Tapahtumatiedot
Asiakkaan kortti anastettiin ja kortilla tehtiin automaattinostoja, korttiostoja ja maksuautomaattisiirtoja 15.9.2012 klo 10:10 ja 20.9.2012 klo 17:14 välisenä aikana aiheuttaen yhteensä 5.870,56 euron vahinko. Asiakas on saanut tästä 800 euroa takaisin, kun 19.10.2012 toteutuneen eräpäivätilisiirron saaja on palauttanut saamansa summan. Asiakas oli itse käyttänyt korttiaan viimeisen kerran automaattinostoon 11.9.2012 klo 19:28. Pankki vastaanotti kortista sulkuilmoituksen 21.9.2012 klo 12:36.
Poliisin tutkintailmoitukseen (21.9.2012) kirjatun mukaan asiakkaan asuntoon on tullut C, joka on asunut asunnossa muutamia päiviä ja anastanut asiakkaan pankkikortin sekä tunnusluvut, joilla nostanut ja siirtänyt rahaa. Asiakkaan tytär B tuli henkilökohtaisesti tekemään tapahtuneesta rikosilmoitusta. B oli tullut käymään isänsä luona. Asunnossa oli ollut mies, joka oli yrittänyt poistua sieltä salaa. B oli pyytänyt mieheltä henkilökorttia, jossa oli ollut nimi C. Mies oli ilmoittanut yöpyneensä asunnossa kolme yötä, asian vahvisti myös asiakas. B käski miehen poistua asunnosta. Tämän jälkeen B oli lähtenyt asioimaan pankkiin hoitaakseen isänsä asioita. Pankissa hän huomasi isänsä lompakossa C:n nimellä olevan pankkikortin, mutta isän korttia siellä ei ollutkaan. Pankissa selvisi, että tililtä oli nostettu kaikki rahat, yli 5.000 euroa. Asiakkaan kortti on nyt mitätöity. B on joutunut vaihdattamaan isänsä asuntoon lukot, koska varmuutta avainten tallella olosta ei ole.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon päivittäisten turvarajojen ylitysten osalta.
Asiakkaan tytär B meni tapaamaan toisessa kaupungissa asuvaa 70-vuotiasta isäänsä, jonka kotona hän huomasi tuntemattoman mieshenkilön C:n, joka yritti hiipiä ulos. Onneksi B tuli isälleen ilmoittamaansa aikataulua aiemmin eikä C päässyt livahtamaan. C ei kysyttäessä osannut kertoa, mitä hän teki asunnossa, ja B pyysi häneltä henkilökorttia nähtäväkseen. C sanoi, että voi avata reppunsa nähtäväksi ja näin tehtiinkin. B ilmoitti C:lle, ettei tällä ole mitään asiaa asuntoon. C poistui paikalta ja B kysyi isältään asiasta. Asiakas ei osannut sanoa miehen nimeä, mutta sanoi miehen olevan lähisukulaisen tuttava.
Tilanteen puimisen jälkeen B pyysi isänsä korttia mennäkseen maksamaan automaatilta hänen laskujaan kuten normaalisti, ja asiakas antoi korttinsa lompakostaan. B:n saapuessa maksuautomaatille, ei automaatti hyväksynyt tunnuslukua. B huomasi, että kortissa luki C:n nimi. B soitti isälleen ja pyysi tarkistamaan, onko hänellä lompakossa muita kortteja. Muita kortteja ei ollut ja B soitti pankkiin sulkeakseen isänsä kortin. Tililtä oli ehtinyt kadota kaikki asiakkaan säästöt.
