä. Lautakunta päätyi siihen, ettei kuluttaja ollut syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen ja että tämän vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä rajoittuu 150 euroon.

Nosto- ja ostotapahtumat olivat äärimmäisen poikkeuksellisia: Asiakas tekee itse kyseisellä kortilla vain muutaman kymmenen euron ostoksia ja nostoja (suurin aiempi nosto 20 €), yhteensä n. 500 eurolla kuukaudessa. Nyt varkaat tekivät 20 kertaa tavallista kuukausikäyttöä suuremmat nostot ja ostokset muutamassa tunnissa. Pankin luotonvalvonta on pettänyt siis täysin. Järjestelmän olisi pitänyt hälyttää ja sulkea kortti automaattisesti, koska korttia käytettiin täysin poikkeuksellisella tavalla. Asiakkaan mielestä pankin oma toiminta asiassa ei ole huolellista.

Asiakas ei tulkintansa mukaan ole toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti eikä ole näin ollen laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Asiakas käytti maksua tehdessään varovaisuutta, suojaten näppäimistön kädellään. PIN-tunnus on saatu haltuun kansainvälisten ammattirikollisten toimesta, mahdollisesti teknisiä apuvälineitä käyttäen. Asiakas oli tapahtumahetkellä selvin päin ja säilytti luottokorttia turvallisessa paikassa. Asiakas ilmoitti tapahtuneesta heti sen havaittuaan ja teki viipymättä kaikki tarvittavat toimenpiteet, ts. sulki kaikki varastetut kortit ja teki rikosilmoituksen. Varkaat aloittivat maksuvälinepetosten sarjan välittömästi varkauden jälkeen.

Asiakas on keskustellut aiheesta lakimiehensä kanssa ja hän nosti esille Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä (2006:81) seuraavan kohdan: "Lain esitöissä (HE 88/1985 vp s. 34) on todettu, että 19 §:n 1 momentissa luetellaan tyhjentävästi ne tilanteet, joissa tilinhaltija voi joutua vastuuseen luottokortin väärinkäytöstä. Säännöksen sanamuodon ja esitöiden mukaan tilinhaltija voi 1 momentin 2 kohdan mukaan joutua vastuuseen vain silloin, kun luottokortti on joutunut hänen hallustaan pois hänen huolimattomuutensa vuoksi eikä huolimattomuus ole lievää. Kuluttajansuojalain 7 luvun 19 §:n 1 momentti ei sisällä nimenomaista säännöstä, jonka mukaan kortinhaltijan tulisi valvoa sitä, että kortti ei hänen tietämättään ole joutunut pois hänen hallustaan. Toisaalta tuon momentin 3 kohdan mukaan myös kortin hallinnan kokonaan ilman omaa huolimattomuuttaan menettänyt joutuu vastaamaan oikeudettomasta käytöstä, jos hän laiminlyö ilmoittaa viipymättä luotonantajalle havaitsemastaan kortin katoamisesta."

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Asiakkaan kortin luottopuolelta tehtiin automaattinostoja viisi kappaletta yhteensä 1.680 euron edestä klo 00:55-00:59. Koska asiakkaan oma korttiosto samassa ravintolassa ajoittuu saman vuorokauden puolelle, pankki on huomioon ottaen urkinnan todennäköisyys ja riitautettujen automaattinostojen ajallinen läheisyys asiakkaan omaan korttitapahtumaan nähden rajoittanut asiakkaan vastuun automaattinostoista vain 150 euroon. Tämän ylittävä osuus 1.530 euroa on hyvitetty luottotilille 21.2.2013.

Asiakkaan kortilla tehtiin 24.11.2012 myös 16 kappaletta oikeudettomia korttiostoja yhteensä 9.214,56 euron edestä. Näistä pankki on sittemmin hyvittänyt seitsemän korttiostoa niihin liittyneistä varmennushäiriöistä johtuen, mikä on tarkoittanut yhteensä 1.979,16 euron hyvittämistä luottotilille. Asiakkaan vastuulle jätetyt ostot yhdeksän kappaletta yhteensä 7.235,40 euron edestä oli tehty kello 10:09-15:48 välisenä aikana. Asiakas sulki korttinsa 24.11.2012 klo 21:15.

Asiakkaan korttia oikeudettomasti käyttäneellä on ollut hallussaan alkuperäisen kortin lisäksi kortin salainen tunnusluku. Pankki pitää uskottavana asiakkaan väitettä siitä, että tunnusluku oli onnistettu urkkimaan hänen anastusta edeltäneen oman korttitapahtuman yhteydessä. Tunnusluku on tällöin päätynyt ulkopuoliselle siitä syystä, ettei asiakas ole riittävän huolellisesti suojannut tunnuslukuaan sitä ruuhkaisessa ravintolassa yöaikaan baaritiskillä näppäillessään. Pankki katsookin asiakkaan menetelleen tunnusluvun näppäilyn suhteen korttiehtojen vastaisesti. Tältä osin pankki ei kuitenkaan vielä katso asiakkaan huolimattomuuden olleen törkeää, minkä seurauksena pankki on edellä kerrotuin tavoin rajoittanut kortilla tehtyjen yöllisten automaattinostojen osalta asiakkaan vastuun 150 euroon.

