Tapahtumatiedot

Asiakkaan (jäljempänä A) Visa Debit -kortti oli ollut hänen tyttärensä (B) hallussa. Esitutkinta-aineiston mukaan yliopistolla työskentelevä B oli 4.2.2011 aamulla töihin tullessaan jättänyt olkalaukkunsa toimistohuoneen pukukaappiin. Laukussa oli ollut mm. A:n debit-kortti. Olkalaukku sisältöineen anastettiin klo 9.30–10.50 välisenä aikana, jolloin kaappi oli ollut lukitsemattomana. B:n mukaan kaappi oli tuona päivänä jäänyt aamulla kiireessä lukitsematta. B lukitsi kaapin noin klo 11, mutta tällöin hän ei pannut merkille oliko laukku kaapissa. B huomasi varkauden töistä lähtiessään.

B on esitutkinnassa kertonut, että A on täysivaltainen, mutta hän on jo iäkäs ja hänellä on liikkumisvaikeuksia. B hoitaa A:n asioita. B oli käyttänyt A:n debit-korttia pankkiautomaatilla 3.2.2011 ilta-aikaan töiden jälkeen. Hän ei ollut pannut merkille, oliko hänen selkänsä takana tuolloin ketään. B:n mukaan A:n kortin tunnusluku ei ollut hänen laukussaan eikä hän ollut kirjoittanut sitä minnekään, vaan se oli ainoastaan hänen päässään. Alkuperäistä tunnuslukukirjettä säilytetään kotona, ja se on edelleen tallella. B:n mielestä ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että joku on urkkinut tunnusluvun pankkiautomaatilla.

Korttitapahtumaraportin mukaan A:n debit-korttia on 4.2.2011 käytetty B:n työpaikkaa lähellä olevilla pankkiautomaateilla. PIN-koodi on syötetty väärin kolme kertaa klo 13.15 ja 13.48 välisenä aikana, minkä jälkeen klo 14.27 alkaen on tehty onnistunut saldokysely ja kolme nostoa yhteismäärältään 880 euroa. A:n kortti oli ilmoitettu kadonneeksi 4.2.2011 klo 17.00.

Reklamaatiokäsittely

A vaati pankkia hyvittämään 880 euron vahingon.

Vastauksessaan pankki viittaa maksupalvelulakiin ja sopimusehtoihinsa. A oli antanut korttinsa toisen henkilön haltuun, jolta kortti yhdessä muun omaisuuden kanssa oli anastettu työpaikan lukitsemattomasta kaapista. Korttia on käytetty pankkiautomaatilla, mikä on edellyttänyt kortin tunnusluvun tietämistä. Nostot on tehty ennen kortin sulkemista. Pankki katsoo asiakkaan toiminnan osoittavan törkeää huolimattomuutta, eikä se ole osaksikaan korvausvelvollinen.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

A vaatii pankkia korvaamaan oikeudettomista nostoista aiheutuneen vahingon 880 euroa. Määrä vastaa melkein hänen kuukauden nettoeläkettään, joten vahinko on A:lle suuri.

B kertoo, että A:n kortti oli hänen hallussaan, koska A ikänsä ja liikkumisvaikeuksiensa vuoksi ei jaksa enää itse toimittaa omia asioitaan kaupassa, pankissa ja muualla. B on hoitanut kauppa- ja pankkiasiat tarvittaessa valtakirjalla. Myös käteisen nostot B on käytännössä hoitanut A:n puolesta hänen kortillaan. Pankkikonttorilla asioitaessa pankin henkilökunta ei koskaan ole ottanut esille, että käteisen nostaminen A:n kortilla hänen puolestaan olisi väärin tehty, eivätkä he ole antaneet ohjeita siitä, kuinka B:n olisi A:n asioita tullut hoitaa. A:n kunto oli selvä myös pankille, koska A ja B ovat asioineet siellä yhdessä useamman kerran. B katsoo auttaneensa äitiään normaalisti arkipäivän asioissa, eikä hän ole ollut piittaamaton A:n kortin tai muunkaan anastetuksi tulleen omaisuuden suhteen.

