Tapahtumatiedot
Asiakkaan maksukortti anastettiin ja kortilla tehtiin Prahassa 4.9.-5.9.2010 47 oikeudetonta ostosta yhteensä 13.977,85 euron arvosta. Pankki sulki kortin 7.9.2010 klo 10:08. Asiakas huomasi Barcelonassa 7.9.2010 korttinsa kadonneen ja oli yhteydessä Suomessa olleeseen ystäväänsä, joka ilmoitti pankille noin klo 14 asiakkaan kortin katoamisesta. Pankki on palauttanut asiakkaalle yhteensä 1.049,18 euroa oikeudettomista ostoista, joista pankki ei saanut maksunsaajilta kuitteja tai joiden kuitit olivat allekirjoittamattomia.
Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle
Asiakas katsoo toimineensa olosuhteet huomioon ottaen kaikin puolin huolellisesti, ja hän vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon 12.928,67 euroa täysimääräisesti.
Asiakas oli aviopuolisonsa kanssa matkalla. Aikoessaan nostaa kortillaan käteistä Barcelonassa 7.9.2010 hän huomasi korttinsa kadonneen. Asiakas oli yhteydessä Suomessa olleeseen ystäväänsä, joka kävi pankissa ilmoittamassa kortin katoamisesta noin klo 14.
Jälkeenpäin ajatellen kortti todennäköisimmin anastettiin aamulla 4.9.2010 hostellissa Prahassa. Asiakas majoittui puolisonsa kanssa Prahassa 2.9.-4.9.2010 hostelliin kahdeksan hengen sekahuoneeseen. He söivät 4.9.2010 klo 09 aikaan aamiaista keittiössä. Asiakkaan kortti oli hänen lompakossaan ja lompakko hänen laukussaan. Laukku oli asiakkaan vaatteilla peitettynä sohvalla sillä aikaa, kun asiakas valmisti aamiaista. Asiakas oli koko ajan läsnä keittiössä. Aamiaisen jälkeen noin klo 10 he lähtivät hostellista eikä asiakas käyttänyt lompakkoaan ennen kuin hän Barcelonassa 7.9.2010 huomasi kortin kadonneen.
Asiakas teki parhaansa matkan aikana pitääkseen korttinsa turvassa. Hostellissa ollessaan he pitivät hyvää huolta laukuistaan. Kun hän huomasi korttinsa kadonneen tai anastetun, hän ilmoitti asiasta välittömästi pankille.
Korttia oikeudetta käyttäneen ja asiakkaan allekirjoitukset poikkeavat huomattavasti toisistaan siten, että eroavaisuus on kauppiaiden huomattavissa. Kauppiaat toimivat huolimattomasti, kun he eivät tarkistaneet kortinhaltijan henkilöllisyyttä ottaessaan vastaan poikkeavia allekirjoituksia. Korttiehtojen mukaan kortinhaltija ja tilinomistaja eivät vastaa vahingosta, jos maksunsaaja ei ole riittävän huolellisesti varmistunut kortin esittäjän oikeudesta käyttää korttia.
Asiakas ei ole tietoisesti valinnut korkeimpia mahdollisia turvarajoja kortilleen. Pankki on laiminlyönyt kertoa turvarajojen merkityksestä ja tarkoituksesta. Pankin velvollisuus olisi kertoa näin tärkeästä asiasta kortinhaltijalle ja etenkin uudelle ulkomaiselle asiakkaalle, mutta pankki ei maininnut millään tavoin turvarajoja korttisopimusta allekirjoitettaessa. Siten asiakas ei tiennyt mahdollisuudesta asettaa turvarajoja, niiden tarkoituksesta tai riskeistä. Jos hänelle olisi kerrottu selvästi rajoista, olisi matalampien rajojen valinta voinut ehkäistä näin suuren vahingon syntymisen lyhyessä ajassa. Voi olla, että pankin sisäisten ohjeiden mukaan asiakkaalle tulisi selvittää turvarajojen tarkoitus ja merkitys, mutta asiakkaan kohdalla näin ei toimittu.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Asiakas huomasi korttinsa kadonneen 7.9.2010 eli kolme päivää kortin anastuksen jälkeen. Asiakas on kertonut, että kortti on todennäköisimmin anastettu Prahassa hostellissa aamulla 4.9.2010. Asiakas on kertonut, että valmistaessaan aamupalaa keittiössä hän on jättänyt sohvalle laukkunsa, jossa hänen lompakkonsa oli. Asiakkaan kertoman mukaan tuntematon mies istui kyseisellä sohvalla.
