Tapahtumatiedot

Asiakas (A) myi B:n kanssa yhdessä omistamansa (A 58%, B 42%) asunnon. Myynnistä saaduilla varoilla (367.589,35€) maksettiin 31.5.2011 pois A:n ja B:n yhteinen laina (316.724,99€) ja jäljelle jäänyt summa (50.864,36€) jaettiin A:n ja B:n kesken suhteessa 58/42.

Asiakkaan mielestä jako tehtiin virheellisesti. Hänen mukaansa kauppahinta olisi tullut jakaa suhteessa 58/42 (A 213.201,82€; B 154.387,53€) ja näistä osuuksista olisi tullut vähentää kummankin osuus yhteisestä velasta (367.589,35€/2 = 158.362,50€). Näin olisi saatu heidän oikeat osuutensa (A 54.839,33€, B -3.974,97€). Pankin olisi tullut tilittää luoton maksamisen jälkeen jäljellä jäänyt 50.864,36 euroa kokonaisuudessaan A:lle ja B olisi jäänyt A:lle velkaa 3.974,97 euroa.

Asiakas oli yhteydessä pankkiin ja tämän johdosta pankki siirsi 1.6.2011 B:n tililtä A:n tilille 20.049,57 euroa. Pankki lähetti asiakkaalle 10.6.2011 perintäkirjeen, jossa asiakasta pyydettiin palauttamaan em. suoritus pankin tilille. Kirjeessä todettiin tilisiirron tapahtuneen väärin perustein ja pankin joutuneen korvaaman B:lle hänen tililtään aiheetta tehdyn noston.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo, että hän on asiassa ulkopuolinen ja että hänen kannaltaan lopputulos on nyt oikea. Asiakkaan mielestä pankin tulisi oikaista virheensä B:n kanssa eikä periä asiakkaalta aiheetta 20.049,57 euroa.

Asiakas osti vuonna 2009 yhteisen asunnon B:n kanssa. Asiakas esitti toiveen erillisistä asuntolainoista perusteenaan hänen suurempi osuutensa asuntoon sijoitetusta pääomasta asunnon ostohetkellä. Pankin toimihenkilö C konttorissa X ohjeisti asiakasta ja B:tä ottamaan yhteisen lainan ja vahvistamaan omistussuhteen rahoitusta vastaavasti kauppakirjalla, jossa asiakkaan todetaan omistavan 58 % ja B:n 42 % asunnosta. C totesi tämän järjestelyn turvaavan asiakkaan sijoittaman pääoman.

Pankin konttorissa Y toimihenkilö D hoiti 31.5.2011 asuntolainan takaisinmaksua koskevat käytännön järjestelyt asiakkaan asioita pankissa jo vuosia hoitaneen C:n toimeksiannosta. D:n laskelma poikkesi C:n tekemästä laskelmasta. Asiakkaan huomauttaessa tästä, D totesi laskelman olevan oikein. Asiakas yritti saada yhteyden C:hen, mutta tämä oli varattu, joten asiakas jätti kiireellisen soittopyynnön ja luotti D:n laskelmaan.

Asiakkaan saatua yhteyden C:hen, tämä totesi D:n laskelman menneen väärin. C totesi, että siirrot tulisi palauttaa pikimmiten ja hän lupasi pankin hoitavan palautuksen B:n kanssa. C totesi myös, että hänen olisi pitänyt tehdä toimeksianto huolellisemmin eikä luottaa siihen, että D osaa tehdä kauppakirjan perusteella oikeat laskelmat.

Asiakas ei tuolloin ottanut kantaa siihen, miten pankin tulisi korjata virheensä. Pankki siirsi B:n tililtä varoja asiakkaan tilille ilman B:n suostumusta. Pankki siis korjasi virheen uudella virheellä. Asiakkaan mielestä pankin olisi tullut tilittää asiakkaalle 20.049,57 euroa ja periä B:ltä hänelle väärin tilitetty 20.049,57 euroa. Nyt pankin tulisi oikaista virheensä B:n kanssa eikä periä asiakkaalta aiheetta 20.049,57 euroa.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Asiakas kertoo, että toimihenkilö C pankin kontto­rista X on ollut laatimassa aikaisemman asunnon kauppakirjaa. Pankki ei ole osallistunut kyseisen kauppakirjan laatimiseen vaan se on laadittu kiinteistönvälittäjän toimesta. C on kylläkin opastanut asiakasta siinä, että on yleensä henkilön edun mukaista, että hankkeeseen käytettävä rahoitus vastaa saatavaa omistusosuutta.

Pankin konttorissa X on hoidettu toukokuussa 2011 asiakkaan asuntolaina-asiaa hänen hankkiessaan uutta asuntoa. Tällöin kartoitettiin asiakkaan lainatarvetta asuntoon ottaen huomioon mm. hänen omistusosuutensa hänen tuolloin yhdessä B:n kanssa omistamas­sa asunnossa. Konttorissa X ei sen sijaan tehty mitään laskelmia yhteisestä asunnosta saatavan kauppahinnan jaosta asiakkaan ja B:n kesken. Asiakkaan laina-asiaa konttorissa X hoitaneen toimihenkilön C:n kirjallinen ohje konttorille Y olikin, että asuntoa rasittavien lainojen maksun jälkeen "lopun jakavat sopimallaan tavalla". Ohjeistus on pankin mielestä ollut asianmukainen.