B kiistää väitteen siitä, että kortti ja tunnusluku olisivat olleet samassa paikassa. Alkuperäinen tunnuslukukirje oli tallella A:n kotona, ja se on toimitettu Pankkilautakunnalle. Tunnuslukua ei ollut kirjoitettu minnekään, vaan B muisti sen ulkoa. Laukkuvaras oli joutunut kokeilemaan ja oli syöttänyt tunnusluvun väärin kolme kertaa ennen ensimmäisen noston onnistumista, joten tunnusluku ei ollut B:n laukussa. Tekijän on täytynyt urkkia tunnusluku käteisnoston yhteydessä, vaikka B ei ollut havainnut ihmisiä normaalia jonotusetäisyyttä lähempänä. Ei liene tavatonta, että varkaat seuraavat uhrejaan ennen tekoa. B:n asunto, työpaikka ja tapahtumaan liittyvät pankkiautomaatit sijaitsevat alle puolen kilometrin säteellä toisistaan.

Varkaasta on automaatin turvakameran ottamat kuvat, mutta häntä ei ole pystytty tunnistamaan. B:n mielestä pankkiautomaatti on toiminut väärin, kun se ei ole imaissut korttia vaikka tunnusluku oli syötetty väärin kolme kertaa.

B ei ole hidastellut kortin sulkemisessa, vaan hän sulki kortit heti varkauden huomattuaan. Työhuoneessaan käydessään noin klo 11.00 hän oli huomannut pukukaapin jääneen erehdyksessä lukitsematta, ja hän oli vaistomaisesti lukinnut kaapin tarkistamatta sen sisältöä. Kaappi on paikassa, jossa varkaiden ei uskoisi vierailevan, joten B ei ollut osannut epäillä, että jotain olisi viety. Seuraavan kerran B avasi kaapin kotiin lähtiessään, jolloin hän huomasi varkauden ja sulki välittömästi kaikki kortit, jotka hän muisti laukussaan olleen.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki viittaa maksupalvelulakiin ja korttiehtoihinsa. Se, että A:n kortti on ollut B:n hallussa, on ehtojen vastaista. Jos tämä olisi tullut esille pankkikonttorissa, siihen olisi puututtu.

Kortti ja muuta omaisuutta, mm. vanhempien nettipankkitunnukset salasanoineen, on anastettu työpaikan lukitsemattoman työhuoneen lukitsemattomasta kaapista. Korttia on käytetty lähistöllä olevassa pankkiautomaatissa, mikä on edellyttänyt tunnusluvun tietämistä. Korttia on käytetty ennen kuin se oli ilmoitettu varastetuksi. Pankki toteaa, että automaatit eivät imaisseet korttia, koska tunnuslukua ei ole annettu riittävän monta kertaa väärin.

A:n korttia oli käytetty viimeksi 3.2.2011 klo 16.42 eli varkautta edeltävänä päivänä. Pankki ei pidä todennäköisenä, että joku olisi edellisenä iltana kurkkinut tunnusluvun, odottanut seuraavaan päivään ja osannut sitten mennä B:n työpaikalle ja löytänyt hänen työhuoneensa. Kyseinen yliopistoalue on laaja, ja siellä työskentelee ja opiskelee päivittäin tuhansia ihmisiä. Tunnusluvun on näin ollen täytynyt joutua sivullisen tietoon laukun anastuksen yhteydessä, ja sen on täytynyt olla niin helposti tunnistettavassa muodossa ja yhdistettävissä korttiin, että nostot onnistuivat. Pankin mielestä asiakkaan toiminta osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Pankki ei ole korvausvelvollinen.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

-       korttitapahtumaraportti, josta ilmenee kolme PIN-virhettä, onnistunut saldokysely sekä nyt riidanalaiset kolme nostoa yhteismäärältään 880 euroa

-       poliisin tutkintailmoitus, asianomistajan kuulustelupöytäkirja ja tutkinnan keskeytyspäätös