Törkeän huolimattomaksi pankki katsoo asiakkaan huolimattomuuden muuttuneen siinä kohtaa, kun hän ei ravintolasta kotiin palattuaan heti tarkistanut korttinsa tallellaoloa. Asiakkaan olisi tullut olla kortin tunnuslukua baaritiskillä näppäillessään huolellisempi ja kortin tallellaolo olisi tullut tarkistaa heti kotiin palattua. Asiakas oli ravintolassa puolenyön aikaan keskellä pikkujoulusesonkia. Hänen omien sanojensakin mukaan "baarissa oli tuolloin satoja ihmisiä ja baaritiskille pääseminenkin vaati kyynärpäiden käyttämistä". Näissä olosuhteissa tunnusluvun riittämätön suojaaminen ja vielä tallellaolon tarkastuksen laiminlyöntikin kotiin palattua osoittavat pankin näkemyksen mukaan kokonaisuutena kortinhaltijan törkeää huolimattomuutta. Mikäli asiakas olisi heti tuolloin tarkastanut kortin tallellaolon ja tehnyt myös katoamisilmoituksen viipymättä, kaikki korttiostot ja niistä syntyneet vahingot olisi saatu estettyä. Pankin näkemyksen mukaan ruuhkaisesta ravintolasta kotiin palaaminen olisi ollut sellainen olosuhteiden muutos, jolloin kortin tallellaolo olisi tullut tarkastaa. Kun ottaa huomioon, että asiakas tämän lisäksi oli jo laiminlyönyt velvollisuutensa suojata näppäimistöä riittävästi tunnuslukua siihen näppäillessään, pankin näkemyksen mukaan asiakkaan huolimattomuus muuttui kotiinpaluun myötä törkeäksi.

Pankki haluaa huomauttaa, että kortin myöhäinen sulkemisaika klo 21:15 osoittaa, ettei asiakas vielä ravintolaillan jälkeen herättyäänkään tarkistanut kortin tallellaoloa. Jos hän olisi tarkastuksen edes tuolloin tehnyt, korttiostosta aiheutuneet vahingot olisivat voineet olla kokonaan tai ainakin suurelta osin estettävissä. Pankki haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakkaan olisi tullut sulkea korttinsa heti sen katoamisen havaittuaan. Vanhemmille ja sukulaisille tunnin ajan soittaminen vaan turhaan viivästytti kortin sulkemista. Ottaen huomioon kortti väärinkäytösten päättyminen klo 15:48 ei asiakkaan menettelyllä kuitenkaan tältä osin ole syy-yhteyttä aiheutuneisiin vahinkoihin.

Edellä esitetyillä perusteilla pankki katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamista sekä kortin käyttöön liittyviä turvallisuusriskejä kohtaan, että hänen itsensä tulee vastata kortillaan tehdyillä oikeudettomilla ostoilla aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Tutkintailmoitus Helsingin Poliisilaitokselle (ilmoitusaika 24.11.2012)

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttinostoista ja -ostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa korttiehtojen mukaisesti ja vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 150 euroa ylittävältä osalta. Pankki katsoo asiakkaan menetelleen tunnusluvun näppäilyn suhteen korttiehtojen vastaisesti ja hänen huolimattomuutensa muuttuneen törkeäksi siinä kohtaa, kun hän ei ravintolasta kotiin palattuaan ole tarkistanut korttinsa tallellaoloa. Tämän johdosta pankki on korvannut asiakkaalle yöllä tehdyt automaattinostot 150 euroa ylittävältä osalta, mutta katsoo, että asiakkaan tulee vastata kortilla tehdyistä oikeudettomista ostoista aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.

Ratkaisun perustelut

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Tunnusluvun käyttäminen

Pankkilautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan kortin tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon siten, että ulkopuolinen on onnistunut urkkimaan tunnusluvun asiakkaan tehdessä omaa ostostaan baarissa puolen yön jälkeen 24.11.2012. Asiakkaan mukaan baarissa oli tuolloin satoja ihmisiä ja baaritiskille pääseminenkin vaati kyynärpäiden käyttämistä, mutta hän oli tunnuslukua näppäillessään huolellinen ja peitti laitteen kädellään. Asiakas on viitannut valituksessaan myös rikollisten ammattimaisuuteen.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Pankkilautakunta katsoo, että riippumatta siitä, miten korttiehdoissa on nimenomaisesti ohjeistettu menettelemään tunnusluvun kanssa, turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttaa maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä on muita ihmisiä.