Asiakas ja B vastaanottivat loppukauppahinnan asunnosta 31.5.2011 pankin konttorissa Y. Asiakas ja B maksoivat loppukauppahinnasta pankille lainat, joista asunto oli pankille vakuutena, ja loppu jaettiin asianosaisten kesken asunnon omistusosuuksien mukaan. Pankin käsityksen mukaan varojen jako tapahtui tuolloin sopimusperustei­sesti kummakin hyväksymällä tavalla.

Tämän jälkeen asiakas sekä hänen siskonsa olivat yhteydessä konttoriin X ja ilmoitti­vat, ettei loppukauppahinnan jako konttorissa Y mennyt oikein ja että B oli saanut asiakkaalle kuuluvia varoja 20.049,57 euroa. Pankin konttorissa X siirrettiin 1.6.2011 B:n tililtä asiakkaan tilille 20.049,57 euroa. B reklamoi tililtään kadonneesta 20.049,57 eurosta ja vaati varojen palauttamista. Pankki korvasi varat B:lle.

Koska vain tilinomistaja ja henkilö, jolle tilinomistaja on antanut käyttöoikeuden tiliinsä, voi käyttää tiliä ja siten tehdä tililtä tilisiirtoja, pankki on tehnyt virheen, kun B:n tililtä siirrettiin pankin toimesta asiakkaan tilille 20.049,57 euroa. Koska pankilla ei ollut oikeutta tilisiirron tekemiseen, pankki joutui korvaamaan B:lle hänen tililtään kadonneen 20.049,57 euroa.

Asiakas on saanut perusteettoman edun, kun hänen tililleen on siirretty B:n tililtä 20.049,57 euroa. Vaikka tilisiirto perustui pankin virheeseen, ei asiakkaalla ole oikeutta pitää pankin hänelle virheellisesti suo­rittamaa summaa.

Pankin saamien tietojen mukaan asiakas ja B ovat nyttemmin eri mieltä siitä, miten loppukauppahinta asunnosta tulisi jakaa heidän kesken. Asiakkaan mukaan loppukauppahinta tulisi jakaa hänen rekla­maatiossaan esittämänsä mukaisesti kun taas B on sitä mieltä, että toteutettu loppukauppahinnan jako on oikea.

Koska kysymyksessä on avioerotilanne, puolisoiden tulee selvittää varallisuusoikeudelliset suhteensa osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Asiakas on viitannut mm. ositussopimukseen kauppahinnan jakoperusteena. Pankille ei ole kuitenkaan esitetty 31.5.2011 yhteisen asunnon loppukauppahintaa jaettaessa asiakkaan ja B:n ositussopimusta eikä kumpi­kaan osapuoli ole tuossa yhteydessä viitannut ositussopimuksen olemassaoloon. Ositussopimus tuli esille vasta 1.6.2011 konttorissa X. Mikäli asunnon kauppahinta jaettiin ositussopimuksesta poikkeavasti, asiakkaan ja B:n tulee oikaista tilityksiään. Pankissa on mahdotonta arvioida, miten loppukauppa­hinta olisi tullut asiakkaan ja B:n ositussopimuksen perusteella jakaa, eikä asian arvioiminen ole muutenkaan pankin tehtävä.

Pankki mainitsee lisäksi, että asiakkaalla ja B:llä oli myytyyn asuntoon yhteinen laina pankista. Näin ollen he molemmat vastasivat koko velan takaisin maksamisesta pankille, eikä heidän vastuuosuuten­sa suhteessa pankkiin ollut jaettu 50%/50%, vaikka heidän kesken näin on saattanutkin olla.

Yhteenveto

Asiakkaan tilille pankin toimesta siirretty 20.049,57 € ja yhteisen asunnon loppukauppahinnan jakautumi­nen asiakkaan ja B:n kesken ovat erillisiä asioita. Jos asunnon loppukauppahinta on jaettu asiakkaan ja B:n kesken virheellisesti, heidän tulee oikaista asia keskenään toimimalla ositussopimuksensa mu­kaisesti. Sen sijaan pankin ei olisi tullut ryhtyä korjaamaan asiaa asiakkaan ja hänen siskonsa yhteydenottojen perusteella siirtämällä B:n tililtä asiakkaan tilille varoja, jotka pankki joutui sittemmin B:lle korvaamaan. Kun asiakas on saanut perusteetta käyttöönsä B:lle kuuluvia tilivaroja, asiakas on velvollinen korvaamaan pankille näin saamansa perusteettoman edun. Tämän vuoksi pankki ei valitetta­vasti voi luopua asiakkaan tilille siirretyn 20.049,47 euron perimisestä häneltä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-asiakkaan ja B:n välinen ositussopimus (14.3.2011)