-       A:n Visa Debit –kortin alkuperäinen tunnuslukukirje

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu A:n debit-kortin oikeudettomasta käytöstä jakautuu pankin ja asiakkaan välillä. Pankki on vedonnut siihen, että A:n kortti on ollut B:n hallussa. Lisäksi pankin näkemyksen mukaan kortin tunnusluvun on täytynyt olla B:n laukussa kortin mukana ja korttiin helposti yhdistettävissä.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista. Maksuvälineen haltijan velvollisuus huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista alkaa, kun hän vastaanottaa ne.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

1)    hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2)    maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3)    hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohdan 8 mukaan kortti on henkilökohtainen, eikä kortinhaltija saa luovuttaa sitä kenellekään muulle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle.

Kortinhaltija sitoutuu säilyttämään kortin huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnuslukutulosteen sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei kenelläkään, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla ole mahdollisuutta saada sitä tietoonsa.

Kortinhaltijan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa.

Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski on suuri.

Ehtojen kohdan 9.1 mukaan kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, jäämisestä ulkomailla automaattiin, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava pankille. Myös epäilys edellä mainituista seikoista aiheuttaa ilmoitusvelvollisuuden.

Korttiehtojen kohdassa 9.2 on maksupalvelulain 62 §:ää vastaavia määräyksiä.

Perustelut

Maksuvälineen luovuttaminen toiselle

Esitetyn selvityksen perusteella asiakas A oli luovuttanut debit-korttinsa B:lle käytettäväksi. B oli käytännössä hoitanut A:n kauppa- ja pankkiasioita. A:n korkeasta iästä ja terveydentilasta oleva selvitys huomioon ottaen on ymmärrettävää, että hän on tarvinnut tällaista apua päivittäisasiointinsa hoitamisessa. Pankin korttiehdoissa kortin luovuttaminen toiselle henkilölle, mukaan lukien muut perheenjäsenet, on kuitenkin kielletty.

Maksupalvelulain mukaan asiakas vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle. Käsillä olevassa tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että A ja B olisivat pankin kanssa sopineet siitä, että B:llä on oikeus käyttää A:n tiliä. Selvitystä ei ole siitäkään, että B tai A olisivat nimenomaisesti tiedustelleet pankilta siitä, miten A:n käteisnostojen tekeminen pitäisi järjestää, jolloin pankin olisi hyvän pankkitavan mukaan tullut neuvoa asiakkaitaan. Kyseeseen olisi voinut tulla esim. yhteisen pankkitilin avaaminen tai tilinkäyttöoikeuden myöntäminen B:lle.

Pankkiautomaatin toiminta

B on epäillyt pankkiautomaatin toimineen virheellisesti, kun taas pankin mukaan kyse oli siitä, että tunnuslukua ei ollut syötetty väärin kyllin monta kertaa. Lautakunnan käsityksen mukaan se, kuinka monta virheellistä tunnusluvun syöttökertaa pankkiautomaatti sallii, voi vaihdella pankkikohtaisesti. Tämän vuoksi se, että automaatti ei ”imaissut” A:n korttia vielä kolmannen yrityksen jälkeen, ei osoita automaatin toimineen virheellisesti.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo, että A on maksupalvelulain 62 §:n tarkoittamalla tavalla luovuttanut debit-korttinsa sen käyttöön oikeudettomalle B:lle. Kortin luovuttaminen toiselle on korttiehdoissa nimenomaisesti kielletty, ja vahingolta olisi vältytty, jos korttia ei olisi luovutettu. Näiden syiden vuoksi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunut vahinko jää kokonaisuudessaan A:n vastuulle. Tähän vastuunjakoon ei vaikuta se, että luvattomia automaattinostoja ei ole tehnyt B vaan joku kolmas henkilö. Pankkilautakunta ei suosita hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Antila, Lampela, Lehtonen ja Parkkali. Sihteerinä toimi Raulos.
 

PANKKILAUTAKUNTA