Pankki viittaa korttiehtoihinsa. Pankki katsoo, että kortin jättäminen paikkaan, josta se on ollut helposti ulkopuolisen anastettavissa, on korttiehtojen vastaista menettelyä. Lisäksi pankki katsoo, että asiakas on laiminlyönyt varmistaa olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että kortti on tallessa. Matkustaessa ulkomailla ja olosuhteissa, joita asiakas on kuvannut, kortinhaltijalla on velvollisuus tarkistaa säännöllisesti, että kortti on tallessa. Tässä tapauksessa pankki on estänyt kortin käytön ennen kuin asiakas on huomannut kortin kadonneen.
Pankki on saanut maksun vastaanottaneilta kauppiailta kuittikopiot oikeudettomista maksutapahtumista. Kaikki tapahtumat on varmistettu asianmukaisesti ja kaikki asiakkaan vastuulle jätetyt tapahtumat on allekirjoitettu. Pankki katsoo, että allekirjoitukset eivät eroa huomattavasti asiakkaan omasta allekirjoituksesta. Kansainvälisten korttisääntöjen mukaan kauppiaalla on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta tarkistaa kortinhaltijan henkilöllisyyttä.
Asiakkaan mukaan pankin olisi tullut jäädyttää hänen tilinsä sen jälkeen, kun hän sulki korttinsa. Maksutapahtumat, jotka on tehty ennen kortin sulkemista, veloitetaan aina tililtä eikä pankilla ole mahdollisuutta estää sitä. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää sulkea kortti niin nopeasti kuin mahdollista sen katoamisen jälkeen.
Asiakas katsoo, että pankki olisi ollut huolimaton jättäessään kertomatta kortin turvarajojen tarkoituksesta ja merkityksestä. Kortinhaltija voi asettaa turvarajoja kortin käytölle ja myös muuttaa näitä rajoja korttisopimuksen tekemisen jälkeen. Tästä mahdollisuudesta asettaa korttikohtaisia turvarajoja kerrotaan asiakkaalle tavallisesti korttisopimusta allekirjoitettaessa tai uutta korttia asiakkaalle luovutettaessa, ja asiakkaalta kysytään haluaako hän vaihtaa ehdotettuja rajoja. Menettely on pankin sisäisten ohjeiden mukainen.
Valitettavasti on mahdoton saada selvyyttä asiakkaan ja pankkitoimihenkilön välisestä keskustelusta, koska korttisopimus on allekirjoitettu vuosia sitten heinäkuussa 2007. Pankki katsoo, että asiakkaan on täytynyt tietää korttinsa turvarajat, koska asiakas on allekirjoituksellaan hyväksynyt korttisopimukseen kirjatut käyttörajat. Korttisopimus on lyhyt dokumentti, johon ei sisälly paljon tietoa, ja siinä on selvästi asetettu korttikohtaiset turvarajat. Turvarajojen mahdollisuus mainitaan myös yleisissä korttiehdoissa.
Kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunutta vahinkoa voi rajoittaa myös tallettamalla rajatumman määrän varoja korttiin liitetylle tilille. On suositeltavaa pitää erillistä tiliä säästötarkoitukseen. Asiakas on tallettanut korttiin liitetylle tililleen paljon varoja, mikä viittaa siihen, ettei asiakas ole yrittänyt rajoittaa vahinkoa, joka kortin oikeudettomasta käytöstä voi aiheutua.