-pankin konttorin X toimihenkilön C:n käsin kirjoittama saate konttorille Y

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Ratkaisun perustelut

Asiakkaan näkemyksen mukaan asunnon myynnistä saadut varat on asiakkaan ja B:n välillä jaettu virheellisesti pankin konttorin Y toimihenkilön D virheellisestä laskelmasta johtuen. Pankin mukaan asiakkaan laina-asiaa konttorissa X hoitaneen toimihenkilön C:n kirjallinen ohje konttorille Y oli, että asuntoa rasittavien lainojen maksun jälkeen "lopun jakavat sopimallaan tavalla", ja pankin käsityksen mukaan varojen jako tapahtui tuolloin sopimusperustei­sesti kummankin hyväksymällä tavalla.

Varojen jaon jälkeen asiakas on ollut yhteydessä pankkiin, minkä seurauksena pankki on 1.6.2011 siirtänyt B:n tililtä asiakkaan tilille 20.049,57 euroa. B:n reklamoitua tililtään kadonneista varoista, pankki korvasi varat B:lle ja myönsi, ettei sillä ollut oikeutta tilisiirron tekemiseen. Pankki vaatii asiakasta korvaamaan pankille perusteetta käyttöönsä saamat varat.

Pankkilautakunta toteaa, että sen jälkeen kun asiakkaan ja B:n yhteisen asunnon myynnistä saaduilla varoilla oli maksettu pois luotot, joiden vakuutena asunto oli, on jäljelle jääneiden varojen jakaminen ollut asiakkaan ja B:n välinen asia. Edelleen lautakunta toteaa, että vaikka tapauksessa pankin konttorien välinen saatekirje olisi ollut yksilöidympi loppuvarojen jaon osalta, olisi kuitenkin ollut asiakkaan ja B:n päätettävissä, miten rahat luottojen takaisinmaksun jälkeen jaetaan.

Koska tapauksessa toimihenkilö D oli saanut toimihenkilöltä C ainoastaan ohjeistuksen, jonka mukaan lainojen maksun jälkeen asiakas ja B jakavat loppukauppasumman sopimallaan tavalla, Pankkilautakunta katsoo, että D:n on täytynyt tehdä laskutoimitus asiakkaan ja B:n hänelle ilmoittamin perustein. Mikäli laskutoimituksen lopputulos oli asiakkaan näkemyksen mukaan virheellinen, olisi hänen lautakunnan näkemyksen mukaan ollut aiheellista tarkastaa laskutoimituksen perusteet ennen jaon toteuttamiseksi tehtyjen tilisiirtojen hyväksymistä.

Edellä todetusta huolimatta Pankkilautakunta katsoo ilmeiseksi, että pankki on menettelyllään 1.6.2011 ja erityisesti hyvittämällä asiakkaan tiliä 20.049,57 eurolla osoittanut katsoneensa edellisenä päivänä toteutetun varojen jaon tapahtuneen virheellisesti ja ottaneen osaltaan myös vastuun tästä virheestä ja sen korjaamisesta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on yhteydenottonsa seurauksena saanut pankin toimin tililleen suorituksen, jonka johdosta lopputulos on hänen kannaltaan ollut oikea, ja asiakkaalle on ollut toissijaista, miten pankki varojen jaossa tapahtuneen virheen korjasi.

Pankkilautakunta katsoo, että asunnon loppukauppahinnan jako, asiakkaan yhteydenotto pankkiin jaossa tapahtuneen virheen johdosta ja pankin tämän yhteydenoton johdosta asiakkaan tilille tekemä hyvitys ovat yksi asiakokonaisuus ja tästä erillinen asia on, että pankki toteutti asiakkaan tilille tehdyn hyvityksen siirtämällä varat oikeudetta B:n tililtä asiakkaan tilille. Pankkilautakunta katsoo näin ollen, että pankin asiakkaan tilille 1.6.2011 tekemä suoritus on pankin asiakkaalle tämän reklamaation johdosta tekemä hyvitys, jota pankki ei voi periä asiakkaalta takaisin sillä perusteella, että se olisi pankin tekemän toisen virheen eli B:n tilin oikeudettoman käytön johdosta asiakkaan saamaa perusteetonta etua.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella, että pankin asiakkaan tilille 1.6.2011 tekemä 20.049,57 euron suoritus on pankin asiakkaalle tämän reklamaation johdosta tekemä hyvitys ja että pankin B:n tililtä tekemä oikeudeton veloitus on em. hyvityksestä erillinen asia. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan saama suoritus ole hänelle perusteetonta etua.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki luopuu perimästä takaisin asiakkaalta tämän tilille 1.6.2011 tekemäänsä suoritusta.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Kallio ja Lehtonen sekä varajäsen Railas. Sihteerinä toimi Hidén.

PANKKILAUTAKUNTA