Asiakas oli tapahtuman aikoihin erittäin huonossa kunnossa, käytännössä vuodepotilaana, ja hän liikkuu rollaattorin turvin. Hänellä on myös hyvin huono näkö. Asiakkaalla on erittäin pieni eläke ja hän oli huolestuneena taloudellisesta selviämisestään pyytänyt ruokakaupassa asioidessaan nuorta pariskuntaa kirjoittamaan lähikaupan seinälle ”vuokrataan huone” -ilmoituksen. Huoneistossa ollut C oli ilmoituksen perusteella soittanut asiakkaalle ja tullut esittäytymään ja keksinyt mm., että heillä on yhteinen tuttava. Näin hän pyrki luomaan heidän välilleen luottamuksen.
Huoneen vuokraaminen on täysin luonnollista toimintaa ja harva vuokranantaja tuntee vuokralaistaan. Asiakkaalla on myös pitkä kokemus vuokraustoiminnasta. Se, että vuokrasopimusta ei vielä oltu tehty kirjallisesti, johtuu siitä, että asiakas halusi kysyä lupaa tyttäriltään, jotka heidän äitinsä jakamattoman kuolinpesän osakkaina omistavat huoneiston.
Asiakas säilytti korttiaan lompakossa omassa makuuhuoneessaan olevan yöpöydän laatikossa. Kortin tunnusluku oli ollut yöpöydän toisessa laatikossa olevaan osoitekirjaan kirjoitettuna, mutta kuitenkin ilman merkintää siitä, että kyseessä on kortin tunnusluku. Tätä voidaan hyvällä perusteella katsoa riittäväksi varotoimenpiteeksi kortin ja tunnusluvun säilyttämiselle.
Muutamia päiviä huoneistossa ollut C oli asiakkaan nukkuessa mennyt hänen huoneeseensa, penkonut laatikkoja ja tavaroita, anastanut kortin ja laittanut oman korttinsa tilalle, ettei asiakas osaisi epäillä mitään. Asiakas ei olisi huonon näkönsä vuoksi voinut ilman erittäin voimakkaita silmälaseja edes nähdä, että kortti ei ole hänen omansa. Vaivojensa vuoksi hän asioi kaupungilla kerran tai pari viikon aikana eikä hänellä näin ollen ollut tarvetta käyttää korttia saati tarkastaa että siinä on hänen oma nimensä. Ei voida edellyttää, että kortinhaltija tarkistaa onko hänen lompakossa oleva kortti hänen omansa.
19.10.2012 asiakas meni pankkiin hakemaan rahaa. Järkytys oli suuri, kun tili oli jälleen kutakuinkin nollilla. Huolimatta siitä, että B oli 21.9.2012 käynyt pankkitoimihenkilön kanssa läpi tapahtuneen rikoksen ja nimennyt henkilöt, joille rahaa ei saanut lähteä, oli tililtä jälleen lähtenyt 800 euron automaattisuoritus yhdelle näistä henkilöistä. Pankki ei ole tässä noudattanut siltä vaadittua huolellisuutta. Pankin selityksen mukaan tämä suoritus olisi laitettu ennakkolaskutukseen korttipetoksen aikana. Tässä yhteydessä pankki tutki tiliä ja poisti pari muutakin ennakkoon laitettua maksusuoritusta.
Asiakas oli noutanut korttinsa pankista 25.5.2012, jolloin myös allekirjoitettiin korttisopimus. Korttisopimuksessa/vastaanottokuittauksessa on määritelty korttiehtojen mukaiset turvarajat: maksuja 200€/vrk ja ottoja 200 €/vrk. Näitä turvarajoja pankki ei ole noudattanut.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakkaan avustajana asiassa toimiva asiakkaan tytär B on vaatinut pankkia korvaamaan aiheutuneista tappiosta sen, mikä ylittää kortin vuorokautiset otto- ja maksurajat, molemmat 25.5.2012 allekirjoitetun korttisopimuksen/vastaanottokuittauksen mukaisesti 200 euroa per vuorokausi. B:n mukaan hänen 21.9.2012 konttorista saamansa tapahtumaluettelo osoittaa, ettei pankki ole noudattanut vuorokautisia turvarajoja. Kyseistä tapahtumaluettelosta ilmenevät korttitapahtumien veloituspäivät. B on saanut pankista korttireklamaation käsittelyn yhteydessä listauksen myös siitä, mitkä ovat olleet oikeudettomien korttitapahtumien todelliset tekoajankohdat.