Edellä esitettyyn viitaten ja koska asiakas ei ole estänyt korttinsa päätymistä ulkopuolisen haltuun ja hän on huomannut korttinsa kadonneen vasta kolme päivää anastuksen jälkeen, pankki katsoo että asiakas on vastuussa korttinsa oikeudettomasta käytöstä.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu mm. seuraavat asiakirjat:
-tutkintailmoitus (ilmoitusaika 14.9.2010) ja kuulustelupöytäkirja (14.9.2010)
-asiakkaan aviopuolison henkilökohtainen kirjallinen lausunto tapahtumista (21.8.2011)
-kuittikopioita oikeudettomista korttiostoista
-asiakkaan pankin ulkomaisille asiakkaille tekemä kysely pankin käytännöistä näiden hakiessa pankilta maksukorttia tai allekirjoittaessa korttisopimusta.
-asiakkaan 28.7.2008 allekirjoittama korttisopimus ja yleiset korttiehdot
-tilisopimus asiakkaan korttiin liitetystä tilistä ja yleiset tiliehdot
-sopimus pankkitunnuksista ja pankkitunnuksilla käytettävien palvelujen yleiset sopimusehdot.
Pankkilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakas katsoo toimineensa olosuhteet huomioon ottaen kaikin puolin huolellisesti ja että kauppiaat toimivat huolimattomasti, kun he eivät tarkistaneet kortinhaltijan henkilöllisyyttä ottaessaan vastaan poikkeavia allekirjoituksia. Asiakkaan mukaan pankki on laiminlyönyt kertoa turvarajojen merkityksestä ja tarkoituksesta eikä asiakas ole tietoisesti valinnut korkeimpia mahdollisia turvarajoja kortilleen. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti. Pankki katsoo, että koska asiakas ei ole estänyt korttinsa päätymistä ulkopuolisen haltuun ja on huomannut korttinsa kadonneen vasta kolme päivää anastuksen jälkeen, on hän vastuussa korttinsa oikeudettomasta käytöstä. Edelleen pankki toteaa, että kaikki maksutapahtumat on varmistettu asianmukaisesti, kuittien allekirjoitukset eivät eroa huomattavasti asiakkaan omasta allekirjoituksesta ja että kauppiaalla ei ole velvollisuutta tarkistaa kortinhaltijan henkilöllisyyttä. Pankin mukaan asiakkaan on täytynyt tietää korttinsa turvarajat, koska asiakas on allekirjoituksellaan hyväksynyt korttisopimukseen kirjatut käyttörajat ja pankin sisäisten ohjeiden mukaan mahdollisuudesta asettaa korttikohtaisia turvarajoja kerrotaan asiakkaalle korttisopimusta allekirjoitettaessa tai uutta korttia asiakkaalle luovutettaessa.
Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot
1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pykälän 3 momentin mukaan maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä. Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin korttien yhteisissä ehdoissa asiakas on kortinhaltijana sitoutunut säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Korttiehtojen mukaan tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta tunnuslukuaan helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon.
Ratkaisun perustelut
Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Edelleen lautakunnan on arvioitava, voidaanko korttimaksut vastaanottaneiden maksunsaajien katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.
Kortin säilyttäminen ja tallella olon seuraaminen
Asiakkaan kertoman mukaan hänen korttinsa on todennäköisimmin anastettu aamulla 4.9.2010 Prahalaisessa hostellissa. Asiakkaan valmistaessa aamiaista hänen korttinsa sisältänyt lompakko oli hänen laukussaan, joka oli vaatteilla peitettynä sohvalla. Asiakas oli koko ajan läsnä keittiössä. Poliisin kuulustelussa asiakas on lisäksi kertonut, että sohvalla istui tuntematon mies. Aamiaisen jälkeen asiakas lähti hostellista eikä asiakas käyttänyt lompakkoaan ennen kuin hän Barcelonassa 7.9.2010 huomasi kortin kadonneen. Poliisin kuulustelussa asiakas on kertonut ajatelleensa ensin, että hän oli jättänyt kortin kotiinsa. Hän soitti ystävälleen ja kun tämä ei ole löytänyt asiakkaan korttia asiakkaan kodista, antoi asiakas ystävälleen tilitunnuksensa, että hän pystyi tarkistamaan tilitapahtumat.