Pankkilautakunta toteaa, että lautakunta on korttien oikeudettomia käyttöjä koskevassa ratkaisukäytännössään kortinhaltijoiden huolellisuutta arvioidessaan ottanut huomioon yhtenä kokonaisarviointiin vaikuttavana seikkana rikollisten ammattimaisuuteen viittaavat tekijät. Edelleen lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut yleisellä tasolla, että kortinhaltijan valikoituessa tietämättään järjestelmällisesti toimivien rikollisten uhriksi, ei kortinhaltija välttämättä voi ehkäistä kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuvaa vahinkoa korttiehtojen edellyttämää huolellisuutta noudattamalla.

Pankkilautakunta katsoo kuitenkin ilmeiseksi, että tässä tapauksessa esiin tulleella tavalla toimivien rikollisten lopullisiksi uhreiksi, joilta kortti anastetaan, valikoituvat baarin asiakkaat, joilta on saatu tunnusluku urkittua ja jotka todennäköisemmin ovat laiminlyöneet tunnuslukunsa asianmukaisen suojaamisen baaritiskillä asioidessaan. Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut tunnuslukua ruuhkaisen baarin baaritiskillä puolen yön jälkeen näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se olisi päätynyt ulkopuolisen tietoon. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella Pankkilautakunta katsoo asiakkaan kortin tunnusluvun joutumisen ulkopuolisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että asiakkaan korttia oikeudetta käyttäneen on täytynyt anastaa asiakkaan lompakko hyvin pian asiakkaan oman ostoksen jälkeen ensimmäisen oikeudettoman automaattinoston tapahduttua klo 00:55. Koska asiakas on kävellyt avopuolisonsa kanssa baarista suoraan heidän lähellä sijaitsevaan kotiinsa, on lompakon anastus todennäköisesti tapahtunut jo baarissa. Asiakkaan kertoman mukaan hän säilytti lompakkoaan suljetussa käsilaukusta, jota hän piti hihnassa vartalonsa etupuolella. Lompakon katoamisen hän on huomannut vasta seuraavana iltana, koska hän on kertomansa mukaan tarvinnut lompakkoaan seuraavan kerran vasta tuolloin eikä hänellä ole ollut syytä epäillä, etteikö käsilaukun sisältö olisi tallella.

Pankin korttiehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti ja ehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa.

Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Ympäröivät olosuhteet ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Kortinhaltijalta ei kuitenkaan voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.

Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tavan säilyttää korttiaan vastaavan tavanomaista ja lähtökohtaisesti huolellista menettelyä, jota päivittäisessä maksamisessa käytettäväksi tarkoitetun maksuvälineen haltijalta voidaan edellyttää. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että huolellisen kortinhaltijan tulisi kiinnittää yöllä ruuhkaisessa baarissa erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja tallella olon seuraamiseen. Tässä tapauksessa asiakkaan olisi olosuhteet huomioon ottaen ollut hyvä tarkistaa korttinsa tallella olo baarista lähtiessään tai viimeistään kotiin saavuttuaan. Mikäli asiakas olisi näin toiminut ja ilmoittanut kortin katoamisesta pankille ilman aiheetonta viivästystä, olisi kortilla klo 10:09 lähtien tehdyiltä oikeudettomilta ostotapahtumilta ja niistä aiheutuneelta vahingolta voitu todennäköisesti välttyä kokonaisuudessaan.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata korttinsa katoaminen huomattavasti tapauksessa toteutunutta aiemmin ja asiakkaan näin ollen huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista kortin tallella olon seuraamista koskevaa velvollisuuttaan tavalla, joka osoittaa asiakkaalta edellä todettua tunnusluvun suojaamisen laiminlyöntiä vakavampaa varomattomuutta. Lautakunta kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että tapahtumapäivän aikana asiakkaan ravintolasta kotiin saapumisen jälkeen ei asiassa saadun selvityksen perusteella ole tapahtunut mitään sellaista, jonka voitaisiin katsoa antaneen asiakkaalle erityisen syyn tarkistaa korttinsa tallellaolo ennen kuin hän on itse korttiaan tarvinnut. Tämä seikka ja saatu selvitys kokonaisuutena huomioiden Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettelyn voida kokonaisuutena arvioiden katsoa osoittavan asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun käyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan menettely kokonaisuutena arvioiden osoita sellaista maksupalvelulaissa törkeällä huolimattomuudella tarkoitettavaa erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaisi hänen suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon. Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Kallio, Lehtonen ja Pulkkinen sekä varajäsen Railas. Sihteerinä toimi Hidén.

 

PANKKILAUTAKUNTA

Tulosta