Korttiehtojen kohdan Kortin käyttö automaateissa mukaan kortinhaltija voi rajoittaa kortillaan vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää ja Suomessa pankin maksuautomaateilla tehtävien korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää asettamalla korttikohtaiset turvarajat. Korttiehtojen kortteja koskevien erityisehtojen mukaan kyseisellä kortilla maksuja koskevaan vuorokautiseen turvarajaan sisältyvät myös korttiostot sekä Suomessa että ulkomailla.
Korttiehtojen kohdan Kortin käyttäminen mukaan korttia ja siihen liittyvää tunnuslukua saa käyttää ainoastaan kortinhaltija. Pankki veloittaa korttitapahtumat korttiin liittyvältä tililtä tai kirjaa korttiin liitettyyn luottotiliin viimeistään seuraavan pankkipäivän kuluessa siitä, kun pankki on saanut tarpeelliset tiedot tapahtuman toteuttamista varten.
Asiakkaan korttia oikeudettomasti käyttäneellä on ollut hallussaan alkuperäisen kortin lisäksi kortin salainen tunnusluku. Pankin tietojen mukaan asiakkaan viimeisin oma korttitapahtuma kortilla oli tunnusluvulla hyväksytty automaattinosto 60 euroa 11.9.2012 klo 19:28. Koska asiakas itse ei ole käyttänyt korttiaan välittömästi ennen korttinsa väärinkäytön alkamista, pankki katsoo, että asiakkaan kortin ja sen salaisen tunnusluvun on täytynyt päätyä sivulliselle saman asiakkaan asunnossa tapahtuneen anastuksen yhteydessä. Tunnusluku on päätynyt ulkopuoliselle siitä syystä, että sitä on säilytetty kortin kanssa samassa yöpöydässä helposti tunnistettavassa muodossa ja siten se on ollut kortin anastaneen henkilön yhdistettävissä korttiin. Asiakas on ottanut tietoisen riskin ottaessaan tuntemattoman henkilön asumaan luokseen, eikä hän ole ottanut tätä mitenkään huomioon kortin ja tunnusluvun säilyttämisessä. Pankki katsookin asiakkaan menetelleen tunnusluvun säilyttämisen suhteen korttiehtojen vastaisesti.
Korttiehtojen vastaista on ollut myös asiakkaan menettely, mitä tulee kortin tallella olon tarkistamiseen. Korttiahan ehdittiin käyttää kuuden vuorokauden ajan, ennen kuin B huomasi kortin anastuksen. B:n selvityksestä ei ole käynyt ilmi, että kortin tallella oloa olisi ylipäätäänkään tuona aikana asiakkaan toimesta mitenkään tarkastettu. Koska kortista ilmenee kortinhaltijan nimi, pankki katsoo kortinhaltijan huolellisuusvelvollisuuden piiriin kuuluvan myös sen seikan tarkistaminen, että tallella oleva kortti on nimenomaisesti hänen omansa. Otettuaan kotiinsa asumaan entuudestaan vieraan henkilön, joka ei maksanut asumisestaan mitään vastiketta, asiakkaan on kortinhaltijana täytynyt ymmärtää, että rikoksen kohteeksi joutumisen riski on ollut erityisen suuri.
Kyseistä korttia asiakas oli hakenut itselleen 21.11.2008, ja tuolloin allekirjoitettu korttihakemus on samalla ollut myös korttisopimus. Kyseisellä Visa Electron -korttihakemus ja -sopimus -nimisellä asiakirjalla asiakas oli määritellyt turvarajat niin käteisnostoille kuin tililtä heti veloitettaville maksuille ja ostoillekin. Jälkimmäinen on yhteisraja sekä korttiostoille että pankin laskunmaksuautomaateilla tehdyille tililtä heti veloitettaville maksuille. Kyseisessä asiakirjassa todetun mukaisesti korttisopimukseen sovelletaan pankin korttiehtoja, joihin asiakas oli allekirjoituksellaan ilmoittanut tutustuneensa, ne hyväksyneensä ja sitoutunut niitä noudattamaan.