Pankkilautakunta toteaa, että arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Kortinhaltijalta ei voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Se, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, riippuu olennaisesti olosuhteista ja erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä. Vastaavasti pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija on velvollinen säilyttämään korttiaan huolellisesti ja varmistamaan säännöllisesti kulloisten olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttiaan säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Pankkilautakunta vielä korostaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan olennaisesti huolellisen kortinhaltijan velvollisuuksiin. Ainoastaan kortin katoamisen havaittuaan kortinhaltija voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Pankkilautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan kortti on anastettu hänen käsityksensä mukaisesti hostellissa 4.9.2010. Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi ulkomailla hostellissa ollessaan tullut kiinnittää erityistä huomiota korttinsa huolelliseen ja turvalliseen säilyttämiseen ja että asiakkaan kortin anastaminen on tapauksessa onnistunut asiakkaan huomaamatta hänen jätettyään korttinsa sisältäneen laukun tilapäisesti valvonnatta. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen.
Kortin säilyttämistä koskevaa laiminlyöntiä vakavampaa varomattomuutta Pankkilautakunta katsoo osoittavan sen, että asiakas on ulkomailla matkustaessaan ja hostellin yhteismajoitusta käytettyään havainnut korttinsa katoamisen vasta yli kolme vuorokautta sen anastamisen jälkeen. Kohtuullisiksi katsottavin toimin varmistamalla korttiehtojen mukaisesti säännöllisesti olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että kortti on tallella, olisi asiakas voinut välttyä korttinsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta kokonaisuudessaan. Mikäli asiakas olisi esimerkiksi hostellilta tai Prahasta lähtiessään tarkistanut korttinsa tallella olon ja ilmoittanut korttinsa kadonneeksi, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä kokonaisuudessaan tai ainakin suurelta osin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan seurata korttinsa tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena osoittaa sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely kokonaisuutena osoittaa maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Maksunsaajan huolellisuus
Vaikka kortinhaltija olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:ssä ja korttiehdoissa asetettuja velvollisuuksiaan, ei kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutunut vahinko jää 53 §:n 3 momentin mukaan hänen vastuulleen, mikäli maksunsaaja ei ole asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää korttia.
Pankkilautakunta toteaa, ettei korttimaksujen vastaanottajille voida käytännön syistä, korttijärjestelmän luonteen ja sujuvuuden vuoksi edellyttää nykyisiä käytäntöjä pidemmälle meneviä varotoimia. Ennen maksupalvelulain voimaantuloa on vastaavanlainen maksunsaajan huolellisuutta koskeva säännös ollut kuluttajansuojalaissa ja maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan uutta säännöstä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon vanhan säännöksen soveltamista koskeva oikeuskäytäntö, mm. ratkaisu KKO 1994:82. Kyseisessä ratkaisussaan korkein oikeus on katsonut, että kansainvälisen luottokorttijärjestelmän toimintaedellytykset huomioon ottaen tarkistuskäytäntöä, jossa verrataan nimikirjoituksia ja varmistetaan maksu, on pidettävä yleensä myös kuluttajasuojalain kannalta riittävänä. Korkeimman oikeuden mukaan pidemmälle meneviä varotoimia, kuten henkilöllisyyden tarkastamista, voidaan edellyttää ainoastaan silloin, kun myyjällä on erityistä syytä epäillä luottokortin hallintaa ja käyttöä oikeudettomaksi. Vastaavasti maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009 vp) mukaan maksunsaajan voidaan edellyttää tarkistavan maksutilanteessa läsnä olevan maksajan henkilöllisyyden ainakin silloin, kun maksunsaajalla on olosuhteiden perusteella erityistä aihetta epäillä maksuvälineen hallintaa ja käyttöä oikeudettomaksi. Tätä arvioitaessa on muun ohella kiinnitettävä huomiota maksutapahtuman rahamäärän suuruuteen.