Sittemmin asiakas halusi muuttaa korttinsa turvarajoja. Korttisopimuksessa/vastaanottokuittauksessa 30.12.2011 heti veloitettavien maksujen raja nostettiin 100 eurosta 200 euroon. Juuri kyseistä palvelutilannetta asiakasta tuolloin palvellut pankin toimihenkilö ei ole häntä asiassa kuultaessa pystynyt muistamaan, mutta vastaavissa palvelutilanteissa hän kuulemma aina asiakkaille kertoo, mitä vuorokautiset turvarajat tarkoittavat. Turvarajojen merkitys ilmenee myös pankin korttisopimuksen ehdoista, joiden sitovuuteen korttisopimuksessa/vastaanottokuittauksessakin on viitattu. Sama ehtosidonnaisuus ilmenee myös korttisopimuksesta/vastaanottokuittauksesta 25.5.2012, josta jäljennöksen B on toimittanut asiakkaan vaatimuksen liitteenä. Viimeksi mainittu korttisopimus/vastaanottokuittaus on laadittu tunnuslukua tilattaessa, jolloin jo aikaisemmin muutetut turvarajat on pysytetty ennallaan.
Turvarajat tarkistetaan aina korttitapahtumien tekemisen yhteydessä. Kyseinen kortti on aina varmentava ja varmennuksen yhteydessä tarkistetaan myös kortille asetettu vuorokausikohtainen maksuraja. Mikäli se ylittyy, tapahtuma hylätään jo heti sen tekohetkellä. Se, milloin tapahtuma lopullisesti kirjataan asiakkaan tililtä, ei ole mitenkään sidoksissa turvarajojen tarkistukseen vaan siihen, milloin kauppias toimittaa maksuaineiston pankille. Kuten edellä jo ehdoista on käynyt ilmi, veloituksen on tapahduttava viimeistään seuraavan pankkipäivän kuluessa siitä, kun pankki on saanut tarpeelliset tiedot tapahtuman toteuttamista varten. Ehtojen mukaisesti turvarajat koskevat maksuautomaattimaksuja vain silloin, kuin veloitus tapahtuu heti. Maksuautomaatilla maksettuja eräpäivämaksuja turvarajatarkastus ei siis kata. Kuten tapahtumalistauksesta käy ilmi, yhdenkään tapahtumapäivän osalta eivät ehtojen mukaiset turvarajat ole siis ylittyneet. Näin ollen B:n väitteille kortin turvarajoja koskevista sopimusrikkomuksista ei ole löydettävissä perusteita.
Lopuksi vielä todettakoon asiakkaan menetelleen korttiehtojen vastaisesti myös ennen nyt käsiteltäviä korttitapahtumia, kun ottaa huomioon hänen ja B:n välisen järjestelyn, jossa tytär on käynyt maksamassa isänsä laskuja laskumaksuautomaatilla tämän henkilökohtaisella kortilla sen salaista tunnuslukua käyttäen. B:hän on tutkintapyynnössään 26.10.2012 kirjoittanut, että "pyysin isäni pankkikorttia, mennäkseni maksamaan automaatilta hänen laskujaan kuten normaalisti. Isäni antoi kortin minulle lompakostaan". Pankin näkemyksen mukaan inhimillisyydestään huolimatta valitettavasti tämäkin järjestely osoittaa piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamista kohtaan.
Edellä esitetyillä perusteilla pankki katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamista sekä kortin käyttöön liittyviä turvallisuusriskejä kohtaan, että asiakkaan itsensä tulee vastata korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus Keski-Suomen Poliisilaitokselle (ilmoitusaika 21.9.2012)
- Korttihakemus ja -sopimus 21.11.2008
- Korttisopimus/vastaanottokuittaus 30.11.2011
- Korttisopimus/vastaanottokuittaus 25.5.2012
- Korttitapahtumalistaus ajalta 15.9.-20.9.2012
- Tiliotteita
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamista korttitapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo säilyttäneensä korttia ja tunnuslukuaan riittävän varovasti ja hän vaatii, että pankki korvaa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon päivittäisten turvarajojen ylitysten osalta. Pankki katsoo kortille asetettujen turvarajojen toimineen sovitusti ja asiakkaan menettelyn osoittavan sen laatuista piittaamattomuutta korttiehtojen noudattamista sekä kortin käyttöön liittyviä turvallisuusriskejä kohtaan, että asiakkaan tulee vastata korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta kokonaisuudessaan.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä paitsi jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kortin käyttöä automaatissa koskevan ehtokohdan mukaan kortinhaltija voi rajoittaa kortillaan vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää ja Suomessa pankin maksuautomaateilla tehtävien korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää asettamalla korttikohtaiset turvarajat. Visa Electron -korttia koskevien erityisehtojen mukaan maksuja koskevaan vuorokausikohtaiseen turvarajaan sisältyvät myös korttiostot sekä Suomessa että ulkomailla.
Ratkaisun perustelut
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti ja vastaavan siten maksupalvelulain mukaan täysimääräisesti aiheutuneesta vahingosta, arvioitavaksi tulee lisäksi, ovatko asiakkaan kortilleen asettamat turvarajat toimineet sovitulla tavalla.
Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen
Asiakkaan kertoman mukaan hän säilytti korttiaan lompakossa makuuhuoneensa yöpöydän laatikossa ja kortin tunnuslukua yöpöydän toisessa laatikossa olevaan osoitekirjaan kirjoitettuna ilman merkintää siitä, että kyseessä on kortin tunnusluku.
Asiassa saadun selvityksen perusteella on jäänyt epäselväksi, mistä päivästä lähtien asiakkaan korttia oikeudetta käyttänyt C on tarkkaan ottaen asunut asiakkaan kotona, mutta saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että C:n on täytynyt anastaa asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku asiakkaan yöpöydän laatikoista ennen kortin oikeudettoman käytön alkamista aamupäivällä 15.9.2012. Kortin oikeudettoman käytön tapahduttua tunnuslukua käyttäen, on C:n täytynyt myös pystyä yhdistämään asiakkaan osoitekirjaan kirjoittama tunnusluku asiakkaan korttiin.
Pankkilautakunta toteaa, ettei kortin säilyttäminen lukitussa kodissa lähtökohtaisesti osoita kortinhaltijan huolimattomuutta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että kortinhaltija voi säilyttää myös kortin tunnuslukua kotonaan edellyttäen, että tunnuslukua säilytetään korttiehtojen mukaisesti erillään kortista ja muodossa, joka ei ole helposti tunnistettavissa.
Pankkilautakunta toteaa ympäröivien olosuhteiden olevan kuitenkin olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin ja tunnusluvun huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan entuudestaan tuntemattoman ihmisen päästäminen omaan kotiin asumaan voi yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa aiheuttavan jonkinasteisen riskin mm. kodissa säilytetyn omaisuuden suhteen ja osoittavan näin ollen kotiinsa päästäjältä jonkinasteisen tietoisen riskin ottamista. Lautakunta katsoo tämän koskevan yhtä lailla tilannetta, jossa näin toimivalla on tarkoitus perustaa alivuokralaissuhde.