Tapauksessa korttiostojen maksunsaajat ovat varmentaneet kaikki puheena olevat korttiostot ja siten tarkistaneet, että korttia ei ole suljettu eikä katoamisilmoitusta ole tehty ja että tilillä on katetta ostoksille. Näin ollen arvioitavaksi jää, voidaanko maksunsaajien niiltä edellytetyn käytännön mukaisesti katsoa verranneen kortissa olevaa nimikirjoitusnäytettä ostotositteissa oleviin ja onko maksunsaajilla allekirjoitusten erilaisuuden vuoksi tai muutoin ollut erityistä syytä epäillä kortin käyttöä oikeudettomaksi ja tällä perusteella tullut tarkastaa kortinkäyttäjän henkilöllisyys.
Pankkilautakunta toteaa, että käytännön syistä allekirjoituksien yhteneväisyydelle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia eikä allekirjoitusten pienten eroavaisuuksien voida katsoa edellyttävän myyjäliikkeeltä erityisiä jatkotoimenpiteitä. Kuluttajansuojalain esitöissä (HE 88/1985) aikanaan esitetyn mukaan myyjän voitaisiin katsoa laiminlyöneen varmistamisvelvollisuutensa, jos kortissa oleva nimikirjoitusnäyte on selvästi erilainen kuin tositteessa, mikä edelleen maksupalvelulain esitöissä (HE 169/2009 vp) vahvistetaan soveltuvaksi. Pankkilautakunta katsoo, että esimerkiksi allekirjoitusten eri nimi tai tekstilaji ovat eroja, jotka huolellisen maksunsaajan tulisi havaita myös nopearytmisessä kassatyöskentelyssä.
Tapauksessa asiakkaan maksukortti ei ole enää käytettävissä allekirjoitusten vertailun suorittamiseksi, mutta ostotositteissa olevia allekirjoituksia voidaan verrata esimerkiksi asiakkaan laatimassa valituksessa olevaan allekirjoitukseen, jonka voidaan olettaa vastaavan asiakkaan anastetussa kortissa ollutta allekirjoitusnäytettä. Pankkilautakunta katsoo, että ostotositteiden ja valituksessa olleiden allekirjoitusten välillä ei ole sellaisia erovaisuuksia, joihin myyjäliikkeiden olisi tullut puuttua. Koska tehdyt maksut eivät ole olleet kansainvälisellä maksukortilla tehdyiksi maksutapahtumiksi poikkeuksellisen suuria, ei maksun vastaanottajilla asiassa saadun selvityksen mukaan muutoinkaan voida katsoa olleen erityistä syytä epäillä, että kyse olisi kortin oikeudettomasta käytöstä, eikä heidän siten voida edellyttää tarkastaneen maksajan henkilöllisyyttä.
Kortin turvarajat
Asiakkaan mukaan pankki on laiminlyönyt kertoa turvarajojen merkityksestä ja tarkoituksesta. Pankin mukaan mahdollisuudesta asettaa turvarajoja kerrotaan asiakkaalle pankin sisäisten ohjeiden mukaisesti korttisopimusta allekirjoitettaessa tai uutta korttia asiakkaalle luovutettaessa, mutta on mahdoton saada selvyyttä asiakkaan ja pankkitoimihenkilön välisestä keskustelusta vuosia sitten korttisopimusta allekirjoitettaessa.
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, onko pankki korttisopimusta allekirjoitettaessa nimenomaisesti kiinnittänyt asiakkaan huomiota kortin turvarajoihin. Pankkilautakunta toteaa asiakkaan kuitenkin allekirjoituksellaan 28.7.2008 hyväksyneen korttisopimuksessa asetetut turvarajat, jotka korttisopimuksen mukaan voisivat olla jotain nollan ja valituksi tulleiden korkeimpien arvojen väliltä. Edelleen Pankkilautakunta toteaa asiakkaan allekirjoituksellaan hyväksyneen korttisopimukseen sovellettavat yleiset korttiehdot, joissa mainitaan kortinhaltijan mahdollisuudesta asettaa kortille turvarajoja.
Ratkaisu
Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen ja erityisesti kortin tallella olon seuraamisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että maksunsaajat ovat korttimaksuja vastaanottaessaan asianmukaisesti varmistuneet maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää, jäsenet Kallio, Lampela ja Lehtonen sekä varajäsen Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.
PANKKILAUTAKUNTA