Pankkilautakunta katsookin, että asiakkaan päästäessä hänelle entuudestaan tuntemattoman ihmisen kotiinsa asumaan olisi hänen tullut huolellisesti toimiessaan huomioida tästä omaisuudelleen aiheutuva riski ja kiinnittää erityistä huomiota korttinsa ja sen tunnusluvun turvalliseen säilyttämiseen. Näin etenkin, kun asumisjärjestely on tapahtunut asiassa saadun selvityksen perusteella yksinomaan asiakkaan ja asuntoon muuttaneen henkilön välisten keskustelujen jälkeen, joihin myös asiakkaan tiedot kyseisestä henkilöstä ovat näin ollen perustuneet.
Edelleen lautakunta katsoo, että asiakas olisi voinut kohtuullisiksi katsottavin toimin korttiehtojen mukaisia velvollisuuksia noudattamalla todennäköisesti välttyä korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta kokonaisuudessaan. Kun asiakas on tapauksessa kokenut tarpeelliseksi säilyttää korttinsa tunnuslukua ylös kirjattuna, olisi hän esimerkiksi kirjaamalla tunnuslukunsa korttiehtojen mukaisesti muotoon, joka ei olisi ollut helposti ulkopuolisen tunnistettavissa, ja säilyttämällä tunnuslukua selkeämmin kortistaan erillään, voinut kohtuullisin toimin vähentää olennaisesti riskiä korttinsa oikeudettomasta käytöstä.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Edelleen lautakunta katsoo tätä asiakkaan varomattomuutta kortinhaltijana kokonaisuutena korostavan sen, että ennen kuin B on sulkenut asiakkaan kortin, on C ehtinyt käyttää korttia kuuden vuorokauden aikana ilman, että asiakas on itse huomannut korttinsa kadonneen tai sitä käytetyn oikeudetta.
Jotta kortinhaltijan huolimattomuutta voitaisiin pitää törkeänä, hänen toiminnan on maksupalvelulain esitöiden mukaan selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella ja olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn osoittavan sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, jota maksupalvelulain mukaisella törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan.
Turvarajat
Korttiehtojen mukaan kortinhaltija voi rajoittaa kortillaan vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää ja Suomessa pankin maksuautomaateilla tehtävien korttiin liittyvältä tililtä heti veloitettavien maksujen määrää asettamalla korttikohtaiset turvarajat, joista jälkimmäiseen sisältyvät kyseessä olevan Visa Electron -kortin kohdalla myös korttiostot sekä Suomessa että ulkomailla. Näin ollen Pankkilautakunta toteaa, että korttiehtojen mukaan kortinhaltijan kortilleen asettamat turvarajat eivät koske maksuautomaatilla maksettuja eräpäivämaksuja.
Tapauksessa saadun selvityksen mukaan asiakas on asettanut kortilleen 200 euron turvarajat koskien sekä kortilla vuorokaudessa nostettavan käteisen määrää että tililtä heti veloitettavien maksujen määrää. Pankkilautakunta toteaa, etteivät asiakkaan asettamat turvarajat ole saadun selvityksen perusteella ylittyneet niinä päivinä, joina korttia on käytetty oikeudetta, ja että turvarajat ovat näin ollen toimineet korttiehtojen mukaisesti ja asiakkaan kanssa sovitulla tavalla.
Edelleen Pankkilautakunta toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella asiakkaan tililtä on ennen tapahtunutta kortin oikeudetonta käyttöä veloitettu toistuvasti 200 euroa ylittäviä maksuautomaatilla asiakkaan kortilla tehtyjä eräpäivämaksuja. Näin ollen lautakunta katsoo, että myös asiakkaan on täytynyt ymmärtää, etteivät hänen kortilleen asettamansa turvarajat koske maksuautomaatilla tehtyjä eräpäivämaksuja.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen sekä kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena arvioiden osoittavan maksupalvelulaissa törkeällä huolimattomuudella tarkoitettavaa erittäin vakavaa varomattomuutta. Edelleen Pankkilautakunta toteaa asiakkaan kortilleen asettamien turvarajojen toimineen korttiehdoissa sovitulla tavalla.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA